Lue keskustelun säännöt.
Opena ala-asteella vai päiväkodissa. En ymmärrä. Ala-asteellahan on lyhyet päivät ja pitkät 'lomat'.
22.08.2020 |
Saako päiväkodissa parempaa palkkaa vai mikä sen vetovoimatekijä on ala-asteen rinnalla?
Mukavaa ja tärkeää työtä varmasti kummassakin on mutta toisessa on lisäksi nuo selvät edut.
Kommentit (52)
Nyt lähes jokaisen puolustus on "eri koulutus". Mistä lähtien se on ollut työn vaativuuden mitta? Siis samalla logiikalla tradenomille pitäisi maksaa vähemmän palkkaa kuin kauppatieteen maisterille, vaikka he tekevät samaa työtä samalla laatutasolla? No eihän se noin mene yksityiselläkään, niin miksi pitäisi mennä julkisella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt lähes jokaisen puolustus on "eri koulutus". Mistä lähtien se on ollut työn vaativuuden mitta? Siis samalla logiikalla tradenomille pitäisi maksaa vähemmän palkkaa kuin kauppatieteen maisterille, vaikka he tekevät samaa työtä samalla laatutasolla? No eihän se noin mene yksityiselläkään, niin miksi pitäisi mennä julkisella?
Kyllä ktm:lle maksetaan usein paremmin, koska heillä on suurempi potentiaali.
Minulla on sekä luokanopettajan että varhaiskasvatuksen opettajan pätevyys (yllättävän yleistä) ja teen varhaiskasvatuksen opettajan työtä, koska vaikutusmahdollisuudet siellä ovat paremmat. Eli koen työni tavallaan merkityksellisemmäksi, koska koen että pieniin lapsiin kohdennetut tuet (ei pelkästään erityinen tuki vaan myös kaikille lapsille tarkoitettu yleinen tuki) tuottaa enemmän tulosta tässä ikävaiheessa. Koen myös lapsen kehityksen varhaislapsuudessa mielenkiintoisemmaksi kuin kouluikäisen.
Joku toinen tykkää enemmän luokanopettajan työstä, näin me ihmiset olemme erilaisia. Hyvä että molempiin hommiin löytyy tekijänsä. Tai no, omalla alallani palkkaus on kyllä ongelma. Tämä tarkoittaa, että monet työntekijät katoavat parempipalkkaisiin hommiin. Perhekin pitäisi elättää, ja on luonnollista olettaa että yliopiston käyneenä palkka olisi edes mediaanitasoa. Mutta näillä mennään nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Niinhän kirjoitinkin. Mutta ei joudu aloittamaan opintoja "alusta" eli kandivaiheesta kuten aloittava luokanopettajaopiskelija muuten.
No mun korvaan toi "täydentää opintojaan maisteriksi" kuulostaa muutaman kurssin täydentelemiseltä, eikä 120 op maisterin tutkinnon suorittamiselta. Kela laskee opiskelijan päätoimiseksi, jos suorittaa 45 op vuodessa ja tuota tahtia noiden opintojen täydentelemiseen menee kuitenkin 2,5 v
Millä logiikalla opintoja pitäisi suorittaa jollain minimivauhdilla?
Ei tietenkään _tarvitse_, mutta otin nyt esille tuon päätoimisen opiskelijan rajan ESIMERKIKSI. Normitahti yleensä on se 60 op vuodessa, ja nopeamminkin voi tehdä jos kurssitarjonta sen sallii.
Voihan se opiskelu olla myös paljon hitaampaakin jos tekee sitä vaka-työn ohella. Pointti oli vain se, että kyse on kokonaisesta tutkinnosta, ei vain pienestä täydentämisestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Nämä ovat oma lukunsa, eivätkä kuulu tähän.
