Lue keskustelun säännöt.
KUMMIT ei tasapuolisia, mitä teen?
02.09.2013 |
Meillä on kaksi lasta, kummallakin omat kumminsa. Kummien panostaminen kummiuteen eroaa hurjasti ja tästä tulossa ongelma.
Toisen lapsen kummit on hyviä ystäviä ja ovat alusta asti panostaneet kummiuteen. Lapsi saa hulppeita lahjoja ja niiden lisäksi kaikenlaista erikoishuomiota, milloin viedään elokuviin, teatteriin, shoppailemaan, huvipuistoon, jätskille jne. Nyt kummit suunnittelee yhteistä viikon matkaa Lontooseen ja antaisivat sitten lapselle 10-v lahjaksi matkan, lähtisi heidän mukaansa siis.
Toisen lapsen kummit on pariskunta, joka käy kyllä synttäreillä ja meillä muutenkin kylässä. Huomioivat kyllä merkkipäivät, jne., mutta ei heillä ole aikaa eikä rahkeita eikä ehkä haluakaan tuollaiseen iloitteluun, mitä toinen lapsi saa kummeilta osakseen. Ja nyt sitten on alkanut tämä toinen lapsemme marista, että miksen mäkin pääse sinne ja tänne, saa sitä ja tätä, kun tuo toinenkin.
Mitäs tekisin? Pitäisikö toisen kummeille sanoa, että unohtakaa se Lontoonreissu ja muut ylimääräiset huvit. Olen yrittänyt toisen lapsen kanssa sitten tehdä jotain hauskaa yhdessä - mutta vähän hölmöä olisi lähteä esim. minun ja miehen vaan hänen kanssaan viikoksi reissuun kompensoimaan sitä, kun toinen pääsee kummien kanssa. Minne me se isompi lapsi sitten laitettaisiin siksi aikaa?
Mikä neuvoksi?
Kommentit (64)
Miksi kummien pitäisi kohdella kummilapsen sisaruksia tasavertaisesti? Se on vanhempien tehtävä. Antakaa nyt edes yhden lapsenne nauttia elämästä, jota kummit HALUAVAT tarjota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen sitä mieltä että JOS toinen lapsi alkaa oikeasti harmistumaan ja suremaan sitä ettei hän saa noita asioita joita sisar, niin silloin asia täytyy korjata, teidän tulee sanoa tuolle kummiperheelle, että me kohdellaan kaikkia lapsia tasavertaisina. MUTTA jos se toinen lapsi on vielä niin pieni ettei hän ymmärrä eikä tajua ulkomaanmatkaa, niin antaa sen toisen mennä. Mielipahan aiheuttamista ei tule sallia.Voihan heiltä kysyä että voitteko TE siis vanhemmat maksaa sen toisen lapsen matkan ja he ottavat sen mukaan.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:51"]
Vaadit niitä köyhempiä kummeja tarjoamaan saman,mitä toinen lapsi saa eli Lontoo jne. on ihan itsestäänselvyyksiä, jos toisellekin kummit sen tarjoaa. Kyllä kummiksi suostuessaan täytyy ymmärtää, että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta: toinen kummilapsi ei saa saada vähemmän kuin toinen!
Nyt vakava puhuttelu tälle toiselle pariskunnalle ja selitätte, että aikuisten tehtävänä on olla tasapuolisia ja näyttää kummilapselle, että hän on yhtä tärkeä kuin sisaruksensa.
[/quote]
No olipahan provoa taas... En tiennytkään että kummit sitoutuvat lahja-automaateiksi ja matka-automaateiksi, varsinkin riippuen muiden panostuksesta...;)
[/quote]
Olen aina ihmetellyt, onko tosiaan sarkasmi ihmiselle niin vaikea käsite?
Ette oikeasti ymmärrä sitä?
Vai onko tällä palstalla vain keskimääräistä tyhmempi lukijakunta.
"kummityttöni on tosi poikamiestyttö" reps :D
Tuskin kummit haluavat raahata Lontoon matkalla kummilapsen pienempää sisarusta. Tai vanhempaa. He haluavat antaa kummilapselleen elämyksiä ei koko kummilapsen perheelle. Te aikuiset teette lapsillenne karhunpalveluksen vaatimalla, että kaikki kohtelevat teidän lapsia tasapuolisesti. Taidatte olla niitä, jotka vaativat kaverisynttäreilläkin sisaruksille lahjoja ettei vain kenellekään tule paha mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen sanonu meidän lasten kummeille että saa ostaa ja tehdä oman kummilapsensa kanssa mitä tahansa ja sisarustae itarvi muistaa jos se ei ole mahdollista. silloin helposti ei saa kummilapsikaan mitään jos aina tarvii muistaa muutkin lapset.
eikä mekään muisteta muita lapsia kun omaa kummilasta jos ei erikseen ole kutsuttu synttäreille. kummilapsi on sydämessämme.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:38"]
Miksi kummien pitäisi kohdella kummilapsen sisaruksia tasavertaisesti? Se on vanhempien tehtävä. Antakaa nyt edes yhden lapsenne nauttia elämästä, jota kummit HALUAVAT tarjota.
