Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi minua kohdellaan eri tavoin kuin muita?
02.09.2013 |
Tätä en ymmärrä: kun minä menen jollekin ammatti-ihmiselle kertomaan, että minulle on oltu ilkeitä, niin minulle sanotaan: "ihmiset on erilaisia, ei jokaisen käytöksestä tarvitse välittää." mutta kun eräs ystäväni menee kertomaan itseensä kohdistuneesta ilkeydestä joka on samanlaista kuin minuun kohdistunut, niin hänen puolella ollaan, häntä kohtaan tunnetaan myötätuntoa, häntä puolustetaan ja lohdutetaan ja hänen puolesta tarjoudutaan jopa sanomaan suorat sanat sinne joka on ilkeä.
taustana mainittakoon, että minulla on Aspergerin syndrooma ja olen sosiaalisesti melko poikkeava, mutta tämä ystäväni ei ole aspergeri vaan erittäin tunteikas, empaattinen ja muita huomioiva n.s normaali ihminen.
Johtuuko tämä siitä, että minua pidetään vaan niin vittumaisena ihmisenä että minua on hyvä karaista vähän mutta tuohon ystävään kohdistettu ilkeys tuntuu epäoikeudenmukaiselta koska ystäväni on kaikille niin huomaavainen ja empaattinen?
itse en ole edes ollut ilkeä SILLE joka minun ongelmaani vähätteli vaan muille ihmisille oon ollu hankala.
Kommentit (25)
Kauniimpia ymmärretään paremmin. Symmetrisiä ja kirkkaita silmiä pidetään luotettavina ja eloisina. Assilla katse voi vaikuttaa elottomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:04"]
Kauniimpia ymmärretään paremmin. Symmetrisiä ja kirkkaita silmiä pidetään luotettavina ja eloisina. Assilla katse voi vaikuttaa elottomalta.
[/quote]
Se ystäväni on kaunis ja sillä on symmetriset kasvojen piirteet. mulla on vaikeuksia äänensävyni kanssa mutta muuten en oo ainakaan sille henkilölle ees ollu hankala joka noin mulle käyttäytyi. Mie olin sille nimenomaan tosi ystävällinen ja puolustin sitä ja kaikkee muuta mutta tuoko oli sitten vastapalvelus kaikesta hyvästä mitä hän minulta sai?
näköjään ei ihmisen hyvyys eikä sydämellisyys merkkaa mitään vaan se kaikke menettää merkityksensä ja huomio kiinnittyy vain silmiin ja katseeseen ja ulkonäköön. Just. Että niinku KIITTI VAAN vastapalveluksesta kaikkeen hyvään mitä sait!
oikeesti on tosi paha mieli kun huomasin miten pinnallisia ihmiset on kun ulkonäkö merkitsee heille enemmän kuin hyvyys ja ystävällisyys. Minä ainakin annan enemmän arvoa sisäiselle kauneudelle kuin ulkoiselle.
sisäinen kauneus on tärkeämpää kuin ulkoinen kauneus. Jos olenkin hänen silmissään ruma niin ei hänen tartte ulkonäköni vuoksi minua halveksia. ihmisiä rumatkin ovat. joka on ulkoisesti ruma voi olla sisäisesti kaunis ja toisinpäin.
Onko teillä itsellänne kokemusta asiasta:
miksi jollekin joka valittaa teille muitten ihmisten ilkeydestä, sanotte, että ihmiset on erilaisia ja pitää opetella olemaan välittämättä. mutta joittenkin muitten kohdalla olette itsekin kauhuissanne kun jotakin muuta kohdellaan huonosti?
Onko tuolloin siinä ensiksi mainitussa joku teitä itseänne ärsyttävä vika josta johtuen ymmärrätte hyvin miksi ne sitä kiusaa mutta toinen on teidän kanssa samalla aaltopituudella ja vertaisenne jota haluatte puolustaa?
Minä myös epäilen olevani asperger, vaikken ole koskaan diagnoosia saanut, ja minä myös olen aina, ihan lapsesta asti joutunut ihmisjoukoissa aina kiusatuksi ja syrjityksi.