Monille opettajien koulutusjärjestelmä tuntuu olevan hyvin epäselvä. Saan aineenopettajana jatkuvasti ehdotuksia, että minun kannattaisi mennä mieluummin päiväkotiin töihin kuin yläasteelle, kun pienet lapset on kivempia. Nämä ehdottelijat hämmästyvät, kun kerron ettei minulla ole pätevyyttä opettaa päiväkodissa tai luokanopettajana alakoulussa. He olettavat, että aineenopettajan koulutus olisi jotenkin kaikkeen pätevöittävä, kun se suuntautuu vanhempien oppilaiden opetukseen.
En ihmettele, etteivät kaikki palstamammst asiaa tiedä. Sitä vähän ihmettelen, kun hain muuntokoulutukseen, aineenopettajasta luokanopeksi. Hakijoita oli paljon. En päässyt. Yksi syy oli, ettei minulla ollut kokemusta alakoulusta. Katsoivat hakuraadissa oikein kummissaan kun kerroin asiasta. Asun yliopistokaupungissa, täällä riittää sijaisiksi ihan päteviä luokanopettajia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiin riittää alempi korkeakoulututkinto (AMK sosionomi tai kasvatustieteiden kandi), koulussa opettajalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto + opettajan pedagoginen pätevyys (opetusharjoittelut ym. suoritettu).
Ihan eri kaliiberin koulutuksesta siis kyse.
Nykyään kaikki varhaiskasvatuksen opettajat koulutetaan yliopistossa. Tällä hetkellä opeksi kelpoisilla sosionomeilla säilyy kelpoisuus, mutta he eivät nytkään ole päteviä opettamaan eskarissa tai suuntautumaan erityisopettajiksi. Yliopistossa vaatimus on tosiaan kandi, mutta jotkut opiskelee varhaiskasvatuksen maisteriksi. Ei näy palkassa, mutta antaa kelpoisuuden toimia johtajana. Sen verran tarkentaisin, että luokanopen ja varhaiskasvatuksen open kohdalla kyse ei ole ihan eri koulutuksista. Valinnat kumpaankin koulutukseen on samat eli VAKAVA koe. Monet kurssit ovat samoja. Sivuaine voi olla sama. Varhaiskasvatuksen opettaja opiskelee suurimman osan opettajan pedagogisista opinnoista ja jos jatkaa maisteriksi niin sitten opiskelee loputkin. Muistaakseni 35op (vastaa 945 tuntia töitä) opiskellaan kandi- ja 25op (vastaa 675 tuntia töitä) maisterivaiheessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Kyllä luokanopettaja voi toimia varhaiskasvatuksessakin.
Luokanopettaja ei voi toimia varhaiskasvatuksessa. Luokanopettaja on kelpoinen opettamaan eskareita ja tämä kuuluu perusopetuslain piiriin (ei varhaiskasvatus lain). Mutta esimerkiksi koko päivä eskareille, luokanope ei ole pätevä antamaan sitä iltapäivällä tapahtuvaa varhaiskasvatusta. Toisaalta varhaiskasvatuksen opettajista on melkein joka paikassa huutava pula, niin totta kai luokanope otettaisiin ilomielin epäpätevänä siihen iltapäiväänkin. Päiväkodissa muuten pätevä ja epäpätevä saa samaa palkkaa. Millään lisäkoulutuksella ei pysty omaan palkkaan vaikuttamaan. On vain kaksi kokemuslisää 3% ja 8% joten palkka tulee aina jäämään alle kolmen tonnin. Luokanopella taas on neljä kokemuslisää ja ne on isompia, lisäkoulutukset ja pätevyydet nostaa palkkaa ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Aika moni lastentarhanopettaja jatkaa opintoja luokanopettajaksi.
Ei jatka. Tämä oli kai joskus trendi, mutta ainakin jo kymmenisen vuotta tämä on mahdollisuus on tukittu. Enää ei siis pääse sukkuloimaan kesken opintojen luokanope puolelle. Ei ole mitään väylää "jatkaa luokanopeksi". Ei myöskään ole mitään väylää, että varhaiskasvatuksen opinnoista saisi kummoisesti hyväksiluettua (paitsi ne yhteiset jutut, sivuaineet ym.) samoin kun ei luokanopellekaan ole sen helpompaa tulla vaka opeksi. Eli jos vaka ope haluaa luokanopeksi hänen on haettava siinä missä muutkin pääsykokeen kautta. Sitä ei kovin paljon nykyään tapahdu. Tiedän kyllä karkaamisesta kokonaan muille aloille tai aineenopettaja koulutukseen.
