Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
KUMMIT ei tasapuolisia, mitä teen?
02.09.2013 |
Meillä on kaksi lasta, kummallakin omat kumminsa. Kummien panostaminen kummiuteen eroaa hurjasti ja tästä tulossa ongelma.
Toisen lapsen kummit on hyviä ystäviä ja ovat alusta asti panostaneet kummiuteen. Lapsi saa hulppeita lahjoja ja niiden lisäksi kaikenlaista erikoishuomiota, milloin viedään elokuviin, teatteriin, shoppailemaan, huvipuistoon, jätskille jne. Nyt kummit suunnittelee yhteistä viikon matkaa Lontooseen ja antaisivat sitten lapselle 10-v lahjaksi matkan, lähtisi heidän mukaansa siis.
Toisen lapsen kummit on pariskunta, joka käy kyllä synttäreillä ja meillä muutenkin kylässä. Huomioivat kyllä merkkipäivät, jne., mutta ei heillä ole aikaa eikä rahkeita eikä ehkä haluakaan tuollaiseen iloitteluun, mitä toinen lapsi saa kummeilta osakseen. Ja nyt sitten on alkanut tämä toinen lapsemme marista, että miksen mäkin pääse sinne ja tänne, saa sitä ja tätä, kun tuo toinenkin.
Mitäs tekisin? Pitäisikö toisen kummeille sanoa, että unohtakaa se Lontoonreissu ja muut ylimääräiset huvit. Olen yrittänyt toisen lapsen kanssa sitten tehdä jotain hauskaa yhdessä - mutta vähän hölmöä olisi lähteä esim. minun ja miehen vaan hänen kanssaan viikoksi reissuun kompensoimaan sitä, kun toinen pääsee kummien kanssa. Minne me se isompi lapsi sitten laitettaisiin siksi aikaa?
Mikä neuvoksi?
Kommentit (65)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 23:04"]
54, minulla on samanlaisia riittämättömyyden ja epämääräisyyden tunteita ja näkemyseroa kasvatuksessa. Suhde kummilapseen kuitenkin tiivistynyt sitä myöten kun hän on kasvanut isommaksi ja pidetään suoraan yhteyttä toisiimme. Yritän olla hänelle malli toisenlaisesta aikuisesta, vaikka en suoraa puutukaan äidin kasvatustapoihin.
[/quote]
Ei minullakaan tietenkään mitään näitä lapsia vastaan ole vaan juurikin osa tuosta kasvatustavasta vähän hämmentää... Toinen lapsi jo hieman vanhempi toista ja viettää aikaansa toisen isovanhemman kanssa hyvin paljon, ja näyttää että siitä on jo tarttunut lapseenkin samoja malleja toimia. Jotenkin harmittaa että eivät tunnu puuttuvan lapsen huonoon käytökseen, tuo isovanhempi on sellainen että aika monet katkaisseet välejä kun on vaan niin ilkeä ihminen... Sitten sisaruksesta näyttää vähän "tarttuneen" kummilapseeni myös tällaista käytöstä. Toki tiedostan että he ovat lapsia ja vanhemmille se kasvatus kuuluu, jotenkin vain tuntuu kurjalle että pienestä lapsesta on tulossa tietynlainen, mutta toivon että se ajan kanssa muuttuu ja tuo jää vain lapsuuteen. Hänestähän voi kehkeytyä vielä ties kuinka upea nuori ja aikuinen ajan kanssa, tottakai on aikaa kasvaa ja kehittyä.
Sekin, että jotkut vähän ilkeät kommentit kummien vanhemmilta ovat vähän syöneet intoa tapaamisiin mikä sekin harmittaa... Mutta ehkä joku päivä tässä piakkoin otan härkää sarvista ja koitan selvitellä välejä vähän paremmiksi juttelemalla ja toivottavasti sitä myötä myös lastakin tapaisin useammin, varmaan siitä se läheisyyskin kasvaisi:) Tällä hetkellä vaan olo on jotenkin että en ole niin hyvä kummin kuin haluaisin olla, mutta yritän setviä tiettyjä juttuja ja ehkä se tästä... Toivoin itsekin että pystyisin olemaan lapselle sellainen tuki jolle voi jutella, jonka kanssa on mukavaa puuhastella ja juurikin että olisi myös erilaisia aikuisia hänen elämässään, jotka voisivat tuoda eri tavalla hyviä juttuja lapsen elämään:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanot sille vähemmän rakastetulle mukulalle, että kaikkea ei voi saada.
