Onko kukaan irtisanoutunut, mutta palannutkin vanhaan työpaikkaan?!

Minä!  Olin monta vuotta työpaikassani, kunnes alkoi tuntua siltä, että pitäisi kokeilla, tällaistako tämä nyt sitten on muuallakin. Vaihdoin työpaikkaa ja ikävöin koko ajan entiseen. Vuoden päästä olin takaisin vanhassa työpaikassa ja pois en aio lähteä nyt 7 vuodenkaan jälkeen. Suosittelen!!!

[quote author="Vierailija" time="01.09.2013 klo 12:01"]

Tilanne on tämä. Työskentelin 5 vuotta yrityksessä, joka on iso, tunnettu ja haluttu työnantaja. Työtehtäväni oli aika spesiaali ja siihen liittyi asioita, joihin ystävät sanoivat usein että "wau, kateeksi käy". kuitenkin työpaikalla oli asioita, jotka ajoittain turhauttivat ja mietin että vittu mitä paskaa. Kuitenkin menestyin työssäni hyvin. 

vuosi sitten alkoi tuntua, etten opi työssäni uutta ja aloin etsiä työpaikkaa. Kesällä viimein löytyi sopiva, jonne minut palkattiin. Irtisanouduin ja aloitin kolme viikkoa sitten uudessa paikassa. 

Kolmen viikon jälkeen tunnen kuristavaa ahdistusta ja ikävöin takaisin entiseen. Tiedän, että muutos on aina vaikea, mutta nyt tuntuu siltä, että tein virheen ja uudessa paikassa luvattiin asioita, jotka eivät ihan pidä paikkansa. 

Esimerkiksi esimieheni ei kerro koko palkkaani. Peruspalkka on hyvä sinänsä, mutta bonukset ym ovat asioita joihin en saa vastauksia. Uudessa työpaikass ihmiset ovat todella erilaisia. Aamulla moni ei tervehdi, kukaan ei kiitä avusta, lounaalla puhutaan aiheista, joihin kaikki eivät pääse mukaan. Esim pomo puhuu toisen työntekijän kanssa junnujen jääkiekkovalmennuksesta ja siihen liittyvistä ihmisistä ja kuvioista suureen ääneen puoli tuntia putkeen. Muutenkin puheenaiheet ovat alapäähuumoria, lätkää, suomirockia, junnu vainion sanoituksia ym. Ahdistaa. Yksikään ihminen ei vaikuta positiiviselta tai mukavalta. 

eilen olin eräässä tilaisuudessa ja törmäsin sattumalta entiseen pomooni. hän kysyi miten menee, olenko viihtynyt ja milloin tulen heille takaisin. Alkoi itkettää miltei ja kysyin voinko laittaa mailia maanantaina. Hän sanoi että ilman muuta. Hän palasi illan aikana vielä kertaalleen ja lyhyesti sanoi, että jos asia on kuten hän ymmärtää rivien välistä, niin pidä kiirettä ja soitellaan maanantaina. 

onko teitä, jotka ovat lähteneet, huomanneet tehneenne väärän valinnan ja sitten palanneet heti kohta vanhaan. Miten on sujunut?

[/quote]

Sähän olet ihan selvästi tervetullut takaisin! Vaikka teit ns. virheen ja voi olla että kärsit luottamuspulasta (ainakin vähän aikaa), niin niele ylpeytesi ja mene takaisin!

Kyllähän ihmset vaihtelevat työpaikkaansa ja ehkä hekin (vanhassa työpaikassa) tajuavat, että jotain oli kuitenkin vialla ja muutosta tulee.

Kiitos kannustuksesta ja hyvistä vastauksista. Olen koko päivän pyörittänyt ajatusta päässäni ja tullut siihen tulokseen, että jos nyt saisin valita, menisin huomenna aamulla vanhaan työpaikkaani. ei edes mitenkään hävetä tunnustaa että tein virhevalinnan. Kerran sitä eletään ja vahingoista viisastuu :)

mä tein myös samalla tavalla. Uusi työpaikka lupasi kuun taivaalta ja pari kk katsoin, kaikki hommat olivat huomattavasti huonommin kuin edellisessä paikassa. Työpaikat ovat keskenään kilpailijoita isolla alalla. Yritin monta kertaa selittää tämä ei toimi näin, mutta mikään ei ottanut tuulta alle, joten soitin entiselle pomolle ja kysyin vieläkö on tarjous voimassa.

Ikävä kyllä sinne oli just palkattu ihmisiä ja mulle ei ollut tilaa. Mutta toiseen toimipisteeseen, talon sisällä oli, joten sain sinne paikan ja se osoittautuikin loistopaikaksi.

Lomakorvaukset menetin, vaihdoin vappuna työpaikkaa, otin kuukauden palkattoman loman, mutta talviloman jo sitten sain palkallisena. Ja palkka tippui muutaman satasen, koska mulla oli jotain hyvän miehen bonuksia ekassa paikassa.

Ihan hyvä tunnustaa virheensä ja palata takaisin.

Olen samassa tilanteessa nyt itse...

