Muistakaa jatkossa, että pettäjälle tulee antaa anteeksi sekä halaus, kun hän kertoo, että on pettänyt!
Sami Minkkisen uusin juttu, kyllä on taas kirjoitus. https://anna.fi/havaintoja-parisuhteesta/pettamisen-voi-antaa-anteeksi-…
Itse en ole pettänyt enkä usko, että petän. Tuomitsen myös pettämisen, se on minusta yksi henkisen väkivallan muoto. Mutta en kyllä ole mielestäni myöskään tekopyhä. Samalla tavalla en lyö ketään enkä usko, että tulen lyömäänkään. Ja kyllä, tuomitsen väkivallan. Tekeekä se minusta tekopyhän? Ja en usko, vaikka Sami niin väittää, että kaikki tai todella moni, jotka kovaan ääneen tuomitsee pettämisen, itse pettäisi. En minä missään kuule kovaan ääneen tuomitsemista.
Kommentit (8)
Erika Vikmanin syntisten pöytä. Ellet ole avoimesti syntinen. Olet tekopyhä.
Nykyään on hyve tehdä kaikkea sitä mikä oli vielä eilen väärin.
Annoin potkun munille ja heitin pellolle.
Onko mitään järkeä jäädä ylipäätään kiinni?!?
Noh. Minä olen pettänyt kuten myös tullut petetyksi.
Kun mua peitettiin, niin olen kiitollinen että mies kertoi siitä vihdoin itse. Olin tulossa hulluksi epäilyjen kanssa, mutta en saanut vaan mistään kiinni. Lopulta mies kertoi suoraan. Sanoin koko sydämestäni "kiitos", ja sain jatkettua elämääni.
Oman pettämiseni olen tehnyt kun olen tuntenut itseäni suhteessa täysin arvottomaksi, siinä oli myös henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Oli ehdottoman väärä tapa toimia, olisi pitänyt vain arvostaa itseään niin paljon että lähtee. Se oli jonkinlainen hätähuuto että "huomatkaa joku minutkin, kyllä mäkin jollekin kelpaan vaikka omalle miehelle en". Ja paha olo jäi itselle, söin omaa moraali vastaan ja se oli alhaista. Kerroin heti, en salannut sitä.
Itse ainakin kadun että olen satuttanut, mutta olen tyytyväinen että kerroin itse enkä lähtenyt valehtelemaan ja olen antanut toisen ihmisen itse päättää haluaako vielä jatkaa vai ei, suhdetta ei perusteta valheelle.
En mä silti pääntaputuksia kaipaa, pettäminen on etovinta ja satuttavinta mitä toiselle ihmiselle voi tehdä, vaikka joskus se pysäyttää kummatkin myös miettimään miksi tähän on menty, aina se ei ole loppu vaan sen jälkeen kumpikin saattaa huomata mitä siinä toisessa menettää.
Asiat ei ole mustavalkoisia.
Jos joku sua lyö tai hyökkää kiinni niin en usko, että käännät toisen posken.
Monet pettäjät tuntevat ajautuneensa umpikujaan, ja se pettäminen on yritys päästä huonosta, mahdollisesti väkivaltaisesta, suhteesta.
Toki on näitä kroonisiakin tapauksia, jotka pettävät aina kun mahdollista pakottaen kumppanin elämään valheessa.
En usko että kukaan parisuhteeseen alkaessaan ajattelee pettävänsä.
Lämmintä kättä voisin antaa jäähyväisiksi (saattaisi tosin, epähuomiossa tietenkin, olla nyrkissä).
Eli samalla kaavalla voin aina uudestaan ja uudestaan käydä varastamassa lähikaupasta ja kauppiaan kuuluu antaa mulle aina anteeksi.