Olen vaan sosiaalisen kömpelyyteni ja elekieleni ja äänensävyni jäykkyyden takia ilmeisesti sellainen, että ihmisille tulee epämiellyttävä kuva minusta. Ihmiset tulkitsevat minua milloin mitenkin: että olen ylimielinen, vittumainen, aina pahalla tullella tms, koska en osaa vastata eleisiin ja puheisiin "oikein".
Eipä tuo enää minua nykyisin niin haittaa, olen jo 39-vuotias ja oikein tyytyväinen erakonelämääni. Silloin nuorempana kun olisin halunnut ihmissuhteita, oli kyllä paha kärsimys että sain aina henkisesti turpaani kun yritin ihmisiä lähestyä, joko kaveruus- tai parisuhdemielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ammatti-ihminen tarjoutuu sanomaan suorat sanat asiakkaansa puolesta jollekin ilkeilijälle?
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:27"]
Minä myös epäilen olevani asperger, vaikken ole koskaan diagnoosia saanut, ja minä myös olen aina, ihan lapsesta asti joutunut ihmisjoukoissa aina kiusatuksi ja syrjityksi.
Olen vaan sosiaalisen kömpelyyteni ja elekieleni ja äänensävyni jäykkyyden takia ilmeisesti sellainen, että ihmisille tulee epämiellyttävä kuva minusta. Ihmiset tulkitsevat minua milloin mitenkin: että olen ylimielinen, vittumainen, aina pahalla tullella tms, koska en osaa vastata eleisiin ja puheisiin "oikein".
Eipä tuo enää minua nykyisin niin haittaa, olen jo 39-vuotias ja oikein tyytyväinen erakonelämääni. Silloin nuorempana kun olisin halunnut ihmissuhteita, oli kyllä paha kärsimys että sain aina henkisesti turpaani kun yritin ihmisiä lähestyä, joko kaveruus- tai parisuhdemielessä.
[/quote]
Ok. tämä selittää paljon asiaa :) nimittäin vaikka kuinka olisi mukava ja hyvä, niin ihminen on semmoinen aina, että katsoo eleisiin, ilmeisiin ja asentoihin ja niiden perusteella katsoo toisen olevan joko hyvä tai sitten paha.
Jos minulla on ollut huonot tai epänormaalit ilmeet ja eleet tai ei eleitä ollenkaan, niin jospa se minun tuttu sitten arveli, että ne jotka on ollu "ilkeitä" minulle, ovat säikähtäneet ulkoista olemustani ja siihen perustuvaa käytöstäni ja reagoineet siihen ilkeydellä.
Minulle on sattunut näin ennenkin. Minua on eräs vieraampi ihminen pitänyt pelottavana eikä ole uskaltanut uskoa minulle vastuuta vaikka kuinka olisin luotettava, taitava ja pärjäävä ja asiat hoitava tyyppi. Syy oli se, kun olin pelottavan näköinen. Muistan sellaisenkin tilanteen että pääsin hyvin yhteyteen ja samalle aaltopituudelle erään ihmisen kanssa kirjeitse ja sähköpostitse mutta kun hän tapasi minut ekan kerran, hän ei luottanut minuun enää sen jälkeen.
Kaipa tämä ulkoinen olemukseni ja eleet, ilmeet tai niiden puuttuminen tekee minusta pelottavan. Vaikka nyrkkien kanssa en heilu enkä huutele päin naamaa kenellekään.
mutta elämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:32"]Liittyykö tapaukseen vauva, jota et Aspergerin vuoksi saa hoitaa...?[/quote]
tähän ei liity vauvoja vaan tähän liittyy ihan vaan se kun on ollu yleisesti ottaen ihmiset ilkeitä ihan ilman mitään tuollaistakaan.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:23"]
Onko teillä itsellänne kokemusta asiasta:
miksi jollekin joka valittaa teille muitten ihmisten ilkeydestä, sanotte, että ihmiset on erilaisia ja pitää opetella olemaan välittämättä. mutta joittenkin muitten kohdalla olette itsekin kauhuissanne kun jotakin muuta kohdellaan huonosti?
Onko tuolloin siinä ensiksi mainitussa joku teitä itseänne ärsyttävä vika josta johtuen ymmärrätte hyvin miksi ne sitä kiusaa mutta toinen on teidän kanssa samalla aaltopituudella ja vertaisenne jota haluatte puolustaa?
