Raskaus ja ero..

Voit päättää ihan kaikesta, jos lapsi syntyy vasta virallisen eron jälkeen. Jos annat miehen tunnustaa isyyden, niin tulet hyvin todennäköisesti viettämään paljon aikaa oikeudessa. Joudut mitä todennäköisemmin tappelemaan niin tapaamiista, elatuksesta kuin huoltajuudestakin. Se tie ei ole helppo.

Helpoin on, jos sanot miehelle, että on "käytännön järjestelyjen" vuoksi on helpointa, jos on yksinhuoltajuus (jonka saat nyt automaattisesti), eikä isyyttä tunnusteta. Jos mies ei tunnusta isyyttä, niin hänen ei tarvitse maksaa elareita. Luulisi sen kiinnostavan.

Jos mies ei ole virallisesti isä, niin hän ei voi vaatia tapaamisia. Jos tilanne muuttuu myöhemmin, niin voitte tehdä isyyspaperit ja vaikka ei olisi isä, mutta voithan "luvata", että sovitte tapaamisista sitten keskenänne. Tapaamisia voi olla ihan miten paljon tai vähän tahansa, oli kyseessä yksin- tai yhteishuoltajuus tai oli mies virallisesti isä tai ei. Monesti luullaan, että yksinhuoltajuus tarkoittaa sitä, ettei mies tapaa lastaan ja yhteishuoltajuus sitä, että tapaa paljon. Voi olla ihan hyvin myös toisinpäin. Huoltajuussopimus ja tapaamissopimus ovat kaksi eri asiaa. 

Älä missää nimessä suostu yhteishuoltajuuteen, sillä mies voi hankaloittaa elämääsi tosi paljon (esim. muutto toiselle paikkakunnalle ei onnistukaan tuosta vain, tarvitset nimen koulun papereihin, passihakemukseen yms.; halutessaan noilla pystyy tekemään paljon kiusaa). Tosin jos ei ole virallinen isä, niin tätä sopimusta ei tarvitse tehdä. Eikä tapella rahastakaan...

Jos tilanne muuttuu, niin nuo viralliset paperit voi aina tehdä. 

Ap, olet idiootti.

Miksi, voi MIKSI olet mennyt tekemään lapsen tuollaisen miehen kanssa..?!

Ja nyt itket nettipalstalla, kun asiat on huonosti. Sitä saa mitä tilaa, urpo.

Mutta olen käsittänyt että en voi estää isyyden tunnustamista?

Miten sen voi estää? Laki kai on sitä mieltä että jos isä haluaa hän voi tunnustaa, eikä äiti mahda asialle mitään.. :/

Mun mielestä olis miehen kannalta fiksuinta ettei tunnusta..koska todellakin sanoi että maksumiestä hänestä en saa, (eikä ole minun puolelta todellakaan tarkoituskaan..) Ja lapsi ei tule koskaan esimerkiksi perimään mitään eli jäljelle jää vain "isyys"..

Kun taas mies tuumasi tuossa joku aika sitten että tämä lapsi tulee saamaan minut periessään oman lakiosuutensa..niin herää kysymys, mistä on kysymys? Koittaako mies päästä vielä hyötymään lapsensa kautta minun omaisuudestani?! Jos se on mahdollista niin osaapa tehdä kaikkensa kyniäkseen joka pennin.. :E

Meillä ainakin oli pakko tulla saman pöydän ääreen ensimmäiseen lv tapaamiseen, ja tosiaan lastenvalvoja vain suositteli vartijan ottamista mukaan, vaan päätettiinkin että on 2 lastenvalvojaa mukana. Rauhallisesti tapaaminen meni vaikka pelotti pirusti. Isyystestiä voit vaatia (ilmainen), siitä kannattaa ilmoittaa lv:lle ajoissa, sillä saat "pelattua" pari kolme ylimääräistä vkoa lisäaikaa. Tapaamissopimus on siitä hauska lappu että etävanhemman ei tarvitse noudattaa sitä, jos ei yhtäkkiä teekään mieli tavata lasta. Sen sijaan lähivanhemman on noudatettava sitä kirjaimellisesti. Lähivanhempi on jokseenkin etävanhemman pompoteltavissa edelleen. Kannattaa miettiä montako vuorokautta lapsi olisi isällään ja onko esim jokatoinen vloppu.. Kellonajat on syytä merkitä hyvin tarkkaan, siis koska tuodaan/ viedään. Kuka hoitaa kuljetuksen. Juhlapyhät meillä sovittiin että on vuorotellen toisella. Kirjattiin myös että etävanhemman on ilmoitettava loma-ajat vähintään kuukautta aikaisemmin jos haluaa lasta pitemmäksi aikaa. Myös yhteydenpidosta voi sopia esim että yhteyttä pidetään vain tekstiviestitse/ reissuvihkoitse..