[/quote]
Ehkä vaikka siksi, ettei lasten välille tule turhia riitoja ja kyräilyä. Lapsen hemmottelu ja huomioiminen on ok, mutta siinäkin kannattaa pitää rajat. On ikävää jos sillä hemmottelulla saa aikaan perheessä riitoja ja eripuraa. Sisaruussuhde on kuitenkin tärkeä ja sitä myös kummien tulisi tukea. Tavallaan siinä silloin tekee haittaa myös sille omalle kummilapselleen. Joten kohtuus kaikkeen, jos kummit eivät sitä ymmärrä niin vanhempien on silloin tehtävä jotain. Asetettava vaikka sitten selkeät rajat lahjoille ym. jos kummit alkavat mennä liiallisuuksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan kun meillä oli tota samaa kun minä olin lapsi. Pikkuveljeni kummit ei juurikaan pitänyt yhteyttä, muuten kun just synttäreillä kävivät ja joululahjat ostivat (jos aina sitäkään). Mun kummit taas veivät huvipuistoon, ostivat hienoja lahjoja, ottivat yökylään. Mitään Lontoonmatkoja en saanut mutta samaan suuntaan.
Jostain syystä veli ei kyllä koskaan harmitellut näitä juttuja, mutta mulla oli kyllä välillä, sitten ainakin kun olin vanhempi niin vähän huono omatunto.
Niinhän se menee että ensimmäiselle lapselle aina ottaa ne "parhaat" kummit ja sitten lopuille "ne ketä jää" :( Itsekkin huomasin että nyt esikoisella on kummeinaan läheisimmät ystävät ja tää mun veli. Sitten kun mietin että ketäs sitten seuraavalle niin ei kyllä tule ketään mieleen, onneksi ei nyt tässä ole suunnitteillakaan vielä, mutta joskus...
Sopikaa tosiaan joku max hinta vanhemman lapsen lahjoille ja selittäkää tilannetta. Kyllä ne kummit varmaan ymmärtää :)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:38"]
Miksi kummien pitäisi kohdella kummilapsen sisaruksia tasavertaisesti? Se on vanhempien tehtävä. Antakaa nyt edes yhden lapsenne nauttia elämästä, jota kummit HALUAVAT tarjota.
[/quote]
juuri näin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:19"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:51"]
Vaadit niitä köyhempiä kummeja tarjoamaan saman,mitä toinen lapsi saa eli Lontoo jne. on ihan itsestäänselvyyksiä, jos toisellekin kummit sen tarjoaa. Kyllä kummiksi suostuessaan täytyy ymmärtää, että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta: toinen kummilapsi ei saa saada vähemmän kuin toinen!
Nyt vakava puhuttelu tälle toiselle pariskunnalle ja selitätte, että aikuisten tehtävänä on olla tasapuolisia ja näyttää kummilapselle, että hän on yhtä tärkeä kuin sisaruksensa.
[/quote]
No olipahan provoa taas... En tiennytkään että kummit sitoutuvat lahja-automaateiksi ja matka-automaateiksi, varsinkin riippuen muiden panostuksesta...;)
[/quote]
Kummit sitoutuvat olemaan tasapuolisia!
[/quote]
Joo eli kun alan kummiksi kaverin toiselle lapselle ja toisen lapsen kummit antavat purjeveneen ja kartanon, niin mun pitää sitten lahjoittaa yksityislentokone. Tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:40"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:51"]
Vaadit niitä köyhempiä kummeja tarjoamaan saman,mitä toinen lapsi saa eli Lontoo jne. on ihan itsestäänselvyyksiä, jos toisellekin kummit sen tarjoaa. Kyllä kummiksi suostuessaan täytyy ymmärtää, että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta: toinen kummilapsi ei saa saada vähemmän kuin toinen!
