Lue keskustelun säännöt.
Mies lähettää lapsistaan kuvia
20.08.2020 |
Olen tapaillut keväästä asti miestä, jolla on edellisestä liitosta kaksi lasta. En ole heitä vielä tavannut. Mies lähettää minulle joskus lasten kuvia, mutta minä en oikein tiedä, mitä minun kuuluu niihin kommentoida. Voisiko joku selittää, mikä merkitys kuvien lähettelyllä on ja mitä tällaisissa tilanteissa tulisi sanoa? Olen aspergerpiirteinen nainen ja toivon asiallisia vastauksia.
Kommentit (49)
Tinderissä miehet lähettelee vuoronperään kuvia kaluistaan ja lapsistaan, välillä jopa samalla kertaa.
Veikkaan että lapsikuvilla on tarkoitus pehmentää imagoa, esiintyä lapsiystävällisenä ja perhekeskeisenä henkilönä johon kannattaa tutusta.
Itselleni kalu ja lapsikuvat kertovat ihan muuta. 😳🤮
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketä ihan oikeasti kiinnostaa kuvat vieraasta ihmisestä tai lapsista? Minä inhoan, todellakin syvästi ärsyynnyn, jos joku esittele vieraiden lapsien, lemmikkien ja sukulaisten tai kavereiden kuvia. Se, että joku olettaa minun haluavan niitä nähdä on moukkamaista ja epäkohteliasta. Minulta odotetaan silloin kehuja ja kiitoksia, joita en anna.
Kuvien jakaminen ilman asianosaisten lupaa on väärin. Etenkin lasten kuvien näyttäminen uudelle tuttavuudelle, joka voi olla ihan mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies rakastaa ja on ylpeä lapsistaan. Voit kommentoida vaan sitä tekemistä ja/ tai näkymää siinä kuvassa eli tyyliin: "onpa hieno mekko" tai "onnea hienosta kalasta". Monesti varmaan vaan joku yläpeukku tms riittää, eli riittää että näytät nähneesi ne kuvat.
Tämä on minun näkökulmastani erikoista. Nuo lapset ovat minulle täysin ventovieraita, enkä osaa teeskennellä kiinnostusta. En ole osoittanut mitään mielenkiintoa lapsia kohtaan, joten kuvien lähettely tuntuu oudolta. Vähän kuin mies olisi lähettänyt kuvan naapurinsa postilaatikosta.
- ap
Olet todellinen assburger.
Onko se sitten jokin haukkumisen aihe? Assburger on loukkaava nimitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Mitä hittoa? Miksi naisen pitäisi olla kiinnostunut tapailukumppaninsa lapsista? Nyt on vähän liikaa vaadittu.
Tapailukumppanin lapsista ei tarvitsekaan olla kiinnostunut, mutta jos suhde syvenee siihen pisteeseen että yhdessä asuminen tulee ajankohtaiseksi, niin kyllähän ne lapset tulevat osaksi myös omaa elämää. Eli kysymys on, haluaako AP vakavampaa suhdetta vai onko parempi jättää suhde kevyempään tapailuun?
Suhde voi olla vuonna 2020 vakava ilman, että asutaan yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Onko äitipuolen asemaan joutuvilla/hankkiutuvilla yleensäkään mitään mielenkiintoa miesystävän lapsia kohtaan? Minulla ei ainakaan ole. Rakastuin mieheen, jolla sattui olemaan lapsia.
(En ole ap.)
joo, äitipuolen asemaan ei tosiaan "jouduta", siihen hankkiudutaan ihan aktiivisesti. Jos lapset ovat miehelle tärkeitä ja rakkaita, ja se ei naista nappaa, sitten on vaan nieltävä se "rakastuminen" ja siirryttävä seuraavaan. Tai vähintäänkin seurusteltava omista kodeistaan käsin niin kauan kun lapset vanhempiensa kanssa asuvat.
En usko, että juuri kukaan varsinaisesti haluaa äitipuoleksi. Tiettyyn ikään tultaessa useimmilla ikätovereilla vain sattuu olemaan lapsia, ja se on hyväksyttävä, mikäli haluaa kumppanin löytää.
Tämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin eronnut henkilö, jolla on lapsia ja uusi kumppani olisi toiveissa, niin todellakin suuri merkitys olisi sillä, miten ihminen suhtautuu minun lapsiini (jo ennen kuin on heidät tavannut tai yhteenmuutto tullut ajankohtaiseksi) ja lapsiin ylipäätään. Ihminen, joka on äitipuoleksi (tai ainakin henkilöksi, joka on lasten elämässä läsnä) sopiva, ei suhtaudu elämäni tärkeimpiin henkilöihin kuin "postilaatikkoon", niin kuin ap viehättävästi ilmaisi.
Käsittämätöntä miten monta alapeukkua olet saanut. Jotkut on äärettömän itsekkäitä.
Miten sellaiset suhteet, jotka on alkanut silloin kun puolison lapset edellisestä suhteesta on vaikka päiväkotikäisiä ja suhde jatkuu kymmeniä vuosia. Ja jos uusi kumppani ei halua olla tekemisissä vieraiden lasten kanssa, niin kuinka luonteva suhde on 30 vuoden päästä kun lapsia täytyy edelleen vältellä, koska ovat vieraita. Vai esittäytyykö uusi kumppani lapsille sitten kun he ovat aikuisia. Vai pitääkö lapsellinen puoliso sitä osaa elämästään koko ajan piilossa ja omana tietonaan mikä liittyy lapsiin ja mahdollisiin lapsenlapsiin. Olisi melko haastavaa ja työlästä. Mä en jaksaisi elää rinnakkain kahta elämää.
Mutta jokainen kai tyylillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten sellaiset suhteet, jotka on alkanut silloin kun puolison lapset edellisestä suhteesta on vaikka päiväkotikäisiä ja suhde jatkuu kymmeniä vuosia. Ja jos uusi kumppani ei halua olla tekemisissä vieraiden lasten kanssa, niin kuinka luonteva suhde on 30 vuoden päästä kun lapsia täytyy edelleen vältellä, koska ovat vieraita. Vai esittäytyykö uusi kumppani lapsille sitten kun he ovat aikuisia. Vai pitääkö lapsellinen puoliso sitä osaa elämästään koko ajan piilossa ja omana tietonaan mikä liittyy lapsiin ja mahdollisiin lapsenlapsiin. Olisi melko haastavaa ja työlästä. Mä en jaksaisi elää rinnakkain kahta elämää.
Mutta jokainen kai tyylillään.
Voihan sitä olla tekemisissä, vaikkei ihan täysipäiväisesti olisi lasten elämässä mukana ja päätyisi isä-/äitipuolen rooliin.
Olet todellinen assburger.