Lue keskustelun säännöt.
Opena ala-asteella vai päiväkodissa. En ymmärrä. Ala-asteellahan on lyhyet päivät ja pitkät 'lomat'.
22.08.2020 |
Saako päiväkodissa parempaa palkkaa vai mikä sen vetovoimatekijä on ala-asteen rinnalla?
Mukavaa ja tärkeää työtä varmasti kummassakin on mutta toisessa on lisäksi nuo selvät edut.
Kommentit (52)
Olen kielten opena alakoulussa. Yhtenä talvena laskin, että käytin 22 viikonlopun päivää kokeiden korjaamiseen, 4-8 tuntia per päivä. Toki kaikkien aineiden kokeiden korjaaminen ei ole läheskään yhtä työlästä, ja luokka-aste vaikuttaa paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kielten opena alakoulussa. Yhtenä talvena laskin, että käytin 22 viikonlopun päivää kokeiden korjaamiseen, 4-8 tuntia per päivä. Toki kaikkien aineiden kokeiden korjaaminen ei ole läheskään yhtä työlästä, ja luokka-aste vaikuttaa paljon.
Korjaa arkena. Koulupäivä on klo 8-15, jää tunti aikaa tehdä täytetöitä. Varmasti jonain päivänä enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa joutuu korjaamaan kokeita yötä päivää, myös viikonloppuisin. Lomat on siitä vain pieni kompensaatio.
Ai ala-asteella korjataan kokeita yötä päivää? Ei niiden kokeiden korjaamiseen kyllä voi kauaa aikaa saada kulumaan, vaikka kuinka yrittäisi...
No 5. luokkalaisella on 7. lukuainetta. Jos jokaisesta pitää kokeen jakson jälkeen, niin 24 oppilaan ryhmässä se tarkoittaa 168 korjattavaa koetta. Yhden jakson käy läpi noin 4-6 viikossa eli vuodessa tulee korjattavia kokeita noin 1300. Eihän se yötä päivää korjaamista tietenkään ole, mutta kyllä se aikansa ottaa.
Tuohon päälle vielä hops:it, hojks:it, väli- ja lukuvuositodistukset, arviointikeskustelut, tuki- ja kurinpitotoimien kirjaamiset, ys-aika, tiimit ja niiden paperihommat, joten kyllä sitä aikaa paperien pyörittämiseen kuuluu tai no tietokoneen ruudun tuijottamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Nämä ovat oma lukunsa, eivätkä kuulu tähän.
Monille opettajien koulutusjärjestelmä tuntuu olevan hyvin epäselvä. Saan aineenopettajana jatkuvasti ehdotuksia, että minun kannattaisi mennä mieluummin päiväkotiin töihin kuin yläasteelle, kun pienet lapset on kivempia. Nämä ehdottelijat hämmästyvät, kun kerron ettei minulla ole pätevyyttä opettaa päiväkodissa tai luokanopettajana alakoulussa. He olettavat, että aineenopettajan koulutus olisi jotenkin kaikkeen pätevöittävä, kun se suuntautuu vanhempien oppilaiden opetukseen.
Arvostan kumpaakin ammattiryhmää, mutta onhan niitä nyt hassua vertailla keskenään, sillä työt ovat hyvin erilaisia. Se, että kumpikin ammattiryhmä toimii lasten kanssa, ei tee työstä vertailukelpoista.
Eihän kukaan vertaile koulunkäynninohjaajan ja opettajan työtäkään, vaikka rinnakkain tekevät töitä samojen lasten kanssa. Koulutus, työnkuva ja palkkaus ovat ihan erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.
Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa joutuu korjaamaan kokeita yötä päivää, myös viikonloppuisin. Lomat on siitä vain pieni kompensaatio.
Ai ala-asteella korjataan kokeita yötä päivää? Ei niiden kokeiden korjaamiseen kyllä voi kauaa aikaa saada kulumaan, vaikka kuinka yrittäisi...
