Lue keskustelun säännöt.
Oliko muilla 80-luvulla lähes aina ruokana perunoita ja ruskeaa kastiketta?
21.08.2020 |
Tuli mieleen huomisen ruokaa pohtiessa että ei ennen ollut tälläistä että oli erilaisia ruokavariaatioita pitkin viikkoa.
Arkena oli aina perunoita ja kastiketta! Kastike oli pääsäntöisesti vain ruskeaa kastiketta, satunnaisesti seassa oli makkaranpaloja tai lihan paloja. Lisäksi lautasen reunalla juureksia, tomaattia, kurkkua, kananmunaa.
Jos oli variaatio niin jotakin soppaa. Viikonloppuna pakastekana ja riisiä, siinä oli eksotiikkaa.
Saunan jälkeen jaffaa ja koko perheelle vaniljajätskipaketti tasan.
Eikä oltu edes köyhiä, kavereilla tuntui olevan sama meininki.
Kommentit (108)
Faith kirjoitti:
Meillä oli monipuolista ruokaa arkenakin. Oli spagetti bolognesea, kalakeittoa, erilaisia laatikoita, kesäkeittoa, hernekeittoa, kyljyksiä +perunoita, karjalanpaistia, kanaa +riisiä jne. Aina oli myös tuoretta salaattia ruoan kanssa.
Näin oli meilläkin 70-luvulta lähtien. Oma äitini laittoi harvoin pelkkää ruskeaa kastiketta, jos ei olllut makkaraa tai lihaa eri muodoissa siihen lisättynä.
Hän oli syntynyt 1913,ja laittoi perheelleen hyvin monipuolista ruokaa.
Nykyään niin muodikas nyhtöpossu oli meillä 50-luvulla yleistä ruokaa. Oli kyllä ihan possunlpaa uunissa, ilmanmitään nyhtö-sanaa.🐷
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄
No onhan se nyt normaalia, että haluaa vaihtelua, vaikka olisi miten laadukasta ja puhdasta se mitä syödään. Itse en enää aikuisena syö noita harvoja ruokia mitä kotona aina tehtiin, kun se kyllästymisen tunne ei vain mene ohi.
Ruskeaa kastiketta ei ollut mutta perunaa lähes joka päivä ja yleensä jotain kuivaa lihaa sen kanssa. Jossain vaiheessa teininä ryhdyin kasvissyöjäksi koska se liha oli vaan niin pahaa. Kalaa olisin syönyt mieluusti mutta äidin allergian takia sitä oli harvoin. Kesällä oli tuoreita vihanneksia, talvella monesti salaattina vain etikkapunajuuria, suolakurkkuja ja porkkanaraastetta.
Toki oli hyviäkin ruokia kuten jauhemaksapihvit tai kesäkeitto, mutta yleisesti ottaen en kaipaa takaisin tuota ruokakulttuuria.
Meillä oli usein kalaa ja perunaa, ja itse lapsena tykkäsin paljon riisipuurosta...ja tietysti aamuisin kaurapuuro :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kutakuinkin samaa syötiin kuin nykyäänkin. No en kyllä tee maksapihvejä tai maksakastiketta, mutta muuten ihan samaa perusruokaa kuin lapsuudenkodissa. Mitä ihmeellistä on muka kuorineen keitetyissä perunoissa? Ei tulisi mieleenkään alkaa niitä erikseen kuoria ennen keittämistä! Paitsi tietysti keittoihin. Kyllä muuten oli 80-luvulla jo hyvät valikoimat valmisruokia ja eineksiä. Olin silloin kesätöissä alepassa ja muistan siksi hyvin nämä. 80-luvun puolivälissä tuli mäkkärit ja carrolsit. Pizzeriat taisi tulla vähän myöhemmin, tai sitten ne vaan alkuun meni multa ohi.
Helsinkiin tuli hampurilaisravintolat jo 70-luvun puolivälissä. Ensin Wimpy's ja sitten Carrols.
