Mistä johtuu lisääntynyt vihamielisyys toisia ihmisiä kohtaan?

Mä oon ollut tosi masentunut viime aikoina siitä, että ihmiset on niin vihamielisiä. Olen huomannut, että olen alkanut sairastua uudelleen masennukseen. Koen, että kaikki vihaavat minua. Yritän lohduttaa itseäni ja keskittyä omaan arkeeni, välttää lukemasta liikaa iltalehtiä ja mm. koronauutisia. Viimeisin järkytys oli se, kuinka vihamielisesti ihimiset suhtautuvat rokottamattomiin. Vaikka ei oltaisi samaa mieltä, ei se anna oikeutta vihata. Pelkään hirveästi, mitä yhteiskunnassamme oikein on tapahtumassa? Kun herään aamulla, ensimmäisenä tulee mieleen ihmisten vihamielisyys ja pelko. Olen aikuinen ihminen, mutten terve. On vaikea jaksaa, kun taistelee terveytensä puolesta ja on niin yksin. Olen miettinyt hirveästi mm. onko mun naama jo vihattavan näkönen. Olen laihtunut ja minulla on luonnostaan laihat kasvot. Mietin, onko sekin jo lisännyt vihattavuuttani? En ole hyvä sosiaalisissa tilanteissa, jännitän, mutta jostain syystä koen, että myös minua jännitetään/seurassani ollaan varautuneita. En tiedä mikä siinä on ja se ahdistaa hirveästi. En ole kovin avoin ihminen, koska elämässä on tapahtunut pahoja asioita. Siksi en ole sellanen "ilopilleri", josta on heti helppo tykätä. Tuntuu, että minulle ei ole paikkaa tässä elämässä. Lisätään nyt vielä, että olen sairaseläkkeellä, sairastan paljon mutta tykkään kauniista asioista ja olen ajatteleva ihminen. Tiedän, että minun kanssani voi olla vaikea löytää yhteistä. Se tuntuu epäreilulta: saako vain keskivertoihminen ystäviä? Tai jos on mt-kuntoutuja ja muuta oheissairautta, pitääkö olla ryyppäävää tyyppiä, jotta saa "omistaan" kavereita? Muut, jotka ovat olleet hyviä koulussa, ovat nyt varmaan jossain johtoasemissa, menestyneitä ym. mutta heistä en saisi seuraa, koska olen sairas, köyhä luuseri. En mahdu mihinkään lokeroon ja osa-aikatöihin en kelpaa. Vähän aikaa sitten ilmoittauduin avoimen yliopiston oppilaaksi. Toivon saavani siitä iloa, mutta siinä menikin viikon ruokarahat.

Mä en ainakaan vihaa sua! Itsellä auttaa esim stand-up-komiikka ja vaikka R ussell B rand n youtube-kanava ja sen kommenttiosio.

Pitää löytää jonkinlainen yhteisö jossa ihmiset ovat ystävällisiä toisilleen.

Koronarokote tekee agressiivisesti. Aiheuttaa vihaa rokottamattomia kohtaan.

Elämme lopun aikoja . Ihmisten käytös tulee kuulkaa muuttumaan vieläkin pahemmaksi ennenkuin Jeesus tulee takaisin kaikkien pyhien kanssa

Vierailija kirjoitti:

Elämme lopun aikoja . Ihmisten käytös tulee kuulkaa muuttumaan vieläkin pahemmaksi ennenkuin Jeesus tulee takaisin kaikkien pyhien kanssa

Ei se kuule taida tulla.

En ole havainut vihamielisyyttä itseäni kohtaan, en muita kohtaan, enkä ainakaan itse jaksa, ehdi saati viitsi vihata tai käyttäytyä vihamielisesti ketään kohtaan. Olen pahoillani jos teidän todellisuus on toisenlainen.

Hyvä ketju.