No 5. luokkalaisella on 7. lukuainetta. Jos jokaisesta pitää kokeen jakson jälkeen, niin 24 oppilaan ryhmässä se tarkoittaa 168 korjattavaa koetta. Yhden jakson käy läpi noin 4-6 viikossa eli vuodessa tulee korjattavia kokeita noin 1300. Eihän se yötä päivää korjaamista tietenkään ole, mutta kyllä se aikansa ottaa.
Tuohon päälle vielä hops:it, hojks:it, väli- ja lukuvuositodistukset, arviointikeskustelut, tuki- ja kurinpitotoimien kirjaamiset, ys-aika, tiimit ja niiden paperihommat, joten kyllä sitä aikaa paperien pyörittämiseen kuuluu tai no tietokoneen ruudun tuijottamiseen.
Luokanopettajalla on kuitenkin aikaa suunnitteluun toisin kuin lastentarhanopettajilla, joilla suunnittelu on pois lapsilta vietetystä ajasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päiväkotiin riittää alempi korkeakoulututkinto (AMK sosionomi tai kasvatustieteiden kandi), koulussa opettajalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto + opettajan pedagoginen pätevyys (opetusharjoittelut ym. suoritettu).
Ihan eri kaliiberin koulutuksesta siis kyse.
ja sitten taas päiväkodeissakin työskentelee myös maistereita. Itsellänikin oli suurin osa työpareistani ( itse olin siis lastenhoitajana)ollut maistereita.
Kokisin oikeutettuna, että heidän palkkansa nousisi. Oma palkkani kaikilla ikälisillä ei eronnut paljoakaan aloittavan lton palkasta, mikä tuntui todella väärältä kun miettii koulutuksensa pituutta. Ja lastenhoitajan maksimipalkka ei päätä huimaa😄
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa joutuu korjaamaan kokeita yötä päivää, myös viikonloppuisin. Lomat on siitä vain pieni kompensaatio.
Ai ala-asteella korjataan kokeita yötä päivää? Ei niiden kokeiden korjaamiseen kyllä voi kauaa aikaa saada kulumaan, vaikka kuinka yrittäisi...
No 5. luokkalaisella on 7. lukuainetta. Jos jokaisesta pitää kokeen jakson jälkeen, niin 24 oppilaan ryhmässä se tarkoittaa 168 korjattavaa koetta. Yhden jakson käy läpi noin 4-6 viikossa eli vuodessa tulee korjattavia kokeita noin 1300. Eihän se yötä päivää korjaamista tietenkään ole, mutta kyllä se aikansa ottaa.
Tuohon päälle vielä hops:it, hojks:it, väli- ja lukuvuositodistukset, arviointikeskustelut, tuki- ja kurinpitotoimien kirjaamiset, ys-aika, tiimit ja niiden paperihommat, joten kyllä sitä aikaa paperien pyörittämiseen kuuluu tai no tietokoneen ruudun tuijottamiseen.
Luokanopettajalla on kuitenkin aikaa suunnitteluun toisin kuin lastentarhanopettajilla, joilla suunnittelu on pois lapsilta vietetystä ajasta.
No se on tietenkin vielä asia erikseen, mutta uskoisin myös, että luokanopettajalla on myös enemmän suunniteltavaa, viikottain vähintään ne 24 oppituntia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin omassa tuttavapiirissä lastentarhanopettaja pääsi luokanopettajakoulutuksen maisterivaiheeseen eikä tehnyt tutkintoa alusta asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Niinhän kirjoitinkin. Mutta ei joudu aloittamaan opintoja "alusta" eli kandivaiheesta kuten aloittava luokanopettajaopiskelija muuten.
Luokanopettajaksi opiskelu kestää 5 vuotta (3+2). lto opiskelee pelkän maisterivaiheen eli kahden vuoden opintoja vastaavan osuuden, koska hänellä on jo kandidaatin tutkinto pohjalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Niinhän kirjoitinkin. Mutta ei joudu aloittamaan opintoja "alusta" eli kandivaiheesta kuten aloittava luokanopettajaopiskelija muuten.