Asuimme Davey's pizzaravintolan vieressä. Sieltä sai ihanaa pizzaa ja paistopellin mukaan, kun maksoi vähän lisää. Muutimme pois 79, joten kyllä pizaa sai 70-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄
Meilläkin tehtiin itse leipää, mutta miksi sekin piti aina olla yhtä ja samaa. Aina sitä harmaata hiivaleipäjauhoista tehtyä. Muistan kun ensimmäisen kerran leivottiin kotitaloudentunnilla sämpylöitä grahamjauhoista, miten hyviä ne oli! Itsekkin leivon leipää, mutta vaihtelen tosi paljon sitä millaista leipää teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄No onhan se nyt normaalia, että haluaa vaihtelua, vaikka olisi miten laadukasta ja puhdasta se mitä syödään. Itse en enää aikuisena syö noita harvoja ruokia mitä kotona aina tehtiin, kun se kyllästymisen tunne ei vain mene ohi.
Olisi kiva tietää, millaisia ruokia teet lapsillesi. Kun olen jutellut ystävien kanssa, niin useimmat pyörittävät aika suppeaa ruokalistaa viikosta toiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tajua, eikö ihmiset ennen kyllästynyt kun aina samaa ruokaa? Äitini syö edelleen noin. Perunoiden ja kastikkeen lisäksi syö myös aina tiettyä samaa kinkkua, juustoa, mehua... en käsitä miten ihmisellä ei ole mitään vaihtelunhalua.
Kaikilla ei ilmeisesti ole. Mun mies söisi varmaan joka päivä voileipiä juustolla ja kurkulla, lämpimänä ruokana kinkkukiusausta tai italianpataa ja olisi tyytyväinen:D. Tästä syystä minä hoidan tässä taloudessa kaupassa käynnin ja ruoanlaiton niin saa lapsi (ja mieskin siinä sivussa) monipuolisempaa ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄No onhan se nyt normaalia, että haluaa vaihtelua, vaikka olisi miten laadukasta ja puhdasta se mitä syödään. Itse en enää aikuisena syö noita harvoja ruokia mitä kotona aina tehtiin, kun se kyllästymisen tunne ei vain mene ohi.
Olisi kiva tietää, millaisia ruokia teet lapsillesi. Kun olen jutellut ystävien kanssa, niin useimmat pyörittävät aika suppeaa ruokalistaa viikosta toiseen.
Käytän reseptejä. Suunnittelen viikon ruoat etukäteen löytämieni reseptien perusteella, ostan tarvikkeet ja pysyn suunnitelmassa. En yritä keksiä ruokia vain omasta päästäni. Asun Ruotsissa, en tiedä jos Suomessa on vastaavia palveluita, mutta täällä voi tilata kotiin palvelun jossa tulee tarvikkeet ja reseptit viikon ruokiin. Listoja on erilaisia, esim. lapsiperheille sopivia. Olen ottanut noita välillä kun en jaksa miettiä mitä ruokaa tekisin. Esim. Mathem.se toimittaa ja heidän sivuillaan on paljon hyviä ja nopeita arkiruokareseptejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syötiin hirveä, poroa, lintuja ja kalaa paljon, mutta oli myös hernekeittoa, kyljyksiä, läskisoosia ja lihapullia. Nuo lihapullat syötiin ruskealla kastikkeella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄No onhan se nyt normaalia, että haluaa vaihtelua, vaikka olisi miten laadukasta ja puhdasta se mitä syödään. Itse en enää aikuisena syö noita harvoja ruokia mitä kotona aina tehtiin, kun se kyllästymisen tunne ei vain mene ohi.
Olisi kiva tietää, millaisia ruokia teet lapsillesi. Kun olen jutellut ystävien kanssa, niin useimmat pyörittävät aika suppeaa ruokalistaa viikosta toiseen.