[/quote]
No mulla on sulel yksi kokemus: työni puolesta sain ilmoituksen että erästä henkilö on kiusattu työpaikalla. No koska jo ihan lain puitteissa mulal on velvollisuus asia selvittää, niin pyysin henkilöltä yksityiskohtia tästä kiusaamisesta. Tulos: hän oli kävellyt käytävällä kahden henkilön ohi, joista toinen oli todennut, että "se oli sellainen hidastelija". Epäselväksi sittten jäi, puhuivatko ko. henkilöt tästä ohikulkijasta vai vaikka aamuruuhkasta. Eikä osannut varmaksi sanoa tämä "kiusattukaan".. että vähän sihahti sit se case siihen. Eli varmaan kannattaa nyt sitten ihan oikeasti pohtia, vaikuttaako sun oma sairautesi siihen miten asiat tulkitset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tylyllä tai halveksivalla äänellä puhuvat ja elehtivät saavat oloni vaivaantuneeksi ja vetäydyn mieluiten tilanteesta. Erityisen noloa on, jos tyly tai koppava esittää höpöjuttuja minun alani faktatietona.
Koulussa jota käyn, ei kukaan ole minulle ollut ilkeä vaan on ollut minua kohtaan asiallisia. Se johtuu siitä kun siellä ymmärretään ja tiedetään mitä tämmönen erilaisuus on ja siellä tiedetään että en minä pahaa tarkoita jos olen omissa maailmoissani tai en käytä eleitä enkä ilmeitä.
Mutta surettaa se, kun siksi kun minulla ei ole kunnollisia eleitä eikä ylmeitä, jotkut jossakin koulun ulkopuolisissa yhteisöissä pitävät minua uhkaavana, tuijottavat ja alkavat soveltaa turhan takia minuun jonkun väkivaltasen asiakkaan kohtaamiseen tarkotettuja varotoimia.
se että ei oo ilmeitä eikä eleitä, ei ole väkivaltaa, mutta minä luulen että koska en osaa osoittaa jotakin asiaa ilmein ja elein niin jossakin yhteisössä minuun en sen vuoksi luoteta. hyvät ilmeet ja eleet on kai luottamuksen perusta ja jos niitä ei ole niin ehkäpä kaikki muut taidot ja hyvyys, ystävällisyys yms menettää sitten merkityksensä kun ei ole niitä eleitä eikä ilmeitä.
ite haluan olla ystävällinen ja hyvä muille ihmisille ja auttaa. mutta kaikki ei anna auttaa koska ilmeet ja eleet ei oo kohillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen lievästi neuroottinen ja tykkään, että asiat tehdään juuri tietyllä tavalla. Joudun usein väärinkäsityksiin ja olen sosiaalisesti typerä. Saatan laukasta sammakon suustani ja joudun usein tarkentamaan, että mitä oikeasti tarkoitin. Ei hätää ap, sinulla on lajikumppaneita ulkomaailmassa ripoteltuna pitkin poikin. Et ole yksin tunteidesi kanssa.
Ootko sama tyyppi joka kävi täällä avautumassa siitä että sun vauvanhoito -ajatuksiin on suhtauduttu inhottavasti? Ja kirjoitit ilmeisesti useammankin aloituksen aiheesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja pahoittelen etukäteen jos et ole, ja kummastelet. Kirjoitustyylisi on vain todella samanlainen.
15
Minulla ei ole koulussa eikä töissä ollut pitkään aikaan mitään tuollaista ongelmaa että minuun ei luoteta tai että kiusataan. mutta kun aloin eräälle LÄÄKÄRILLE kertoa siitä, että minua on joskus AIKAISEMPINA vuosina joku kohdellut huonosti ja nekin huonosti kohdelleet on olleet vain yksittäistapauksia.
Minulla itselläni ei ole ongelmia hyväksyä esim vammaisia, sairaita, ulkomaalaisia, eri värisiä yms ihmisiä. mutta kun YHEN kerran menin muistelemaan entisiä niin jo alettiin pitää minua itseäni vaikeana ihmisenä joka ei hyväksy minkäänlaista erilaisuutta. vaikka minä NIMENOMAAN hyväksyn ja oon saanu tunnustusta siitä että hyväksyn ja oon jopa puolustanu erilaisia ihmisiä joita on syrjitty.