No mun korvaan toi "täydentää opintojaan maisteriksi" kuulostaa muutaman kurssin täydentelemiseltä, eikä 120 op maisterin tutkinnon suorittamiselta. Kela laskee opiskelijan päätoimiseksi, jos suorittaa 45 op vuodessa ja tuota tahtia noiden opintojen täydentelemiseen menee kuitenkin 2,5 v
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Niinhän kirjoitinkin. Mutta ei joudu aloittamaan opintoja "alusta" eli kandivaiheesta kuten aloittava luokanopettajaopiskelija muuten.
No mun korvaan toi "täydentää opintojaan maisteriksi" kuulostaa muutaman kurssin täydentelemiseltä, eikä 120 op maisterin tutkinnon suorittamiselta. Kela laskee opiskelijan päätoimiseksi, jos suorittaa 45 op vuodessa ja tuota tahtia noiden opintojen täydentelemiseen menee kuitenkin 2,5 v
Vika on omassa ymmärryksessä, jos tulkitset maisterin opinnot joksikin puuhasteluksi. Maisterin tutkinto kestää normaalitahdissa 2 vuotta, ei niitä opintoja ole mikään pakko tehdä hidastellen, ellei välttämättä niin tahdo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nythän puhutaan ihan eri koulutuksista.
En ole tämän kommentin kirjoittaja, mutta ihmettelen alapeukkuja.
Varhaiskasvatuksenopettaja (eli se tarhan täti), luokanopettaja (ala-asteen ope), aineenopettaja (yläkoulun tai lukion ope) jne. on kaikki aivan eri koulutuksia. Aineenopettaja ei voi saada vakityötä
esim. luokanopena eikä luokanope aineenopettajana tai varhaiskasvatuksenopettajana.Mutta kaikki voivat lisäopuslelulla saada pätevyyden noihin muihin opetustöihin.
Yleensä aineenopettaja voi saada lo:n pätevyyden suorittamalla 60 op monialaiset. Luokanopettaja ao:n pätevyyden yläkouluun opiskelemalla perus- ja aineopinnot 25op+35op opetettavasta aineesta.
Mutta varhaiskasvattajan pitäisi suorittaa koko maisterin opinnot tai opettajan varhaiskasvatuksen kandidaatin opinnot eli kyse ei ole mistään pienestä lisäopiskelusta vaan kokonaisesta tutkinnosta.
Käsittääksen lastentarhanopettajan, jolla on pohjakoulutuksena kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, ei tarvitse opiskella kokonaan alusta vaan ainoastaan täydentää opintojaan maisteriksi.
Nykyäänhän kandi 180 op ja maisteri 120 op ovat erilliset tutkinnot, joista saa erilliset paperit, joten kyllä vaka-kandi joutuu suorittamaan koko 120 op maisterin tutkinnon...
Niinhän kirjoitinkin. Mutta ei joudu aloittamaan opintoja "alusta" eli kandivaiheesta kuten aloittava luokanopettajaopiskelija muuten.
No mun korvaan toi "täydentää opintojaan maisteriksi" kuulostaa muutaman kurssin täydentelemiseltä, eikä 120 op maisterin tutkinnon suorittamiselta. Kela laskee opiskelijan päätoimiseksi, jos suorittaa 45 op vuodessa ja tuota tahtia noiden opintojen täydentelemiseen menee kuitenkin 2,5 v
Millä logiikalla opintoja pitäisi suorittaa jollain minimivauhdilla?
Vierailija kirjoitti:
Opena? Ei päiväkodissa mitään opettajia ole, vaan tätejä. Opettajat ovat koulussa.
Mistään koulutuksesta millään alalla ei valmistu "tätejä". Päiväkodissa lasten opetuksesta vastaa varhaiskasvatuksen opettaja. Päiväkoti ei ole vain hoitopaikka vanhemman työssäoloaikana vaan lapset saavat myös kehityksensä mukaista varhaiskasvatusta päiväkodissa.
Joo, nimenomaan jatkaa opintoja, että voisi toimia luokanopettajana. Vaka-open perustutkinnolla sitä ei kuitenkaan voi tehdä, koska ei ole pätevä (paitsi tietty määräaikaisilla soppareilla).