Käytän reseptejä. Suunnittelen viikon ruoat etukäteen löytämieni reseptien perusteella, ostan tarvikkeet ja pysyn suunnitelmassa. En yritä keksiä ruokia vain omasta päästäni. Asun Ruotsissa, en tiedä jos Suomessa on vastaavia palveluita, mutta täällä voi tilata kotiin palvelun jossa tulee tarvikkeet ja reseptit viikon ruokiin. Listoja on erilaisia, esim. lapsiperheille sopivia. Olen ottanut noita välillä kun en jaksa miettiä mitä ruokaa tekisin. Esim. Mathem.se toimittaa ja heidän sivuillaan on paljon hyviä ja nopeita arkiruokareseptejä.
Tässä esimerkiksi viikon lista mathemin sivuilta perheruokakassista:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄No onhan se nyt normaalia, että haluaa vaihtelua, vaikka olisi miten laadukasta ja puhdasta se mitä syödään. Itse en enää aikuisena syö noita harvoja ruokia mitä kotona aina tehtiin, kun se kyllästymisen tunne ei vain mene ohi.
Olisi kiva tietää, millaisia ruokia teet lapsillesi. Kun olen jutellut ystävien kanssa, niin useimmat pyörittävät aika suppeaa ruokalistaa viikosta toiseen.
Käytän reseptejä. Suunnittelen viikon ruoat etukäteen löytämieni reseptien perusteella, ostan tarvikkeet ja pysyn suunnitelmassa. En yritä keksiä ruokia vain omasta päästäni. Asun Ruotsissa, en tiedä jos Suomessa on vastaavia palveluita, mutta täällä voi tilata kotiin palvelun jossa tulee tarvikkeet ja reseptit viikon ruokiin. Listoja on erilaisia, esim. lapsiperheille sopivia. Olen ottanut noita välillä kun en jaksa miettiä mitä ruokaa tekisin. Esim. Mathem.se toimittaa ja heidän sivuillaan on paljon hyviä ja nopeita arkiruokareseptejä.
Tässä esimerkiksi viikon lista mathemin sivuilta perheruokakassista:
Suomessa asuessa tein paljon ruokia Yhteishyvä -lehden resepteistä. Ne on helppoja ja nopeita.
Vierailija kirjoitti:
En tajua, eikö ihmiset ennen kyllästynyt kun aina samaa ruokaa? Äitini syö edelleen noin. Perunoiden ja kastikkeen lisäksi syö myös aina tiettyä samaa kinkkua, juustoa, mehua... en käsitä miten ihmisellä ei ole mitään vaihtelunhalua.
Appiukko syö just noin ja on kohta 90v.
Ikänsä syönyt samoja ruokia ja on hoikka, hyväkuntoinen tervaskanto.
Anoppi taas aina himoinnut erilaisia eväitä ja ollut yli 20v täysin hoidettava ylipainoinen vaikka vasta 75v.
Kuiva ja niukka ruokavalio on monen pitkäikäisen salaisuus ja siitä on ihan tutkimuksiakin tehty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle iski just muutama viikko sitten hirveä himo saada jauhelihakastiketta (ruskeassa voijauhosoosissa) ja perunoita, niin pakkohan sitä oli tehdä. En asu Suomessa, niin etikkapunajuuria en löytänyt mistään, mutta niitä olisi ehdottomasti pitänyt olla "salaattina" tämän evään kanssa. Ikinä ei ollut mitään oikeasti tuoretta, ehkä korkeintaan porkkanaraastetta. No eihän siitä mun tekemänä tullut yhtään niin hyvää kuin kotona 80-luvulla, mutta nostagiannälkään riitti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
70- ja 80- luvulla tuo mainitsemasi ja lihakeitto, makaronilaatikko, kaalikeitto, kaalilaatikko, makkarasoppa ja uunikala ja uunimakkara tulee mieleen meidän ruuista.
Myös usein leivottiin hiivaleipää ja perunarieskoja ja karjalanpiirakoita. Juhlapyhinä pullaa ja pikkuleipiä ja munkit ja simat vapuksi. Jäätelöä harvoin ja tosiaan litran paketti siivutettiin monelle. Kiisselit ja vispipuuro oli jälkiruokia.