Ei tule mulle mitään vastapalvelusta näköjään mistään ja vaikka olisin tuon ihmisen hengen pelastanut murhaajien kynsistä niin ei mitään. ja jos minut raiskattas niin luilen että hän sanoisi vaan että pojat on poikia. jos minut tapettas hän sanos vaan että jospa sillä tappajalla on vaan niin vahva saalistusvietti. ja jos joku suomeksi sanottuna kusee minun päälle tahallaan niin hän sanos että urospuolisen nisäkkään kusi on arvokasta luonnon kiertokululle.
että näin. en oo ihminen ilmeisesti yhtään vaan minua pidetään ihmisen luontaisena vihollisena.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 14:52"]
Ootko sama tyyppi joka kävi täällä avautumassa siitä että sun vauvanhoito -ajatuksiin on suhtauduttu inhottavasti? Ja kirjoitit ilmeisesti useammankin aloituksen aiheesta?
[/quote]
kyllä ja nyt en tässä ketjussa todellakaan tarkoita vauvoja ja niiden hoitoa vaan kaikkia muitakin asioita.
minuun on suhtauduttu inhottavasti KAIKESSA muussakin kuin vauvanhoidossa. vauvanhoito on vain yksi asia kaikkien muitten asioitten joukossa mihin minua ei hyväksytä.
sen lisäksi että ei anneta hoitaa vauvoja, ei anneta myöskään arvoa ihmisenä vaan katotaan että on luonnollista ja normaalia että kukaan ei minua kunnioita eikä arvosta. Ei oo ihmisarvoa minulla.
Voisiko olla, että tuon ammatti-ihmisen mielestä sinä ärsyynnyt ja loukkaannut hieman liian herkästi muiden ihmisten kommenteista, niin herkästi, että se on sinulle itsellesi vahingollista? Ja hän on sitten yrittänyt kommentillaan tukea sinua erilaiseen reagointitapaan, ettet ottaisi kaikkea niin itseesi? Auttaakseen sinua, ei suinkaan vähätelläkseen ongelmiasi?
Ystäväsi kokonaistilanne voi olla aivan erilainen, minkä takia ammattilaisen neuvo/tuki on voinut olla erilaista. Ei todella kannata vertailla esim. terapeuttien antamia neuvoja, voi olla tuhat syytä, miksi ne ovat erilaisia.
[quote author="Vierailija" time="02.09.2013 klo 15:09"]
Voisiko olla, että tuon ammatti-ihmisen mielestä sinä ärsyynnyt ja loukkaannut hieman liian herkästi muiden ihmisten kommenteista, niin herkästi, että se on sinulle itsellesi vahingollista? Ja hän on sitten yrittänyt kommentillaan tukea sinua erilaiseen reagointitapaan, ettet ottaisi kaikkea niin itseesi? Auttaakseen sinua, ei suinkaan vähätelläkseen ongelmiasi?
Ystäväsi kokonaistilanne voi olla aivan erilainen, minkä takia ammattilaisen neuvo/tuki on voinut olla erilaista. Ei todella kannata vertailla esim. terapeuttien antamia neuvoja, voi olla tuhat syytä, miksi ne ovat erilaisia.
[/quote]
no, näin voi olla. kun kyllähän minä aika herkästi itseeni otan ihmisten kommentit. ja hän on kuullut monilta ihmisiltä että oon herkkänahkainen. ja hän on voinut minun blogia ja tätä palstaa seurata ja sitä kautta tietää.
sitten taas sille ystävälle eri henkilö sanoi tuosta asiasta eri tavalla, ei ole kyse samasta ihmisestä joka mulle sanoi. sillä ystävällä on tilanne se, että on vaikea fyysinen sairaus johon voipi kuolla, sen lisäksi myös vaikea psyykkinen sairaus ja noitten lisäksi vielä yhteishuoltajuus hyvin vaikean exän kanssa yhteiselle lapselle. plus sitten vielä vaikeita lapsuuden traumoja. eli täysin on erilainen kokonaistilanne.
Alue: Aihe vapaa
Kaipa minä oon sitten joku yli-ihminen jonka odotetaan kestävän mitä vaan...