Listataan tabuja
Minä aloitan. Minusta yksi suurimmista tabuista Suomessa on yksinäisyys. Varmasti myös Suomen ulkopuolella. On jotenkin hirveän häpeällistä myöntää olevansa yksinäinen. Se on sama kuin myöntäisi ääneen olevansa asosiaalinen luuseri. Kaikki haluavat antaa itsestään sosiaalisen vaikutelman, mutta todellisuudessa meistä moni on ihan oikeasti yksinäinen. Suomessa sukukaan ei ole samassa roolissa kuin etelän maissa, ja vanhuksilla yksinäisyys on vielä isompi ongelma kuin muilla.
Puhutaan kyllä jonkin verran syrjäytymisestä, mutta se ei ole minusta sama asia. Yksinäinen voi hyvin olla vaikka olisi ihan tavallinen tyyppi, hyvä työpaikka alla ja puolituttuja facebook täynnä. Täällä vauvapalstalla minäkin notkun tänään, vaikka paljon mieluummin olisin oikeiden ihmisten seurassa vaikka rapujuhlissa...
Njoo...muita tabuja?
Kommentit (160)
Jotkut ihmiset ovat vain oikeasti tyhmiä. Nykyään matalan äo:n omaavat ovat erityisyislapsia ja haastavia, syytä haetaan ihan mistä tahansa muusta kuin siitä, että yksilö ei ehkä ole riittävän älykäs. Ja minä en nyt tarkoita kehitysvammaisia tai niitä, joilla on joku oikea diagnoosi esimerkiksi neurologisten ongelmien perusteella.
Täälläkin on asiasta yritetty keskustella, ne keskustelut on aina juuri sitä syyttelyä ja haukkumista täynnä, ilman että itse siitä aiheesta olisi saatu irti mitään järkevää.
Alkoholismi ja muut päihdeongelmat. Ne lakaistaan maton alle syyllä, että ainahan suomalaiset on juoppoja olleet. Apua on vaikea saada, vaikka halua ja motivaatiota parantumiseen olisi.
On tabu puhua ääneen raskauden ahdistavuudesta ja siitä, ettei sitä ehkä sittenkään haluaisi. Raskauden aikana äidin kuuluu olla iloinen ja onnellinen tulevasta lapsesta, jos tuntee toisin ja vielä sanoo sen ääneen, teloitus odottaa.
Uusi tabu Suomessa taitaa olla oppilaiden integraation ja inkluusio, joka nykyisin sabotoi tuhansien lapsien koulunkäynnin. Yksi, kaksi tai jopa kolme tai neljä aakoskombinaatiolasta luokassa tuhoaa kahdenkymmenen lapsen muun oppimisen ja oppirauhan, sekä omat mahdollisuudet oppimiseen.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 02:28"]
Ääni miehiin kohdistuvalle perheväkivallalle ja miesten tasa-arvokysymyksille yleisemminkin.
Tabut tunnistaa aika helposti seuraamalla henkilöön käyvää hyökkäilyä. Tabuaiheista keskustelu muuttuu hyvin nopeasti syyttelyksi, nimittelyksi ja ylipäätään "keskusteluksi" kyseisen keskustelijan henkilökohtaisista ominaisuuksista.
[/quote]
Tästähän on parina viime vuonna puhuttu hyvinkin paljon lehdissä. Minusta se ei ole tabu, pikemminkin joka keskustelussa esim. täällä internetissä, jossa nainen on kokenut väkivaltaa, tullaan muistuttamaan miesten kokemasta väkivallasta. Molempien tunnistaminen on minusta tärkeää.
"Keskustelu" keskustelijan henkilökohtaisista ominaisuuksista alkaa varmaan siinä vaiheessa, jos tämä väkivallasta keskustelija keskustelee väkivallasta mitätöiden jonkun (naisten) kokemuksia väkivallan uhreina asettamalla väkivallasta kärsivät ryhmät (naiset ja miehet) vastakkain. Keskusteluissa, joissa ollaan oltu asiallisia, ei ole tätä lassukaksi-kutsumista tapahtunut, ja miksi tapahtuisikaan? Tällaisissa keskusteluissa lähtökohtana on yleensä aito huoli väkivallasta yhteiskunnassa, oli kokijana tai tekijänä kuka hyvänsä.
---
Oma ehdotukseni tabuksi: zoofilia. Tästä ei edes vauvalla taannoin irronnut juttua parin alapeukun ja yhden "hyi helvetin" lisäksi.
Ei Suomessa tabuja ookkaan, kaikkia asioita jauhetaan ja väitetään, että ne olis tabuja?
Se, että kaikki eivät pidä äitiydestä.
Äidin kunnianhimo kodin ulkopuolisessa työssä. Saahan sitä töitä tehdä, mutta pitää muistaa voivotella sitä miten kamalaa on, kun ei voi antaa kaikkeaan lapsille ja kodille.
joidenkin maahanmuuttajaryhmien järjettömän iso osuus Suomessa tehdyistä rikoksista. Asiallinen, ei-rasistinen keskustelu tästä puuttuu. Samoin muut maahanmuuton ja kulttuurien kohtaamisen ongelmat jäävät lähinnä av-tasoiselle huutelulle eikä fiksua keskustelua niistä käydä oikeastaan koskaan.
Miehen seksuaalinen haluttomuus.
ääni yksinäisyydelle, etenkin nuorten ja vanhusten.
Homoseksuaalisuus ei periaatteessa ole enää tabu mutta sitä stereotypisoidaan ihan hirveästi. Lesbon pitäisi olla siilitukkainen rekkakuski ja homon nasaaliäänellä kimittävä parturi-kampaaja. Näihin stereotypioihin sopimattomien ns tavallisten ihmisten homous (esim. nuori naisellinen nainen tai tuikitavallinen pukumies) on jäänyt tabuksi.
Meidän perheessä tabuja oli monia, mutta minun kannaltani suurin oli se, kuka oli minun isäni. Olen siis au-lapsi. Äidiltä en sitä tietoa koskaan saanut, vaan vasta lähellä eläkeikää tivasin sen parilta sukulaiseltani.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 01:55"]
insesti ja perheväkivalta
[/quote]
Eihän mistään muusta lehdissä ole ollut juttuja 90-luvulta lähtien!
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 11:29"]
Kotiäitiys.
[/quote]
Ainakin siltä osin, että osa jää kotiin ja peittää sillä sen, etteivät kelpaa työmarkkinoille.
[quote author="Vierailija" time="31.08.2013 klo 15:35"]
Homoseksuaalisuus ei periaatteessa ole enää tabu mutta sitä stereotypisoidaan ihan hirveästi. Lesbon pitäisi olla siilitukkainen rekkakuski ja homon nasaaliäänellä kimittävä parturi-kampaaja. Näihin stereotypioihin sopimattomien ns tavallisten ihmisten homous (esim. nuori naisellinen nainen tai tuikitavallinen pukumies) on jäänyt tabuksi.
[/quote]
tämä on totta.
Se, että joidenkin ihmisten ei koskaan, ikinä pitäisi hankkia lapsia. On yleisesti hyväksyttyä, että kaikista ei voi tulla aivokirurgeja mutta miksi on niin vaikea hyväksyä, että kaikilla ei vain ole taitoja joita hyvään vanhemmuuteen tarvitaan. Ja huonot vanhemmat todennäköisesti vammauttavat lapsensa psyykkisesti aivan samoin kuin minäkin vammauttaisin jonkun jos menisin sorkkimaan hänen aivojaan.