Nyt vakava puhuttelu tälle toiselle pariskunnalle ja selitätte, että aikuisten tehtävänä on olla tasapuolisia ja näyttää kummilapselle, että hän on yhtä tärkeä kuin sisaruksensa.
[/quote]
No olipahan provoa taas... En tiennytkään että kummit sitoutuvat lahja-automaateiksi ja matka-automaateiksi, varsinkin riippuen muiden panostuksesta...;)
[/quote]
Olen aina ihmetellyt, onko tosiaan sarkasmi ihmiselle niin vaikea käsite?
Ette oikeasti ymmärrä sitä?
Vai onko tällä palstalla vain keskimääräistä tyhmempi lukijakunta.
[/quote]
Kyllä sen ymmärtää, mutta pitää varautua aina että siellä on todennäköisesti juurikin joku tosissaan, sen verran kahjoa juttua tällä palstalla on... Juttujen taso on sellaista välillä, että tulee mieleen että se on joko provo tai mielenterveysongelmaisen tekstiä. Voi olla sarkasmia, voi olla sekopään juttuja. Täällä jälkimmäinen on todennäköisempi vaihtoehto, tervepäisimmillä saiteilla ensimmäinen;)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:50"]
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:38"]
Miksi kummien pitäisi kohdella kummilapsen sisaruksia tasavertaisesti? Se on vanhempien tehtävä. Antakaa nyt edes yhden lapsenne nauttia elämästä, jota kummit HALUAVAT tarjota.
[/quote]
Ehkä vaikka siksi, ettei lasten välille tule turhia riitoja ja kyräilyä. Lapsen hemmottelu ja huomioiminen on ok, mutta siinäkin kannattaa pitää rajat. On ikävää jos sillä hemmottelulla saa aikaan perheessä riitoja ja eripuraa. Sisaruussuhde on kuitenkin tärkeä ja sitä myös kummien tulisi tukea. Tavallaan siinä silloin tekee haittaa myös sille omalle kummilapselleen. Joten kohtuus kaikkeen, jos kummit eivät sitä ymmärrä niin vanhempien on silloin tehtävä jotain. Asetettava vaikka sitten selkeät rajat lahjoille ym. jos kummit alkavat mennä liiallisuuksiin.
[/quote]
Samaa mieltä olen, mielestäni vanhempien pitäisi kuitenkin tasata tilannetta jotenkin että toinen ei saa kaikkea ja toinen ei mitään, se aiheuttaa vain pahaa mieltä, tulehtuneita suhteita ja ehkä vanhempanakin arvottomuuden tunnetta jos toinen sisarus aina huomioitu ja toinen ei... On hyvä että on tuollaisia kummeja, mutta en itse ainakaan haluaisi että toinen lapsi vain olisi etuoikeutettu ja toiselle tulisi aina paha mieli...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina kun luen näitä aloituksia, olen onnellinen, ettei meidän lapsilla ole kummeja ollenkaan. Jos olisi ollut, olisin halunnut kaikille kolmelle samat kummit, niin olisi ollut tasapuolista kaikille.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 21:19"]
Aina kun luen näitä aloituksia, olen onnellinen, ettei meidän lapsilla ole kummeja ollenkaan. Jos olisi ollut, olisin halunnut kaikille kolmelle samat kummit, niin olisi ollut tasapuolista kaikille.
[/quote]
Joo mutta ei ehkä tasapuolista kummeille, jotka saavat kantaa kolmien kummien taakan. Mä olen kummina yhden perheen esikoiselle ja 15 vuotta nuoremmalle kuopukselle ja väkisinkin tulee mieleen, että kuopuksen äiti on halunnut varmistaa, että hänen poikansa saa samantasoisen kohtelun kuin esikoinen aikoinaan sai. :(
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 21:19"]
Aina kun luen näitä aloituksia, olen onnellinen, ettei meidän lapsilla ole kummeja ollenkaan. Jos olisi ollut, olisin halunnut kaikille kolmelle samat kummit, niin olisi ollut tasapuolista kaikille.
