Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muita jotka oli ennen kauheita ihmisiä?
Entinen ilkimys...
19.08.2020 |
Löytyykö muita joiden menneisyys “vainoaa” teitä? (Voisitteko jakaa tarinanne ja sen miten olette asiaa käsitelleet?)
Itse olen aina ollut mielestäni aika nätti. 10-vuotiaasta lähtien minulla on kuitenkin ollut ongelmia kehonkivani kanssa. En ollut lihava, mutta ruumiinrakenteeltani ystäviäni isompi ja halusin epätoivoisesti laihtua.
Mielestäni lihavuus olisi kauheinta mitä ihmiselle voisi tapahtua ja usein myös kommentoin hyvinkin ilkeästi muiden painoa kavereilleni, heidän selkänsä takana. (Myös tuntemattomien) Ja muutenkin olin hyvin kriittinen niin muiden, kuin omankin ulkonäön suhteen.
Puhuin myös pahaa toisille kavereilleni toisista kavereistani, sekä toisinpäin. (He olivat tässä osa kyllä mukana)
Osa näistä kavereista joista puhuin joskus pahaa ovat vuosien saatossa tulleet todella läheisiksi ystävikseni ja usein minusta tuntuu tosi pahalta, että olen ollut niin idiootti teininä... :/
En kuitenkaan haluaisi pahoittaa näiden kaverien mieltä vain omaa taakkaani keventääkseni, kun tiedän etenkin yhden olevan todella herkkä. Voimmeko kuitenkaan ikinä olla todellisia ystäviä, jos en ota asiaa esille hänen kanssaan?
Mielipiteitä? Asia todella vaivaa minua?
Myöhemmin elämässä tulin uskoon ja kadun todella sitä miten tyhmä olin ylä-asteella. Menin niin helposti mukaan pahan puhumiseen ja muiden ilkkumiseen heidän selkänsä takana... On nykyään vaikeaa käsittää miten se silloin oli joskus muka hauskaa ja viihdyttävää ajanvietettä...
Minua itseänikin kyllä yhdessä vaiheessa kiusattiin, että voi olla osin johtunut oman pahanolon purkamisesta, mutta silti.... Häpeän sitä millainen tyhmyri olen ollut!!!!!
Kommentit (4)
Eiköhän aika moni ole ollut ylä-asteella aika paljon nykyistä typerämpi. Ainakin omalla kohdalla oli näin. Mennyt on mennyttä. Turha sitä on enää miettiä, jos kuitenkin nykyään on ihan “kunnon kansalainen!” :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedätkö, kukaan meistä ei ole täydellinen. Varsinkin jos minäkuva on hukassa, niin ei osaa arvostaa muitakaan ihmisiä aina välttämättä ja saattaa just sortua puhumaan pahaa koska itsellä on niin paha olo.
Jokainen tekee virheitä tämän elämän matkan aikana, ja varmaan kaikilla on jonkun verran painolastia kannettavana.
Hyvä kun teit uskon ratkaisun, saat anteeksi synnit sen kautta, ja oot tajunnut miten ikävää on toisten arvosteleminen ja pahan puhuminen.
Nyt osaat arvostaa ystäviäsi etkä mieti heidän ulkonäköään, oli sitten laiha tai lihava.
Itsellä samaa taustaa ja huonon itsetunnon takia huomasin aina kiinnittäväni muissa huomion asioihin joita itsessänikin vihasin. Uskoon tulon jälkeen paransin tapani <3 En erikseen mennyt sanomaat näille ihmisille, että hei mä joskus arvostelin sua tms. Jos jotain kautta arvostelusi tulisikin ilmi, voisit sanoa että olit nuori ja hölmö ja kasvanut henkisesti niistä ajoista ja sitten pahoitella tapahtunutta.
Menneitä ei kannata liikaa kaivella ja muistella. Yritä myös antaa itsellesi anteeksi ja keskittyä tulevaisuuteen ja siihen että oot jatkossa hyvä ystävä näille ihmisille jotka on sulle tärkeitä tai vaikkei olisikaan, jokainen on arvokas <3
Siunausta sulle!<3
Yhteen tällaiseen tyyppiin olen törmännyt, joka on iän myötä kokenut täydellisen henkisen muutoksen. Nuorempana oli täysin ärsyttävä ja jatkuvasti naljaili ja aukoi päätään. Vieläkin välillä hämmästelen, että onko se oikeasti muuttunut noin kivaksi vai esittääkö vaan, hyppääkö joku päivä nenän eteen että "häääähäää täydestä meni".
Alue: Aihe vapaa
Samaistun