Lue keskustelun säännöt.
alle kolmevuotiaan puhe& ymmärrys
02.09.2013 |
Hei!
Minulla on marraskuussa kolme vuotta täyttävä poika. Huomasin, ettei lapsen puhe ja varsinkaan hänen puheen ymmäryksensä ole ikäistensä tasolla, joten pyysin ja sain lähetteen puheterapiaan. Olin kuitenkin aika äimistynyt puheterapeutin puheista.
Poika puhuu yksinkertaisilla, yleensä kolmisanaisilla lauseilla (ja myös yksittäisillä sanoilla). Ymmärtää perusasiat, mutta ei yhtään mitään vaikeampaa, varinainen dialogi ei onnistu, paitsi tyyliin kysymyksiin "missä pallo" ja "mitä haluat syödä" osaa vastata.
Puheterapeutti kuitenkin koki, että nyt olisi aiheellista aloittaa viikottaiset käynnit, aloittaa virikehoito, pyrkiä päiväkodissa erityisryhmään jne...
Nyt kiinnostaisivat vertaiskokemukset. Onko teillä lapsia, joiden puhe ja ymmärrys olisivat olleet vastaavalla tasolla vajaa kolmevuotiaana ja lapset sitten kehittyneet ihan normaalisti ilman erityistukea? Tekisi mieleni vielä antaa lapselleni aikaa oppia, kotona itse hänen kehitystään tukien, edes siihen kolmevuotiaaksi.
Kommentit (32)
3-vuotias saattaa puhua vähän, mutta ymmärtää kyllä jo todella paljon! Kuulostaa, että lapsesi on tuen tarpeessa. Miksi häneltä sen haluaisit riistää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä puheterapeutilta pistetään pois sellaisetkin, jotka apua todella tarvitsevat. Jos pt on suositellut lapsellesi noin paljon tukitoimia niin todellakin pistäisin töpinäksi, jotta lapsellani olisi mahdollisuus kehittyä ja päästä esimerkiksi normaaliin kouluun.
Puheenkehityksen kannalta lapsiryhmä tekee yleensä ihmeitä! ota ihmeessä tuo neuvo tosissasi. Et voi mitenkään itse korvata kotiharjoittelulla sitä, mitä lapsiryhmässä toimiminen ja virikkeiden saaminen sekä kommunikointi saavat aikaan. 3-vuotias tosiaan yleensä ymmärtää kyllä asiat jo todella hyvin ja hänen kanssaa voi keskustella hyvinkin syvällisesti, toki lapsen käsityskyvyn rajoissa. Veisin itse tilanteessasi lapsen ehdottomasti päivähoitoon ja ottaisin vastaan kaikki tukitoimet, joita vaan on tarjolla. Tuossa vaiheessa paljon ennen kouluikää voidaan asioihin vielä ratkaisevasti vaikuttaa ja lapsen koulunkäynti voi sujua ilman ongelmia. Neuvoni siis on, että älä odota. t. ope
Ainakin Einstein ja Runeberg alkoivat puhua vasta nelivuotiaina. Mutta eivät tainneetkaan ihan normaaleja olla.
Kyllä mun mielestä annattais ainakin ne viikottaiset terapiat ottaa, jos niitä tarjolla on. Voihan olla, että harrastuksissa käyttekin, mutta jos ette niin miten olis joku säännöllinen kerho tai avoimen päiväkodin toiminta tai vastaava jos et vielä päiväkotiin halua laittaa? Meidän pojalla puhe oli reilun vuoden jäljessä, mutta säännöllisellä terapialla ja vaihtamalla ryhmis päiväkotiin päästiin ihan hurjasti eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai sitä sitten täytyy. Olin jotenkin ajatellut, että käydään tsekkaamassa tilanne ja palataan sitten asiaan kun kolme vuotta on tullut täyteen. Kun olen monesta paikasta kuullut, ettei alle kolmevuotiaita yleensä edes tutkita kun tilanne voi niin nopeasti muuttua. Ja poika puhuu lauseilla, mikä esim. terveyskirjaston mukaan on se mitä kolmevuotiaan pitää osata. Ihan mielelläni jättäisin ne ilmeisesti kiven alla olevat puheterapia- ja tarhapaikat niitä enemmän tarvitseville toistaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ihmeessä apu vastaan. Tuttavaperheessä oli samantapainen tilanne, en tosin muista lapsen tarkkaa ikää (max 4 vuotta kuitenkin). Pt:n neuvojen mukaan lapsi aloitti puheterapian ja meni päivähoitoon puhevaikeuksista kärsiville tarkoitettuun erityisryhmään. Tämä auttoi niin hyvin, että lapsi saattoi aloittaa koulun normaaliluokalla. Tänä keväänä sama henkilö (ei kai sitä voi enää lapseksi kutsua) pääsi ylioppilaaksi ja heti ensimmäisellä yrittämisellä opiskelemaan lääkäriksi.