[/quote]
Joo mutta ei ehkä tasapuolista kummeille, jotka saavat kantaa kolmien kummien taakan. Mä olen kummina yhden perheen esikoiselle ja 15 vuotta nuoremmalle kuopukselle ja väkisinkin tulee mieleen, että kuopuksen äiti on halunnut varmistaa, että hänen poikansa saa samantasoisen kohtelun kuin esikoinen aikoinaan sai. :(
Mä en edes tunne omia kummejani, näin viimeksi kummitätiäni 5v sitten omissa rippijuhlissani, en tiedä minne kummisetäni (kummitädin aviomies siis) oli jäänyt. Ei ollut kuitenkaan juhlissani. Sen koommin ei oo kuulunu, ei korteilla, ei millään. En tiedä oonko koskaan saanut edes muuta kuin kortteja joskus pikkulapsena. En ole osannut kaivatakaan, vaikka isoveljellä on kummisetä joka lahjoo, soittelee ja on muutenkin mukana elämässä. Mä oon ainakin pienestä asti ymmärtänyt, että kummit on jokaisella omia ja kaikki on erilaisia kummeja. Mun kummit oli sellasia, oliko niitä edes. Veljellä oli yks lahja enemmän joka joulu, big deal?
Lapsettomana kummina olen miettinyt sitä, mikä on kohtuullista monilapsisen perheen kummilapselleni. Minulla ei ole perillisiä, mutta paljonko voi mielestänne testamentata tälle kummilapselle ilman että pilaa perhesuhteet? Testamentattavaa omaisuutta on noin 500 000 e. Pitääkö valtaosa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen tai ystäville?
Suotavinta toki on, että omat elinpäiväni jatkuvat vielä kymmeniä vuosia, mutta koskaanhan ei voi tietää.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 22:44"]
Mä en edes tunne omia kummejani, näin viimeksi kummitätiäni 5v sitten omissa rippijuhlissani, en tiedä minne kummisetäni (kummitädin aviomies siis) oli jäänyt. Ei ollut kuitenkaan juhlissani. Sen koommin ei oo kuulunu, ei korteilla, ei millään. En tiedä oonko koskaan saanut edes muuta kuin kortteja joskus pikkulapsena. En ole osannut kaivatakaan, vaikka isoveljellä on kummisetä joka lahjoo, soittelee ja on muutenkin mukana elämässä. Mä oon ainakin pienestä asti ymmärtänyt, että kummit on jokaisella omia ja kaikki on erilaisia kummeja. Mun kummit oli sellasia, oliko niitä edes. Veljellä oli yks lahja enemmän joka joulu, big deal?
[/quote]
No itselleni sattui ihan ok kummit periaatteessa mutta en koe että olisin jäänyt mistään paitsi, vaikka he eivät olisi olleetkaan elämässäni niinkään usein tai tuoneet lahjoja. Toki ihan kivaa, mutta aikuisena mulla on muuttunut jotenkin suhtautuminen kummiuteen... Minulla itselläni on kummilapsi ja nyt oikeastaan harmittaa että aloin kummiksi. En ole ollut lapsen kanssa mielestäni tarpeeksi tekemisissä ja siten tutustunut häneen tarpeeksi hyvin, toivon että asia korjaantuu tässä ja voin tehdä lapsen kanssa kivoja juttuja ja olen toki häntä muistanut paketeilla, kuten hänen sisarustaankin... En tiedä miksi mutta jotenkin minua on alkanut ahdistaa tuo kummius, tuntuu kuin olisin väärä henkilö tuohon hommaan sillä en osaa olla niin luontevasti noiden lasten kanssa. Jotkut lapset on jotenkin suloisempia minkä kanssa tulee toimeen ihan eri tavalla, jokin vain tökkii tuossa perheessä, heidän kasvatustavoissaan ja siten myös kummiudessa minulle. Harmittaa olla tällaista mieltä ja tavallaan katua että on koko hommaan ikinä ryhtynyt:/ Jos voisin tuon perua niin peruisin, en vain oikein kehtaa siitä luopuakaan sillä mielestäni se olisi loukkaavaa... Tuntuu kuin olisin kummi väärälle lapselle, jotenkin tämä ei mielestäni mene niin hyvin kuin pitäisi ja se harmittaa ihan lapsenkin kannalta.. Toki en ole itse tehnyt tarpeeksi ollakseni hyvä kummi, mutta ehkäpä se tästä korjaantuu:)
Ymmärtäisivätkö ne hyvät ystäväsi, jotka kummilastaan niin kovasti hemmottelevat, jos puhuisit heille tästä lasten keskisestä eriarvoisuudesta? Jos kertoisit, kuinka arvostat heidän paneutumistaan ja panostustaan, mutta samalla kertoisit miten sinusta tuntuu pahalta se, että nuorempi lapsi jää monesta paitsi sitten. Jos pyytäisit heitä hemmottelemaan vähän vähemmän ja antamaan kummillapselleen aikaansa ns. tavallisen arjen jutuissa sitten enemmän? Luuletko että he tajuaisivat asian, jos ihan nätisti ja rehellisesti kertoisit heille siitä?