Olen itse palannut vanhaan työpaikkaan, mutta tilanne oli vähän monimutkaisempi. Parhaassa tapauksessa vanhassa duunissasikin on mietitty, miksi lähdit ja ehkä estetään tuota leipiintymistä tulevaisuudessa.

Tuo on myös ihan hyvä paikka neuvotella ainakin vanhan työntekijän edut ja mahdollisesti lisää palkkaakin, kunhan et vain vaikuta epätoivoiselta. Ehkä tämä on sopiva hetki harkita, voisitko löytää jonkun vielä paremman duunin. Jos uusi työpaikka on aivan syvältä, ei sinne ainakaan kannata jäädä, jos on mitään viahtoehtoja.

Vaihdoin itse työpaikkaa vuosi sitten oltuani edellisessä 17 vuotta. Sinne jäi tukku vanhoja rakkaita ystäviä, osa lähti pois jo ennen minua, osa on lähtenyt minun jälkeeni. Vanha tuttu työyhteisö on siis aika pitkälti hajonnut. Ensimmäiset puoli vuotta uudessa paikassa olivat yllättävän vaikeita, vaikka ihmiset olivatkin mukavia ja työ pitkälti samanlaista kuin vanhassakin duunipaikassa. Nyt vuoden jälkeen tuntuu kuitenkin siltä, että tein hyvän valinnan lähtiessäni. Minun työpaikanvaihtoni junaili eräs kv headhunteri, joka sanoi, että tutkimuksen mukaan hyvin iso osa niistä, jotka tulevat katumapäälle ja palaavat takaisin vanhaan, on lähtenyt uudestaan pois vuoden kahden sisällä, sillä ne asiat, jotka hiersivät vanhassa paikassa eivät ole sieltä mihinkään lähteneet. Eli sinuna antaisin ajan kulua ja harkitsisin vielä. Sopeutuminen ja oman paikkansa löytäminen vievät aikansa eikä se ole kovin helppoa.

Mulla on tismalleen sama tilanne meneillään! 6 viikkoa nyt mennyt uudessa paikassa ja huomenna olen menossa tekemään uutta sopparia vanhaan duunipaikkaan. Olen koko tämän ajan uskotellut, että tämä muuttuu helpommaksi ja paremmaksi, mutta ahdistus loppui vasta tasan siihen, kun entinen esimieheni soitti ja pyysi minua takaisin. En joutunut miettimään sekuntiakaan. Saan onneksi palata "vanhana" työntekijänä, eli ei koeaikaa ja täydet palkalliset lomat alusta asti. Nyt pelottaa vaan irtisanoutuminen tästä uudesta paikasta. Vaikka olenkin asiasta aivan 100% varma, tuntuu silti inhottavalta uutta työnantajaa kohtaan tehdä näin :-(

Siis aloit itkemään tavatessasi vanhan pomosi...??! En ikinä kehtaisi sinuna edes edes katsoa entistä pomoani silmiin...

9, siinä luki miltei..

En itse ole palannut vanhaan, mutta mies on työpaikan vaihdon jälkeen palannut entiseen työpaikkaansa töihin. Käsittääkseni ei siinä kummempa dramatiikkaa ollut. Työt sujuivat kuten ennenkin, mutta tietysti työsuhteen kestoon perustuvat edut olivat paluun jälkeen kuten kenellä tahansa uudellakin työntekijällä (esim. kuukautta kohden kertyi ensimmäisen vuoden ajan 2 lomapäivää, kun ennen irtisanomista oli saanut 2,5 lomapäivää jne). Itse peruspalkassa ei ollut muutosta juuri suuntaan eikä toiseen.

En ole ollut vastaavassa tilanteessa, mutta kertomasi perusteella päätyisin itse siihen, että ehdottomasti selvittäisin  mitä entisellä pomolla on mielessään. Jos olit pitkään ollut entisessä työssä, niin tottakai siihen alkaa leipiintyä ja miettii toisiko uusi työpaikka kaivattua haastetta ja vaihtelua. Nyt kävi niin, että tuon vaihdon seurauksena huomasit, ettei se vanha työ ja työpaikka yhtään hassumpi ollutkaan. Itseasiassa piditkin siitä paljon.

Aina silloin tällöin käy niin, ettei jonkun asian arvoa huomaa ennen kuin on kokeillut jotain muuta. Pätee kaikkeen elämässä, niin ihmissuhteisiin kuin työhönkin. Uskoisin, että niin entiset työkaverit kuin esimieskin arvostaa sitä, että lähtijä palaa mielellään takaisin. Se kertoo hyvästä työilmapiiristä ja siitä, että työpaikalla hoidetaan asiat kunnolla. Kolme viikkoa on sitä paitsi niin lyhyt aika, että kohta kukaan ei enää muista sitä, että olit koskaan poissa ollutkaan.

Usko pois, hyvin kaikki suttaantuu jos vaan uskallat tehdä päätöksen sydämesi mukaan etkä jää miettimään, että pitäisikö sinun hävetä "syrjähyppysi" takia. Ilolla palaat entiseen paikkaan ja kiität työkavereitasi siitä, että he porukkana luovat sellaisen ilmapiirin, jossa on ilo työskennellä ja sen arvon huomasi vasta sitten, kun oli joutunut työskentelemään toisenlaisessa paikassa.