Yleensä kaikki itse alusta tehtiin. Ei silloin ollut vaihtoehtojakaan, mikä hyvä. Porkkanaraastetta ja lantturaastetta myös usein dyötiin ruuan sivussa ja ja jouluna K-kauppias toi jouluomenalaatikon.Hmmm. Kyllä 70-luvulla oli eineksiä esim. maksalaatikkoa, lihapullia, hernesoppaa ja verilettuja. Pakasteena pinaattikeittoa ja kalasoppaa. 80-luvulla oli mikroaterioita ja esim. roiskeläppäpitsoja. Kenenkään kaverin perheessä ei leivottu leipää, kyllä se haettiin joka päivä tuoreena, jopa lämpimänä, lähikaupasta. Ainakin meilläpäin Ärrällä oli jos jonkinlaista jätskipuikkoja ja tuuttaa.
Vm -71 Hki
Olikohan einekset silloin miten kalliita? Olen syntynyt -74 duunariperheeseen, mutta vanhemmilla oli aina töitä eli ei köyhiä oltu. En muista, että meillä olisi ikinä ollut mitään eineksiä, äitini taisi tehdä veriletutkin itse, kaupassa oli verta myytävänä. Samaten äitini leipoi aika usein hiivaleipää ja se oli silloin ihan tavallista. Nykyisin yksi tuttu tekee tätä samaa leipää ja kaikki pitävät sitä älyttömän hyvänä ja on oikein kuuluisa tuosta leivästä - ja hyväähän se onkin, mutta ei se lapsuudessani olisi mikään erikoisuus ollut. Kyllä kaikki hernekeitot tehtiin aina alusta alkaen itse ja oli meillä lihamyllykin.
Meidän perusruuat duunariperheessä 80-luvulla ja 90-luvun alussa
(90-luvun lopussa monipuolistui ja muuttui paljon enemmän kasvipainotteiseksi):
Perunat, ruskea kastike ja lihapullat
Perunat, valkokastike ja kalapuikot
Perunat, valkokastike ja lohimedaljongit
Perunat, kananmunakastike ja pinaattilätyt
Perunat, jauhelihakastike/jauhelihamureke
Perunat ja sienikastike
Perunat ja porsaankyljykset
Perunat ja karjalanpaisti
Perunamuusi ja lihapullat/silakkapihvit/lindströminpihvit
Pyttipannu ja munakasta
Peruna-jauhelihalaatikko
Kirjolohikiusaus, kasviskiusaus, kinkkukiusaus
Spagetti ja tomaatti-jauhelihakastike
Italianpata, lasagne, makaronilaatikko
Kaalikääryleet ja kaalipata
Herne-paprika-maissi-risotto joko jauhelihalla tai kananpaloilla
Hernekeitto, kalakeitto, kesäkeitto, nakki/makkarakeitto, jauhelihakeitto, pinaattikeitto
Uuniriisi ja kanankoivet tai kananrintaa, kanaviillokki
Silloin tällöin itsetehtyä peltipitsaa tai hamppareita
Ja näitä syötiin perussalaatin, porkkanaraasteen, kiinankaali-ananassalaatin ja puolukkasurvoksen kanssa.
Kiisseliä usein jälkkäriksi (raparperi tai viinimarja, koska niitä oli omasta takaa). Viikonloppuisin vaniljajätskiä hillosilmän kanssa.
Marjapuuroa, mannapuuroa kaakao- ja sokerikuorrutuksella, helmivelliä, talkkunamaitoa, makaronivelliä, pannaria välipalaksi.
Sunnuntai oli leivontapäivä ja silloin sai tuoretta hiivaleipää, pullaa, karjalanpiirakoita, sämpylöitä. Joskus mokkapaloja, mutta niitä enimmäkseen tehtiin synttäreille.