Tollottaminen.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon ollut tosi masentunut viime aikoina siitä, että ihmiset on niin vihamielisiä. Olen huomannut, että olen alkanut sairastua uudelleen masennukseen. Koen, että kaikki vihaavat minua. Yritän lohduttaa itseäni ja keskittyä omaan arkeeni, välttää lukemasta liikaa iltalehtiä ja mm. koronauutisia. Viimeisin järkytys oli se, kuinka vihamielisesti ihimiset suhtautuvat rokottamattomiin. Vaikka ei oltaisi samaa mieltä, ei se anna oikeutta vihata. Pelkään hirveästi, mitä yhteiskunnassamme oikein on tapahtumassa? Kun herään aamulla, ensimmäisenä tulee mieleen ihmisten vihamielisyys ja pelko. Olen aikuinen ihminen, mutten terve. On vaikea jaksaa, kun taistelee terveytensä puolesta ja on niin yksin. Olen miettinyt hirveästi mm. onko mun naama jo vihattavan näkönen. Olen laihtunut ja minulla on luonnostaan laihat kasvot. Mietin, onko sekin jo lisännyt vihattavuuttani? En ole hyvä sosiaalisissa tilanteissa, jännitän, mutta jostain syystä koen, että myös minua jännitetään/seurassani ollaan varautuneita. En tiedä mikä siinä on ja se ahdistaa hirveästi. En ole kovin avoin ihminen, koska elämässä on tapahtunut pahoja asioita. Siksi en ole sellanen "ilopilleri", josta on heti helppo tykätä. Tuntuu, että minulle ei ole paikkaa tässä elämässä. Lisätään nyt vielä, että olen sairaseläkkeellä, sairastan paljon mutta tykkään kauniista asioista ja olen ajatteleva ihminen. Tiedän, että minun kanssani voi olla vaikea löytää yhteistä. Se tuntuu epäreilulta: saako vain keskivertoihminen ystäviä? Tai jos on mt-kuntoutuja ja muuta oheissairautta, pitääkö olla ryyppäävää tyyppiä, jotta saa "omistaan" kavereita? Muut, jotka ovat olleet hyviä koulussa, ovat nyt varmaan jossain johtoasemissa, menestyneitä ym. mutta heistä en saisi seuraa, koska olen sairas, köyhä luuseri. En mahdu mihinkään lokeroon ja osa-aikatöihin en kelpaa. Vähän aikaa sitten ilmoittauduin avoimen yliopiston oppilaaksi. Toivon saavani siitä iloa, mutta siinä menikin viikon ruokarahat.

Et ole yksin. Itse olen myös ollut järkyttynyt tuosta rokottamattomien syllistämisestä ja vihaamisesta, ihan kansanedustaja ja Presidenttikin tätä harrastanut...joiden pitäisi virassaan kohdella kaikkia kansalaisia yhdenvertaisina olivat he mitä tahansa. Kaikkein eniten ihmetyttää että Presidentti voi ja on armahtanut vakavien rikoksien tekijöitä mutta nyt koronarokotteen ottamatta jättäneet ovatkin pahempaa kastia. Itseälläni ei ole juuri koskaan ollut ystäviä, muutamat vain, mutta osa asuu kauempana. Olen nuori vielä ja tuntuu että pitäisi olla elämänsä parhaassa terässä mutta yksinäisyys ja ihmisten vihamielisyys syö itsetuntoa. En ole koskaan kuulunut mihinkään tyttöporukkaan, on täytynyt lähteä niistä kun osa ei ole minua hyväksyneet. Sekä koko peruskoulun ajan olin koulukiusattu. Nuoret naiset katsovat nenänvartta pitkin kaupungilla ja asiakaspalvelutilanteissa saan usein paskaa palvelua (tiuskimista ja mulkoilua) Tosin ulkomaalaistaustaisilta asiakaspalvelu on ystävällistä, kiitos heille! Tuntuu että kerran koulukiusattu on ikuisesti koulukiusattu, että eivät aikuisetkaan ihmiset osaa käyttäytyä. Välillä olen epäillyt että olenko muka liian hyvännäköinen että siksi minua vihataan naisten keskuudessa kun sitten taas miehiä saan kimppuuni halusin tai en...Sekään ei ole mukavaa, kuka nyt nauttii ahdistelusta työpaikalla? Mutta kyllä se koville ottaa kun tuntuu että ei oman sukupuolen edustajien kesken ei tule hyväksytyksi, poikkeuksia kyllä on mutta harvoin saa uudesta kontaktista tehtyä syvällisen ja pysyvän ystävyyssuhteen. Paljon on sellaisiakin nykyään että ovat vain kavereita siksi että hyötyvät toisesta. Itsekkin olen kärsinyt masennuksesta ja useampi lääkitys ollut jo. Sekä kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta, mutta haluan nyt elää ilman lääkkeitä. Täytyy vain altistaa itseään niille pelottaville asioille ja yrittää kerätä rohkeutta ja itseluottamusta, vaikka vaikeaa on ollut niin on myös ollut esim työpaikkoja joissa ilmapiiri on ollut tosi hyvä. Tärkeää on että on joku paikka, oli se sitten työ, koulu tai harrastus niin on joku jonne mennä ja pitää yllä rytmejä sekä siellä on mukava olla. Liiallinen pelkokin ajaa hyvien mahdollisuuksien ohitse, joten rohkeasti vain eteen päin!