Idiootiksipa nyt itseni tunnenkin. Mutta sanoin tuolla jo aiemmin että 2 vuotta mies oli aivan eri ihminen. Huomioiva, hellä ja perhe oli tärkein..Kunnes sai omien lastensa huoltajuuden mies muuttui. Alkoi tulla ryyppyreissuja, ja kaikkea säätöä ja hämärää.. Arki alkoi olla taistelua ja saman katon alla kaksi perhettä. Haukkui mm. mun lapset kyrviksi lasteni kuullen..

Varmaankin narsisti pahimmasta päästä.. Menein lankaan enkä varmaan ole tässä maassa ainoa.

Uusi uhri on jo kierroksessa, ja samalla kaavalla näyttää menevän..nyt puhutaan ummet ja lammet ,luvataan kuu taivaalta..kunnes arki astuu kuvioihin.

Kiitos tällaisten keskusteluiden missä voi purkaa asiaa ja itkeäkin. Sillä en olisi voinut kuvitellakkaan että tällainen tilanne olisi minulla vastassa. Ei kukaan osaa varautua tällaiseen, eikä mielestäni kenenkään tarvitse..

Ap, mene äkkiä naimisiin ennen lapsen syntymää, etsi joku tohvelinörtti, josta ei ole ainakaan haittaa. Tai ehkä vanhainkodista joku? Näin se mies on syntyvän lapsen isä.

Saatan saada kivitystä, mutta en ehkä tunnustaisi isyyttä ja antaisi lupaa isyystestiin (käsittääkseni mahdollista). Väittäisin siis että joku toinen on isä. Tämä siis vain jos on pelkoa esim väkivaltaisuudesta, minkälaisen käsityksen sain kyllä rivien välistä.  Mulla vaan pelottaisi etten pääsisi ikinä eroon koko tyypistä. ja sitä myöten pelottaisi oma ja lapsen turvallisuus.

Mutta jos tuntuu liian radikaalilta, niin tuossa on tullut aika hyvä neuvoja, eli että pitää kiinni yksinhuoltajuudesta (minkä luulisi olevan helppoa kuin entinen linnakundi), ja ehdottomasti valvotut tapaamiset.

On se miehillä helppoo, sen kun polkaset muijan paksuksi ja kiusaat loppuelämäsi

Tuokin on käynyt mielessä että joku muu on isä..pyhästä hengestähän tämä on siinnytkin. ;)

Mutta mutta,käräjien kautta mies voi kai myös vaatia isyystestiä,jolloin äidin on ilmeisesti siihen suostuttava..oikeuden päätöksellä.. :E

Mä en tiedä toimiiko tämä, mutta ehkä sitä voisi kokeilla. Olen itse huolissani ap:n ja lapsen turvallisuudesta. Lain mukaan isä voi tunnustaa lapsen vasta sen syntymän jälkeen. Katoa.

Eihän miehellä ole viranomaiskavereita? Jos ei, ap, sun on muutettava. Laitat itsellesi salaiset osoitetiedot (osoitetietojen luovutuskielto) väestörekisteriin, vaihdat sukunimesi ja vaihdat puhelinnumerosi, laitat sen salaiseksi. Samoin AKE:n autorekisteriin, jos sulla on auto. Sen jälkeen muutat toiseen kuntaan. Uudessa kunnassa ilmoitat, että lapsen isä on yhden yön juttu. Et tiedä nimeäkään.

Kun sinua ei ole miehelle mahdollista tavoittaa, minkä nimisen ihmisen  ja minkä nimisen lapsen hän tunnustaa? Ensin hänen on selvitettävä, missä sinä ylipäänsä asut. Sen voi tehdä vain ja ainoastaan viranomainen. Riittääkö hänellä halua siihen?

Sitten on se vaihtoehto, että osoitetietojen salauksen jälkeen muutat kokonaan pois, Ruotsiin.

Ikävä kyllä en voi kadota, enkä muuttaakaan. :/ Vähän kauemmaksi kylläkin mutta samassa kaupungissa taidetaan taivaltaa, ellei sitten mies muuta uuden muijan perässä huituntuuttiin...