Myöhemmän elämän kannalta on aivan olennaista se, että kuntoutus aloitetaan ajoissa.
Minä taas en mitenkään voi uskoa, että joku pikkulapsiryhmä olisi parasta puheterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten lasta on hoidettu jos hänen puheensa on viivästynyt ja jos terapia ja virikkeet heti korjaavat tilanteen?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:38"]
Minä taas en mitenkään voi uskoa, että joku pikkulapsiryhmä olisi parasta puheterapiaa.
[/quote]
Kyllä se auttaa. Poikani oppi puhumaan muutamassa kuukaudessa aloitettuaan pienryhmässä. Sitä ennen ei juurikaan puhunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En voi uskoa tätä, että vielä kuukausi sitten tein kaikkeni vakuuttaakseni lähipiirin ja neuvolan terveydenhoitajan siitä, että lapsen puhe ja ymmärrys eivät ole aivan normaaleja, ja nyt puhutaan jo siitä, ettei lapsi pääsisi normaalille luokalle.
ap
Miten ole lastasi hoitanut, kun ei opi puhumaan kotona? en tarkoita syyttää vaan ihan kiinnostuksesta, mikä syy johtaa tuohon ottaen huomioon että se voi korjaantua sitten heti päivähoidossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:53"]
Miten ole lastasi hoitanut, kun ei opi puhumaan kotona? en tarkoita syyttää vaan ihan kiinnostuksesta, mikä syy johtaa tuohon ottaen huomioon että se voi korjaantua sitten heti päivähoidossa?
[/quote]
Siis kysytkö ihan tosissasi?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:38"]
Minä taas en mitenkään voi uskoa, että joku pikkulapsiryhmä olisi parasta puheterapiaa.
[/quote]
kyllä se vaan auttaa. Oon tässä kuulostellu meidän naapuin tytön juttelua ja kun tyttö puhuu äidilleeen niin en usein ymmärrä sanakaan mitä lapsi puhuu. Sitten kun puhuu muille lapsille niin puheesta saa ihan hyvin selvää(tosin toiset lapset eivät silti aina ymmärrä, mutta kai tuo kehittyy). Tuossa vaan just näkee sen että se oman äidin kanssa juttelu ei paljon kehitä kun äiti ymmärtää liian helposti.
Meilläkin vajaa kolmevuotiaan puheenymmärrys takkuaa. Puhuu kyllä pitkiä, vähintään kuuden sanan lauseita, ja hänen kanssaan voi keskustella. Ei osaa esim kertoa tarhanpäivän tapahtumistamjuurikaan(ei varmaan tuon ikäisen tarvikkaan) ymmärtää yksinkertaisia kehoituksia kuten vie vaatteet pyykkiin tms, mutta monimutkaisempia juttuja kuten 'pöydän alla laatikossa on nukke, tuo se äidille' tai 'hae kaapista paita ja kalsarit' tuntuu olevan ihan ylivoimasta. Ekassa tilanteessa lopputulema on yleensä se että lapsi kyselee uudelleen ja uudelleen missä nukke on, emmä löydä sitä. Jälkimmäisessä lapsi taas menee kaapilleen ja pukee päälleen ensimmäisen käteenosuvan vaatekappaleen.
En tiedä, ehkä odotan siltä liikoja.
Minä en huolestuisi alle kolmevuotiaan kohdalla vielä.
Jokainen oppii eritahdissa puhumaan. Jos lapsi ymmärtää, yrittää jne niin antaa aikaa harjoitella.