Olen ollut koulussa ja eskarissa. Palkalla ei pääse kummassakaan bostailemaan. Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Arvostan kumpaakin ammattiryhmää, mutta onhan niitä nyt hassua vertailla keskenään, sillä työt ovat hyvin erilaisia. Se, että kumpikin ammattiryhmä toimii lasten kanssa, ei tee työstä vertailukelpoista.
Eihän kukaan vertaile koulunkäynninohjaajan ja opettajan työtäkään, vaikka rinnakkain tekevät töitä samojen lasten kanssa. Koulutus, työnkuva ja palkkaus ovat ihan erilaisia.
Olet aika pahasti metsässä tämän ajatuksesi kanssa. Yllä onkin kerrottu opiskelijavalinnan ja koulutuksen yhteneväisyydestä. Vaka ope opiskelee ihan samassa laitoksessa kuin luokanopekin, mutta vain 60% siitä kestosta. Ei siis ole ollenkaan verrannollin koulunkäynninohjaajaan (kouluttamaton? toisen asteen koulutus?) ja luokanopettajaa (maisteri). Vaka opella voi olla toukokuussa hieman alle puolet ryhmästä 7 vuotiata lapsia, kun luokanopella on syksyllä sama ryhmä ja hieman yli puolet 7 vuotiata. Kuinka työ olisi aivan täysin erilaista? Ei sinänsä ole. Molemmat pyrkivät edistämään lapsen oppimista, kasvua ja kehittymistä. Molemmat käyttävät siihen arviointia ja suunnittelua. Varhaiskasvatuksessa yleensä korostuu enemmän toiminnalliset menetelmät ja harvemmin "pöytätyöskentely" kynä-paperi tehtävillä. Mutta siinäkin on vaihtelua. Koulut ovat viime vuosina ottaneet yhä enemmän vakasta näitä toiminnallisia menetelmiä käyttöön. Toisaalta vakastakin löytyy eskareita joissa ollaan aika "akateemisia". Henk. koht. pidän toiminnalisuutta tehokkaimpana menetelmänä kaiken ikäisten oppimisessa.
Aineenopettajilla on yllättävän vähän opettajan opintoja. Siis yllättävän vähän opiskelevat sitä miten ihminen oppii ja miten ihmisiä opetetaan. Näin olen ymmärtänyt aineopettajien omista puheista (kielten opettajia, käsityön opettajia) ja olen joskus tainnut vilkaista aineopettajaksi opiskelevien opetussunnitelmaakin. Korjatkaa jos olen väärässä. Vahvimmat oppimisen opinnot on luokanopella ja varhaiskasvatuksen opella. Luokanopella koulutus pidempi, mutta heillä menee aikaa eri aineiden kommervenkkien oppimiseen joka ei aina ole suoraan liitoksissa lapsen oppimisprosessiin. Tarkoitan, että jos pitää kaikenmaailman pykäpistot ja ranneheitot opetella, niin se on pois siitä, että opittaisiin lapsen kokemuksesta ja lapsen oppimisesta. Varhaiskasvatuksen opettajan opinnot taas ovat lyhemmät, mutta ne keskittyvät lähes kokonaan oppimiseen, kasvuun ja kehitykseen. Päiväkodissa ei ole juuri ollenkaan mitään tiettyjä taitoja (tyyliin ranneheitto) joita tulee oppia, niin aikaa jää itse siihen olennaiseen. Olen ollut töissä sekä päiväkodissa että koulussa.
Samaa minäkin ihmettelen. Aineenopettajan olen aina mieltänyt asiantuntijaksi, lastentarhan- ja luokanopet perusopeiksi, jotka osaavat vähän kaikenlaista tilanteessa kuin tilanteessa, eikä se ole mitenkään vähätteleväksi tarkoitettu.