Oppiipahan jotain elämästä.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 19:46"]
Tuskin kummit haluavat raahata Lontoon matkalla kummilapsen pienempää sisarusta. Tai vanhempaa. He haluavat antaa kummilapselleen elämyksiä ei koko kummilapsen perheelle. Te aikuiset teette lapsillenne karhunpalveluksen vaatimalla, että kaikki kohtelevat teidän lapsia tasapuolisesti. Taidatte olla niitä, jotka vaativat kaverisynttäreilläkin sisaruksille lahjoja ettei vain kenellekään tule paha mieli.
[/quote]
Synttäreillä päivänsankarilla on erityinen syy saada lahjoja ja olla juhlien keskipiste, onhan hänen syntymäpäivänsä! Se pitää sisartenkin tietenkin oppia tajuamaan ja saavathan he vastaavan kohtelun sitten omana päivänään. Mutta tuollainen kummien muuten vaan hemmottelu ilman mitään syytä on vähän eriasia; varsinkin jos vain perheen yksi lapsi saa aina jotain ja muut jäävät joko kokonaan ilman tai heidän elämykset ovat sitten vanhempien kompensaation varassa. Minun mielestä kummien homma ei ole muutenkaan ostella mitään kalliita tavaroita tai tarjota hulppeita elämyksiä sille kummilapselle, vaan ihan vaan pitää yhteyttä ja olla sillai muuten elämässä mukana. Ja fiksu kummi kyllä huomioisi ne sisaruksetkin ja tajuaisi, että lapset ovat perheessä samanarvoisia - oli joku lapsista sitten kummilapsi tai ei.
Itse kummina raahaan kummipojan veljen myös mukaan huvipuistoon yms. koska hänestä on hyötyä myös ns. seuranpitäjänä. Ongelman aiheuttaa poikien serkun yksinhuoltajaäiti, joka tunkee lapsensa mukaan kolmanneksi. Ei siinä mitään, mutta kummipoikani äiti sentään tunkee aina mukaan myös esim. 50€ pääsylippuihin ja ruokaan, kun taas tämä toinen äiti ei anna penniäkään ja minä siis maksan omani, mieheni (pakko ottaa mukaan, kun en kolmen 'ei oman' lapsen kanssa lähde yksin mihinkään) ja tämän mukaan tungetun kolmannen lapsen kulut kokonaan ja ison osan tietysti myös näiden kahden kuluista, kun tuo 50€ nyt on aika tavalla vaan näyttää esim. Lintsillä.
Kenelläkään vanhemmalla ei kommenttia tuohon perintöasiaan (53)? Miten toivoisitte oman lapsenne kohdalle asian?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun pikkuveli oli aikanaan purjehtimassa kuukauden ahvenanmaan saaristossa kummiensa kanssa. En kyllä muista, että kukaan olis kadehtinu sitä. Oli vaan kovasti jännää, että se pääsi sinne reissuun.. Sai mennä yksin lentokoneella edestakaisin ja sit vielä pääsi purjeveneeseen. Ite oon koittanu kovasti opettaa omiani, ettei kummit oo mitään lahja-automaatteja.
Eipä tuolle tilanteelle oikein mitään voi. Kummeillakin on oikeus hemmotella sitä omaa kummilasta, ehkäpä he eivät vaikka voi saada omia lapsia ja tämä yksi on nyt sitten kuin se oma lapsi. Tai hyvinkin mahdollista, että kun omia lapsia tekevät, niin ei enää olekaan aikaa ja rahaa tuhlattavaksi kummilapseen. Mutta sellaista se elämä on, hyvään vanhemmuuteen kuuluu kasvattaa lapsi kestämään pettymyksiä.
Antakaa lapselle mukaan sen verran rahaa, että ostaa sisarukselle jonkun tosi kivan tuliaisen sieltä Lontoosta ja tosiaan ihan kiva ajatus sekin, että sanotte sille kotiinjäävälle, että tehdäänkin tästä perinne, että kun täyttää 10 v. niin pääsee kaksistaan matkalle vaikka toisen vanhemman kanssa tms.