Omatkin lapset ovat oppineet eritahdissa. Eikä koskaan olla missään huolestuttu vaikka ei ole täydellisesti puhunutkaan 3v ikään mennessä.
Ei kaikessa tarvitse olla nopea oppija.
Sinuna ottaisin puheterapeutin huolen tosissaan ja suostuisin tarjottuihin tukitoimiin. Puheterapeutti kuuntelee kaikkia puheen osa-alueita tekee päätelmänsä sen perusteella. Olennaista ei ole esim. monenko sanan lauseilla puhuu, vaan se minkälaisia lauserakenteita käyttää, onko puhe monipuolista, minkä sanaluokkien sanoja käyttää, miten taivuttaa sanat jne.
Tietyt piirteet tai tiettyjen piirteiden puute viittaa mahdollisiin ongelmiin. Jos näitä ongelmiin viittavia asioita on useampia tai ne on vakavia niin on ihan järkevää aloittaa tukitoimet aika massiivinasiki, jotta puhe ongelmat ei heijastuisi sosiaalisiksi ja henkisiksi ongelmiksi. Jos tukitoimet osoitautuvat liian massiivisiksi eli lapsen puhe nytkähkää yhtä-äkkiä reilun kehitysaskeleen niin tukitoimia on helppo vähentää eli muuttaa puheterapia esim. ensin kerran kuussa olevaksi ja sen jälkeen kontrollikäynneiksi ½vuoden välein.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 20:59"]
Minä en huolestuisi alle kolmevuotiaan kohdalla vielä.
Jokainen oppii eritahdissa puhumaan. Jos lapsi ymmärtää, yrittää jne niin antaa aikaa harjoitella.
Omatkin lapset ovat oppineet eritahdissa. Eikä koskaan olla missään huolestuttu vaikka ei ole täydellisesti puhunutkaan 3v ikään mennessä.
Ei kaikessa tarvitse olla nopea oppija.
[/quote]
Jotkut lapset turhautuvat kun puhe ei tule ja se ilmenee mm käytöshäiriöinä.
Oma lapseni käytös muuttui huomattavasti opittuaan ilmaisemaan itseään.
Kyllä minäkin olen sillä kannalla, että puheen puute ei ole paha juttu, mutta ymmäryksen puute on sellainen, että puheterapeutti on oikeassa. Kieltämällä lapsen vaikeuksia et niitä poista. Se, että aloitetaan puheterapia ajoissa, ei vahingoita lasta vaikka myöhemmin sen tarve poistuukin, mutta se voi hidastaa kaikkea kehitystä, jos apua turhaan pitkitetään. Kolmea vuotta pidetään usein juuri rajana. Lähipiirissä on parikin lasta, jotka ovat oppineet puhumaan tosi hitaasti. Toinen ymmärsti puhetta kyllä, mutta toinen ei. Se joka ymmärsi, on nyt ihan tavis ekaluokkalainen, se joka ei ymmärtänyt, hänellä on vähän isompia vaikeuksia muutenkin.
Oma poikani oli aika lailla samanlainen kuin ap:n lapsi tuossa iässä sekä tuotttamiselta että ymmärrykseltä, mutta pääsi pt:lle vasta 4-v. Olisi pitänyt päästä aikaisemmin, sen jälkeen puhetta alkoi tulla nopeasti. Yhä vielä, kun on jo lähes aikuinen, monimutkaisten lauseiden ymmärtäminen on vaikeaa, jos ne puhutaan. Kirjoitettuna ymmärtää. Hän sai diagnoosiksi dysfasia, mutta se ei ole vaikeuttanut elämää kovin paljon, normaalit koulut on voinut käydä lukuunottamatta ala-astetta.Yläasteella erityisopetuspäätös purettiin, koska se todettiin tarpeettomaksi. Integroitu erityisryhmä oli muutoin rauhalliselle lapselle päiväkoti-iässä erittäin hyvää terapiaa. Nyt hän opiskelee ammattia ja menee ihan ok, paitsi niiden opettajien kanssa, jotka eivät anna ohjeita kirjallisena. Suulliset on vaikea ymmärtää.
Up.