Lue keskustelun säännöt.
Mies lähettää lapsistaan kuvia
20.08.2020 |
Olen tapaillut keväästä asti miestä, jolla on edellisestä liitosta kaksi lasta. En ole heitä vielä tavannut. Mies lähettää minulle joskus lasten kuvia, mutta minä en oikein tiedä, mitä minun kuuluu niihin kommentoida. Voisiko joku selittää, mikä merkitys kuvien lähettelyllä on ja mitä tällaisissa tilanteissa tulisi sanoa? Olen aspergerpiirteinen nainen ja toivon asiallisia vastauksia.
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole hyvä, että lasten lähipiirissä pyörii henkilö, joka pitää lapsia ylimääräisinä vaivoina. Sellaiselle henkilölle sopii lapseton kumppani.
Ei niitä lapsia ole pakko ylimääräisenä vaivana pitää, vaikkei niistä lapsista olisikaan kiinnostunut. Toisekseen vuoroviikkovanhempaa voi helpolla tavata vain kyseisen vanhemman lapsettomilla jaksoilla. Näin ei tule kontaktia niihin lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa? Miksi naisen pitäisi olla kiinnostunut tapailukumppaninsa lapsista? Nyt on vähän liikaa vaadittu.
Tässä päästään taas siihen kiinnostuksen määrittelyyn. Tiedän kaveripiirissä henkilöitä, jotka eivät edes voi keskustella mistään mistä eivät ole kiinnostuneita. Pitäisi erikoisena, jos seurustelukumppani aina lapsistani puhuessani toteaisi, ettei aihe kiinnosta häntä ja pyytäisi minun olemaan mainitisematta lapsiani koskaan hänen läsnäollessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Mitä hittoa? Miksi naisen pitäisi olla kiinnostunut tapailukumppaninsa lapsista? Nyt on vähän liikaa vaadittu.
Tapailukumppanin lapsista ei tarvitsekaan olla kiinnostunut, mutta jos suhde syvenee siihen pisteeseen että yhdessä asuminen tulee ajankohtaiseksi, niin kyllähän ne lapset tulevat osaksi myös omaa elämää. Eli kysymys on, haluaako AP vakavampaa suhdetta vai onko parempi jättää suhde kevyempään tapailuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Onko äitipuolen asemaan joutuvilla/hankkiutuvilla yleensäkään mitään mielenkiintoa miesystävän lapsia kohtaan? Minulla ei ainakaan ole. Rakastuin mieheen, jolla sattui olemaan lapsia.
(En ole ap.)
Kyllä monilla saattaa ollakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies rakastaa ja on ylpeä lapsistaan. Voit kommentoida vaan sitä tekemistä ja/ tai näkymää siinä kuvassa eli tyyliin: "onpa hieno mekko" tai "onnea hienosta kalasta". Monesti varmaan vaan joku yläpeukku tms riittää, eli riittää että näytät nähneesi ne kuvat.
Tämä on minun näkökulmastani erikoista. Nuo lapset ovat minulle täysin ventovieraita, enkä osaa teeskennellä kiinnostusta. En ole osoittanut mitään mielenkiintoa lapsia kohtaan, joten kuvien lähettely tuntuu oudolta. Vähän kuin mies olisi lähettänyt kuvan naapurinsa postilaatikosta.
- ap
Kuulostaa kyllä siltä, että sinun kannattaisi lopettaa tapailu miehen kanssa, jolla on lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin eronnut henkilö, jolla on lapsia ja uusi kumppani olisi toiveissa, niin todellakin suuri merkitys olisi sillä, miten ihminen suhtautuu minun lapsiini (jo ennen kuin on heidät tavannut tai yhteenmuutto tullut ajankohtaiseksi) ja lapsiin ylipäätään. Ihminen, joka on äitipuoleksi (tai ainakin henkilöksi, joka on lasten elämässä läsnä) sopiva, ei suhtaudu elämäni tärkeimpiin henkilöihin kuin "postilaatikkoon", niin kuin ap viehättävästi ilmaisi.
Kiitos vastauksista, sain uutta pohdittavaa. En tee vielä mitään ratkaisuja vaan mietin asiaa itsekseni.
Tuolle, joka kysyi onko mies tietoinen asperger-piirteistäni: on tietoinen. Mutta en ole ihan varma, kuinka paljon hän asiasta tietää tai ymmärtääkö hän tiettyjen piirteideni liittyvän aspergeriin.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Onko äitipuolen asemaan joutuvilla/hankkiutuvilla yleensäkään mitään mielenkiintoa miesystävän lapsia kohtaan? Minulla ei ainakaan ole. Rakastuin mieheen, jolla sattui olemaan lapsia.
(En ole ap.)
joo, äitipuolen asemaan ei tosiaan "jouduta", siihen hankkiudutaan ihan aktiivisesti. Jos lapset ovat miehelle tärkeitä ja rakkaita, ja se ei naista nappaa, sitten on vaan nieltävä se "rakastuminen" ja siirryttävä seuraavaan. Tai vähintäänkin seurusteltava omista kodeistaan käsin niin kauan kun lapset vanhempiensa kanssa asuvat.
Tuntemani assi ei pidä lapsista ja lapsen itku on hänelle raskasta kuultavaa.
Mutta voiko olla, että mies testaa, miten reagoit lastensa kuviin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin eronnut henkilö, jolla on lapsia ja uusi kumppani olisi toiveissa, niin todellakin suuri merkitys olisi sillä, miten ihminen suhtautuu minun lapsiini (jo ennen kuin on heidät tavannut tai yhteenmuutto tullut ajankohtaiseksi) ja lapsiin ylipäätään. Ihminen, joka on äitipuoleksi (tai ainakin henkilöksi, joka on lasten elämässä läsnä) sopiva, ei suhtaudu elämäni tärkeimpiin henkilöihin kuin "postilaatikkoon", niin kuin ap viehättävästi ilmaisi.