Ja voisittehan te itsekin ehdottaa niille toisen lapsen kummeille, että toisivat vaikka omat lapsensa teille hoitoon ja veisivät vastaavasti sen toisen lapsen vaikka leffaan. (Ja tarjoatte itse koko poppoolle leffaliput ja popcornit.) Tuskin se lapsi varsinaisesti rahaa ajattelee vaan sitä, että saa huomiota ja vähän erityiskohtelua.
Täytyy kyllä sanoa, että onneksi en itse ole kenenkään kummi, kun hankalaksi koko homma näköjään menee! Teet niin tai näin, niin aina menee väärin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaadit niitä köyhempiä kummeja tarjoamaan saman,mitä toinen lapsi saa eli Lontoo jne. on ihan itsestäänselvyyksiä, jos toisellekin kummit sen tarjoaa. Kyllä kummiksi suostuessaan täytyy ymmärtää, että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta: toinen kummilapsi ei saa saada vähemmän kuin toinen!
Nyt vakava puhuttelu tälle toiselle pariskunnalle ja selitätte, että aikuisten tehtävänä on olla tasapuolisia ja näyttää kummilapselle, että hän on yhtä tärkeä kuin sisaruksensa.
Eikö se toinen lapsi voi lähteä toisten kummien mukaan jos maksatte reissun? Eikö teidän pitäisi kuitenkin tasata noita eroavaisuuksia kun kerran ne tiedostatte, että ei mene niin että toinen lapsi saa kaiken ja toinen ei mitään, näin kärjistetysti..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehheh. Kun ihan aikuisten oikeasti. Enhän mä voi ketään velvoittaa tekemään kummilapsen kanssa yhtään mitään eikä ole aikomuskaan.
Pitäisikö nuoremmalle lapselle vaan sanoa, että niin, maailma ei ole tasa-arvoinen paikka. Niele harmistuksesi ja ota tästä opiksi, sellaista se elämä on.
Vai pitäisikö vanhemman kummeille vaan sanoa, että nyt stoppi. Asettaa katto lahjojen hinnoille ja sanoa, että yksi leffareissu tms/vuosi riittää. Ei matkoja. EI ihan reilua sekään.
Voi hittolainen!
Sinä et voi asialle mitään etkä voi mennä sanelemaan, mitä kummit tekevät ja antavat lapselle. Maailma on epäreilu ja sille ei voi mitään. Sinun tulee jutella asiasta toisen lapsen kanssa ja saada hänet ymmärtämään asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:54"]
Eikö se toinen lapsi voi lähteä toisten kummien mukaan jos maksatte reissun? Eikö teidän pitäisi kuitenkin tasata noita eroavaisuuksia kun kerran ne tiedostatte, että ei mene niin että toinen lapsi saa kaiken ja toinen ei mitään, näin kärjistetysti..?
[/quote]
Ihan hyvä idea. Mutta... Onko ne ystävykset valmiita ottamaan toisenkin lapsen riesakseen sinne matkalle? Kuitenkin aika eri reissata yhden kuin kahden lapsen kanssa. Ja on siinä sekin, että en tiedä, onko meillä varaa maksaa lapsen koko viikon matkaa ruokineen, sisäänpääsyineen, jne. nyt tässä vaiheessa. Ainakin täytyy nipistää sitten jostain.
Mitä tuollainen yhden lapsen Lontoonreissu mahtaa tulla maksamaan? 7 päivän ruokailut, julkisen liikenteen liput, sisäänpääsyt, musikaalilippu, jne? Lapsi olisi matkan aikaan 8-vuotias.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:00"]
Voi hittolainen!
Sinä et voi asialle mitään etkä voi mennä sanelemaan, mitä kummit tekevät ja antavat lapselle. Maailma on epäreilu ja sille ei voi mitään. Sinun tulee jutella asiasta toisen lapsen kanssa ja saada hänet ymmärtämään asia.
[/quote]
Joo, näin mun varmaan täytyy tehdä. Ja olen tähän asti yrittänyt tehdäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minä asettaisin Lontoon reissun ehdoksi sen, että toinen lapsikin pääsisi sinne mukaan. Maksaisin tietysti sen nuoremman lapsen reissun itse. Mutta on tuo vähän pöljää kummeiltakin lelliä vain perheen yhtä lasta tuolla tavalla (vaikka tämän kummeja olisivatkin) jos kerran on teidän hyviä ystäviä vuosien takaa, niin luulisi, että tuntevat kyllä sen teidän nuoremmankin lapsen ihan yhtä hyvin.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 17:51"]
Vaadit niitä köyhempiä kummeja tarjoamaan saman,mitä toinen lapsi saa eli Lontoo jne. on ihan itsestäänselvyyksiä, jos toisellekin kummit sen tarjoaa. Kyllä kummiksi suostuessaan täytyy ymmärtää, että kyse on oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta: toinen kummilapsi ei saa saada vähemmän kuin toinen!