Jos olisin samassa tilanteessa, en haluaisi lastenvalvojan selvittävän isyyttä. Olisin siis yksinhuoltaja. Saakohan tässä tapauksessa minimielarit Kelasta? Isyyttä ei selvitettäisi ellei isäehdokas itse vaatimalla vaadi oikeuden kautta isyyttä selvitettäväksi.

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 20:28"]

Mutta olen käsittänyt että en voi estää isyyden tunnustamista?

Miten sen voi estää? Laki kai on sitä mieltä että jos isä haluaa hän voi tunnustaa, eikä äiti mahda asialle mitään.. :/

Mun mielestä olis miehen kannalta fiksuinta ettei tunnusta..koska todellakin sanoi että maksumiestä hänestä en saa, (eikä ole minun puolelta todellakaan tarkoituskaan..) Ja lapsi ei tule koskaan esimerkiksi perimään mitään eli jäljelle jää vain "isyys"..

Kun taas mies tuumasi tuossa joku aika sitten että tämä lapsi tulee saamaan minut periessään oman lakiosuutensa..niin herää kysymys, mistä on kysymys? Koittaako mies päästä vielä hyötymään lapsensa kautta minun omaisuudestani?! Jos se on mahdollista niin osaapa tehdä kaikkensa kyniäkseen joka pennin.. :E

[/quote]

Ensinnäkin, voimia paljon.

Toiseksi, en ole varma pystytkö estämään isyyden tunnustusta. Mutta sinuna sanoisin miehelle, että jos isyys tunnustetaan niin tule todellakin vaatimaan elarit, ja niistähän ei voi Suomen systeemissä kieltäytyä. Eiköhän tämä vähennä halujaan tunnustaa isyys väkisin.

Muuten en olisi miehen kanssa missään tekemisissä, älä vastaa puheluihin, viesteihin, mihinkään. Älä anna mitään vastakaikua.

Kiitos, niitä tarvitaan. <3

Mies sanoi siis että pelkkää maksumiestä hänestä ei saa,hän haluaa vuoroviikot!

Ja mun mielestä vuoroviikkosysteemi ei ole hyvä ollenkaan, kuin korkeintaan teini-iässä. Ja vielä kun ajatellaan tuota taustaa ja elämäntyyliä, niin vuoroviikkoihin en minä tule suostumaan.

Isyyden selvittämisen voin kieltää,voin ilmeisesti vastustaa tunnustamista, mutta isyyden voi vastustuksestani huolimatta silti vahvistaa..

Mutta en ikinä halua vuoroviikkoja , en ikinä. Liian pitkä aika olla lapsen tuollaisen natsin vaikutuspiirissä.. Ja miehen luonteen ja kasvatusotteet tietäen, minun lapseni tulee olemaan alempaa kastia suhteessa sisaruksiinsa..

Ihmettelen että et ennen huomannut minkälainen tämä mies on???? Mikäli lapsi todetaan että on ex miehen niin hänellä tulee olemaan tapaamisoikeus ja maksuoikeus.

Huomasin kai viitteitä, mutta kieltäydyin kai näkemästä.. Uskoin parempaan huomiseen. 

Mutta vakuutan että mies oli 2 vuotta aivan erilainen. Kohteli kuin prinsessaa,piti huolta,kysyi aina minun mielipidettäni, huomioi minun lapset,osasi todellakin puhua ja näytellä että hänessä on sitä jotain.  Olimme maailman tärkeimmät,siihen asti kun hän sai omien lastensa huoltajuuden..siihen loppui minun ja soskun vedätys! Hän veti vaan hyvän isän ja hyvän ihmisen roolia! Ja minä sokeasti uskoin että hän on sellainen nallekarhu.. 

Toki tiesin hänen taustansa alusta alkaen, mutta uskoin että oli ottanut kokemuksistaan opikseen koska käytös oli muuta kuin voisi linnakundilta odottaa..

Tai huomasinkin viimeisen vuoden aikana mitä retkuilua elämä hänen kanssaan on..sen takia perheneuvolassa kävinkin purkamassa tuntojani..

Meilläkin tulossa lapsi ja mies tekee lähtöä. Lapsi oli molempien osalta toivottu. Raskauden myötä miehen käytös muuttui ja meillä on suhde kariutumassa sen takia. Itken usein yksinäni tilannetta. En tiedä mikä meni vikaan. :(