Isiä ei aina jaksa kiinnostaa niin suuresti.
Kuka oikeasti lähettää tapailuvaiheessa omien lastensa kuvia jos toinen ei pyydä. Ei menis jatkoon tollanen mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Onko äitipuolen asemaan joutuvilla/hankkiutuvilla yleensäkään mitään mielenkiintoa miesystävän lapsia kohtaan? Minulla ei ainakaan ole. Rakastuin mieheen, jolla sattui olemaan lapsia.
(En ole ap.)
Niin, tämä on minusta outoa että lapsettoman ja lapsia haluamattoman naisen oletetaan laittavan vieraat lapset oman rakkautensa edelle. Kuinka moni tällaiseen oikeasti pystyy, kun on vahvoja tunteita pelissä? Mihin ne lapset sitä osallistuvaa äitipuolta tarvitsevat, jos heillä on jo vanhemmat ja isovanhemmat elämässään? Eikö isällä saa olla vakavaa suhdetta naiseen ja sitten taas erikseen läheistä suhdetta lapsiinsa? Jos kumppani ei tule tämän isä-lapsisuhteen väliin millään tavalla eikä kaltoinkohtele lapsia, niin mikä on ongelma?
Osa ihmisistä kykenee lokeroimaan ihmissuhteensa ilmatiiviisti, toiset eivät. Itse en voisi kuvitella olevani missään lokerossa ilman lapsiani vaikka olisin kuinka rakastunut. En, vaikka nainen olisi muuten itse rakkauden jumalatar. Pahin mahdollinen turn off naisessa, koska mun mielestä rakkaimipien rakkaat sekä kaverit on minullekin tärkeitä ja olen itse lapsirakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ne lapsethan on sen miehen elämän tärkeimmät asiat.
Etkö sinä lähetä kuvia mistään merkityksellisistä asioista?
Tässä se tuli. Lapset on sen miehen elämän tärkeimmät asiat ja sun tulee joko hyväksyä se tai väistyä syrjään.
Vierailija kirjoitti:
Kuka oikeasti lähettää tapailuvaiheessa omien lastensa kuvia jos toinen ei pyydä. Ei menis jatkoon tollanen mies.
Viisas mies, joka tekee esikarsinnan...?
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin eronnut henkilö, jolla on lapsia ja uusi kumppani olisi toiveissa, niin todellakin suuri merkitys olisi sillä, miten ihminen suhtautuu minun lapsiini (jo ennen kuin on heidät tavannut tai yhteenmuutto tullut ajankohtaiseksi) ja lapsiin ylipäätään. Ihminen, joka on äitipuoleksi (tai ainakin henkilöksi, joka on lasten elämässä läsnä) sopiva, ei suhtaudu elämäni tärkeimpiin henkilöihin kuin "postilaatikkoon", niin kuin ap viehättävästi ilmaisi.
No sanotaanko vaikka niin, että lasten kuvien näkeminen tuntuu vähän samalta kuin näkisi kuvan kenestä tahansa tuntemattomasta ihmisestä. Vähän kuin ne kuvituskuvat, joita näkee lehtijuttujen ohessa.
- ap
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin eronnut henkilö, jolla on lapsia ja uusi kumppani olisi toiveissa, niin todellakin suuri merkitys olisi sillä, miten ihminen suhtautuu minun lapsiini (jo ennen kuin on heidät tavannut tai yhteenmuutto tullut ajankohtaiseksi) ja lapsiin ylipäätään. Ihminen, joka on äitipuoleksi (tai ainakin henkilöksi, joka on lasten elämässä läsnä) sopiva, ei suhtaudu elämäni tärkeimpiin henkilöihin kuin "postilaatikkoon", niin kuin ap viehättävästi ilmaisi.
Tylysti sanottu, mutta minua ainakin nauratti. 😁
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Miksi pitäisi olla erityisen kiinnostunut lapsista, joita ei ole vielä edes tavannut? Minusta on sairasta, jos aikuinen ihminen on kiinnostunut vieraista lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole mitään mielenkiintoa miehen lapsia kohtaan niin et varmaankaan aio mihinkään vakavampaan suhteeseen?
Onko äitipuolen asemaan joutuvilla/hankkiutuvilla yleensäkään mitään mielenkiintoa miesystävän lapsia kohtaan? Minulla ei ainakaan ole. Rakastuin mieheen, jolla sattui olemaan lapsia.
(En ole ap.)
joo, äitipuolen asemaan ei tosiaan "jouduta", siihen hankkiudutaan ihan aktiivisesti. Jos lapset ovat miehelle tärkeitä ja rakkaita, ja se ei naista nappaa, sitten on vaan nieltävä se "rakastuminen" ja siirryttävä seuraavaan. Tai vähintäänkin seurusteltava omista kodeistaan käsin niin kauan kun lapset vanhempiensa kanssa asuvat.
En usko, että juuri kukaan varsinaisesti haluaa äitipuoleksi. Tiettyyn ikään tultaessa useimmilla ikätovereilla vain sattuu olemaan lapsia, ja se on hyväksyttävä, mikäli haluaa kumppanin löytää.
Jätetylle mammalle on ongelma jos
1) et ole kiinnostunut hnen lapsistaan
2) olet kiinnostunut hänen lapsistaan
Väärin molemmat!