Nyt vakava puhuttelu tälle toiselle pariskunnalle ja selitätte, että aikuisten tehtävänä on olla tasapuolisia ja näyttää kummilapselle, että hän on yhtä tärkeä kuin sisaruksensa.
[/quote]
No olipahan provoa taas... En tiennytkään että kummit sitoutuvat lahja-automaateiksi ja matka-automaateiksi, varsinkin riippuen muiden panostuksesta...;)
Et voi oikein mitään muuta kuin koittaa itse tasata, että toinenkin saa kivoja juttuja.
Kutsu se toinen kummipariskunta kylään, ehkä tutustuvat lapseen paremmin ja viettäisivät siten enemmän aikaa hänen kanssaan. Ei nyt Lontooseen, mutta yhdessäoloa...
Minusta voisit ottaa asian puheeksi näiden rahakkaampien kummien kanssa. Eli miettisitte yhdessä vähän rajoituksia hemmottelulle. Sitten sinä ja miehesi voisitte koettaa kompensoida osittain tätä toiselle lapselle.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:00"]
Voi hittolainen!
Sinä et voi asialle mitään etkä voi mennä sanelemaan, mitä kummit tekevät ja antavat lapselle. Maailma on epäreilu ja sille ei voi mitään. Sinun tulee jutella asiasta toisen lapsen kanssa ja saada hänet ymmärtämään asia.
[/quote]
No kyllä todellakin voi mennä sanelemaan :D Lapsi on kuintekin vanhempiensa ja heidän vastuulla on kasvatus, ei kummien. Eli vanhemmat päättää mihin lasta viedään, mitä sille ostetaan jne. Fiksut kummit neuvottelevat aina vanhempien kanssa jos ovat ostamassa lahjaa tai muuta kivaa kummilapselleen. Vai katselisitko sinä ihan hoomoilasena kun lastasi riepoteltaisiin milloin minnekin kummien mielen mukaan ;)
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 18:02"]
No minä asettaisin Lontoon reissun ehdoksi sen, että toinen lapsikin pääsisi sinne mukaan. Maksaisin tietysti sen nuoremman lapsen reissun itse. Mutta on tuo vähän pöljää kummeiltakin lelliä vain perheen yhtä lasta tuolla tavalla (vaikka tämän kummeja olisivatkin) jos kerran on teidän hyviä ystäviä vuosien takaa, niin luulisi, että tuntevat kyllä sen teidän nuoremmankin lapsen ihan yhtä hyvin.
[/quote]
Näin... No, voinhan ehdottaa. Jotenkin tuntuu vaan ilkeältä lykätä pakosta se toinenkin heidän matkaansa sitten.
Vanhempi lapsemme oli kaveripiirissämme eka vauva. Nämä ystävykset on alusta asti olleet hänenkin hyviä ystäviään. Olen vaan miettinyt, että mitä sitten, kun heillä on joskus pysyvä parisuhde ja lapsia, sitten ehkä innostus laantuu. Tyytyväinen toki olen siitä, että lapsella on kaksi hyvää aikuiskaveria.
Kyllä me pidetään yhtä lailla yhteyttä toisen lapsen kummeihin. Ihan yhtä paljon ovat meillä kylässä jne. Heillä vaan itsellä pienet lapset, ei varmaan kauheasti huvita ottaa jotain ekaluokkalaista yökylään ja keksiä tälle erikseen ohjelmaa tms.
Alue: Aihe vapaa
54, minulla on samanlaisia riittämättömyyden ja epämääräisyyden tunteita ja näkemyseroa kasvatuksessa. Suhde kummilapseen kuitenkin tiivistynyt sitä myöten kun hän on kasvanut isommaksi ja pidetään suoraan yhteyttä toisiimme. Yritän olla hänelle malli toisenlaisesta aikuisesta, vaikka en suoraa puutukaan äidin kasvatustapoihin.