Liikeenteessä en tiedä mistä käytös johtuu, ajaat rajoitksien mukaan ja silti ajetaan ihan kiinni tai ohitetaan. Hyvä kun ei ole sattunut mitään.

Muuten luulen että ihmisillä on pinna kireällä, ajat ovat haastavat eikä uudet tulokkaat helpota tilannetta. Itseäni suuttumaan saa itsekkyys ja huonosti käyttäytävät ihmiset. Julkiset paikat kun tuntuu olevat täynnä.k....päitä...

Vierailija kirjoitti:

Kylllä saisi naisia olla paljon enemmän johtavisssa asemissa.

Naiset ne vasta toisiaan rääkkäävätkin

T. Tilastot

Somessa vetäydytään kuplaan, jossa on vain itseä miellyttävää materiaalia. Kaikki sen ulkopuolinen alkaa ärsyttämään. 

Some, univaje sekä päihdeaineet.

Vierailija kirjoitti:

Persut

Tai sit intersektionaalinen marxismi, mikä tuhoaa ja inhoaa yhtenäiskulttuuria ja länsimaisia kristillisiä arvoja, klassista liberalismia, sananvapautta ja markkinataloutta.

Vierailija kirjoitti:

Somessa vetäydytään kuplaan, jossa on vain itseä miellyttävää materiaalia. Kaikki sen ulkopuolinen alkaa ärsyttämään. 

Niin: kaikelle kuplan ulkopuoliselle pitäisi olla sisältövaroitus. Pöyristytään, kun luetaan vuosikymmeniä vanhaa kirjaa, jossa on "kielettyjä" sanoja ja "stereotypioita". Mielletään jokin lautapeli merkityksellisemmäksi kuin se onkaan ja aletaan jopa väittämään, että sen pelaaminen ohjaa muiden ajatuksia. Kuullaan yllättäen laulu Jeesuksesta ja vaaditaan korvauksia. 

Jotensakin ristiriitaista, että kuplaihmiset perustelevat omaa kuplaelämäänsä moniarvoisuudella.

Mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän huomaa millaisia kusipäitä ihmiset ovat. Simppeliä.

Kuplaantuminen ja tribalismi vallitsee netissä. Vastapuoli demonisoidaan täysin, mutta oman puolen raskaatkin  töppäykset selitellään muille parhain päin. Kotona velttoillessa tuollainen moraalinen laiskuus ei lyö heti päin naamaa kuten esimerkiksi töissä, jossa pitää saada joku selkeä suorite aikaiseksi määräajassa. Sekä pärjätä muidenkin kuin omien  aatetovereiden kanssa.

Koskee sekä oikeata että vasenta laitaa puoluekartasta.

Kyllähän on näitä kusipäisiä juppeja jotka ovat itsensä jalustalle nostaneet ja luulevat ettei säännöt heitä enää koske onkin ojennettava. Nöyristelyn aika on ohi kun sillä ei rahvaat mitään enää voita.

Venäjän asevoimien tappiot ajalta 24.02.2022-14.01.2025 :

* 811090 (+1330) sotilasta 

* 9767 (+3) taistelupanssarivaunua

* 20326 (+11) panssaroitua miehistönkuljetus- ja taisteluajoneuvoa

* 21923 (+47) tykistöasejärjestelmää

* 1262 (+1) MLRS raketinheitinjärjestelmää

* 1044 ilmatorjuntajärjestelmää

* 369 lentokonetta

* 331 helikopteria

* 22276 (+72) operatiivis-taktisen tason miehittämätöntä lennokkia

* 3018 risteilyohjusta  

* 28 sotalaivaa ja venettä

* 1 sukellusvene

* 33791 (+83) kuorma-autoa ja polttoainesäiliöautoa

* 3696 (+1) yksikköä erikoiskalustoa    

https://t.me/armyofukraine/15178

Maalaisjärki on kadonnut ja tyhmyys lisääntynyt. Sitä huomaa ihan päivittäin julkisilla paikoilla. Sitten on vielä vaarallisia aivopestyjä " ihmisiä" joilta aivo puuttuu kokonaan.