Einesruuista syötiin eniten maksalaatikkoa. Mutta myös ranskalaisia wienerleikkeellä, broilerpyöryköillä tai nauravilla nakeilla, roiskeläppäpitsaa ja lihapiirakoita joskus laiskanruokana. Mustamakkaraa ostettiin myös pikaruuaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen maalta kotoisin (meillä oli lampaita ja kanoja) ja isä oli ahkera metsä/kalamies. Aina oli riistaa, kalaa, tai omaa lammasta, joskus jopa kanaa (kanasta en lapsena tykännyt, se ei ollut tosiaan mitään nykypäivän pulskaa broileria). Pottua oli lähes aina, monessa muodossa. Viljeltiin sitä hehtaaritolkulla...ja muita juureksia. Näin aikuisena ajatellen ruokahan oli hyvää, monipuolista ja puhdasta. Mutta lapsena ne, varsinkin riistalinnut ja haukipullat, tuli jo korvista ulos 😂. Kadehdin monesti, kun kaverin kotona tehtiin murukastiketta, eli jauhelihakastiketta. Meillä oli harvoin jauhelihaa ja jos oli, siinä oli vähintään hirveä tai peuraa joukossa. Se ei ollut niin pehmeän makuista kuin siellä kaverin kotona. Samaten kadehdin, kun siellä ostettiin leipää ja mehua kaupasta, meillä kotona nekin tehtiin itse.
Kaikkee sitä on lapsena mielen päällä ollut 😄
Muistan joskus vuosia sitten lukeneeni jostain suomalaisesta huippukokista (nimen olen täysin unohtanut), joka oli maalta kotoisin ja heidän ruokansa oli juuri monipuolista alusta asti itse tehtyä ruokaa. Hänen kaverinsa saivat jotain ranskiksia ja nakkeja ja tämä tuleva kokki oli niin kateellinen! Myöhemmin hän jossain New Yorkissa tajusi minkälaisia hintoja saattoi pyytää hänen lapsuutensa riista- ym. ruoista, jotka olivat hänelle aivan arkisia. Itsekin muistan kadehtineeni, kun kaverini kotona sai limsaa joka päivä ja oli välillä eineksiä tai sitten jotain eksoottisempaa. Äitini hääräsi tuntikausia keittiössä, kun teki tosi paljon alusta alkaen itse, en osannut sitä silloin arvostaa. Minulle juhlaa oli, kun pari kertaa vuodessa sai grillikioskista hot dogin :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tajua, eikö ihmiset ennen kyllästynyt kun aina samaa ruokaa? Äitini syö edelleen noin. Perunoiden ja kastikkeen lisäksi syö myös aina tiettyä samaa kinkkua, juustoa, mehua... en käsitä miten ihmisellä ei ole mitään vaihtelunhalua.
Appiukko syö just noin ja on kohta 90v.
Ikänsä syönyt samoja ruokia ja on hoikka, hyväkuntoinen tervaskanto.
Anoppi taas aina himoinnut erilaisia eväitä ja ollut yli 20v täysin hoidettava ylipainoinen vaikka vasta 75v.
Kuiva ja niukka ruokavalio on monen pitkäikäisen salaisuus ja siitä on ihan tutkimuksiakin tehty.
Kai se jotenkin sekoittaa kylläisyysmekanismin, jos on kauheasti eri makuja ja houkutuksia. Ei kukaan kai jaksa jotain perunoita ja ruskeaa kastiketta määräänsä enempää. Tietysti sekin olisi hyvä vaihtoehto, että tekee vaihtelevaa ruokaa, mutta jo valmiiksi pieniä/kohtuullisia annoksia ja sitten syö rauhallisesti. Japanissahan on se alue, jossa on pitkäikäisimmät ihmiset ja heistä luin jostain kirjasta ja moni sanoi, ettei syödä ikinä ähkyyn asti ja syödään lopulta aika yksinkertaisesti.
ÅÅÄSNESTÄ PERSSJA PERYNBOTA RITTÄÄ!!!!!!!!!!
En tajua, eikö ihmiset ennen kyllästynyt kun aina samaa ruokaa? Äitini syö edelleen noin. Perunoiden ja kastikkeen lisäksi syö myös aina tiettyä samaa kinkkua, juustoa, mehua... en käsitä miten ihmisellä ei ole mitään vaihtelunhalua.