Vapaaherrattareksi kun asuntolaina on maksettu?
Asuntolainaa vielä kolme vuotta maksettavana, lyhennys (oma osuus) kuukaudessa on noin 600e.
Sijoitusvarallisuutta kertynyt sen verran, että kuukaudessa tulee nettona nyt 700e ja edelleen varallisuutta kertyy palkasta myös 500-1000e, joten kolmen vuoden päästä kasassa on enemmän..
Työstäni en hirveästi pidä, mutta hyvä palkka kompensoi.
Suunnittelen jättäytymistä pois töistä, kun velat on hoidettu. Oma alani on sellainen, että tuskin esim parin vuoden tauon jälkeen olen enää kuuminta hottia työmarkkinoilla, eli on riski, että työttömyys on pysyvää. Ikää on nyt 40v.
Hullua vai unelmien täyttymys? Saa kommentoida!
Kommentit (65)
Mulla ainoa ongelma tässä vapaaherrattarena olemisessa on se, että en kehtaa sanoa, että elän pääomatuloilla ja kaikki uudet tuttavuudet,kampaaja ym. aina utelevat, että missä olet töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen haaveeni :D Vuoden jaksoin pitää vapaata ja palasin osa-aikaisesti työelämään.
Ymmärrän. Osa-aikainen työ olisikin hienoa, jos tekisi jotain todella mieluisaa.
Oma työni vaan on lähinnä pakkopuurtamista.
Yksi vaihtoehto on opiskelu, mutta toisaalta en aidosti kyllä halua alaakaan vaihtaa.
ap
Et halua vaihtaa alaa, mutta nykyinen homma on pakkopuurtamista etkä siitä pidä? Eli maailmasta ei löydy mitään mahdollisesti kiinnostavaa alaa/työtä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainoa ongelma tässä vapaaherrattarena olemisessa on se, että en kehtaa sanoa, että elän pääomatuloilla ja kaikki uudet tuttavuudet,kampaaja ym. aina utelevat, että missä olet töissä.
Sano että teet eri yrityksille kotoa käsin töitä. Niinhän teetkin tavallaan kun sijoittelet eri yrityksiin.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainoa ongelma tässä vapaaherrattarena olemisessa on se, että en kehtaa sanoa, että elän pääomatuloilla ja kaikki uudet tuttavuudet,kampaaja ym. aina utelevat, että missä olet töissä.
Suomessa yhteiskunta ja ihmissuhteet pyörii hyvin vahvasti työnteon ympärillä.
Eihän tuo hullumpaa olisi, omakotitalossa varmasti riittää puuhaa ja ehdit etsiä esim. itselle mieluisaa vapaaehtoistyötä.
Näin "nuorena" työelämästä poisjääminen tosin huolestuttaisi itseä hieman. Jäisikö sitä liikaa omaan "kuplaan"? Työssä joutuu väistämättä kohtaamaan erilaisia ihmisiä, oppimaan uusia asioita ja tutustumaan sellaiseenkin, joka ei varsinaisesti kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen haaveeni :D Vuoden jaksoin pitää vapaata ja palasin osa-aikaisesti työelämään.
Ymmärrän. Osa-aikainen työ olisikin hienoa, jos tekisi jotain todella mieluisaa.
Oma työni vaan on lähinnä pakkopuurtamista.
Yksi vaihtoehto on opiskelu, mutta toisaalta en aidosti kyllä halua alaakaan vaihtaa.
ap
Et halua vaihtaa alaa, mutta nykyinen homma on pakkopuurtamista etkä siitä pidä? Eli maailmasta ei löydy mitään mahdollisesti kiinnostavaa alaa/työtä?
Ehkä se on enemmän sitä, ettei jaksa nelikymppisenä alkaa luoda uutta uraa? Tai tulee itselle mieleen tällainen.
Jos olisin sinun asemassa, niin irtisanoutuisin jo vuoden kuluttua. Ottaisin karenssin vastaan ja sen lusittuani nostaisin kaikki ansiopäivärahat mitä irti lähtee kunnes liitonpäivät loppuu. Tuo olisi viimeinen keskisormen näyttö systeemille.
Paljonko sulla oikeasti menee kuukaudessa rahaa? Koska tuskin se menekki siitä kovasti vielä pienenee, vaikka saat asuntolainan maksetuksi.
Meidän torpassa asuu teini 20 v., joka saa kyllä työttömyyspäivärahaa, kunhan joulun alla armeijasta pääsee kotiin, mutta sen lisäksi on 18 v. abi-ikäinen, 16 v ja 8 v. Lukion kirjoihin menee rahaa, harrastuksiin menee rahaa eikä ne suinkaan kotoa muuta heti 19 täytettyään. 20 v maksaa itse jo puhelinlaskunsa ja autonsa kulut, mutta kyllä hän syö yhä meidän jääkaapista ja kuluttaa vettä ja sähköä, enkä ole häntä pihalle heittämässä.....Abi onnistui saamaan kesätöitä ja se oli onnellista, koska multa loppui viikkoraha- ja vaatelaskut hänestä. Ja osti uuden puhelimensa itse.
Ja jos asut osakeyhtiössä, sen jälkeen kun asuntolaina on maksettu, ei se asumisen maksaminen siihen lopu. Meille tuli (5 h + k) putkiremppa. Lainaa tuli 60000 euroa lisää, vaikkakin putkiremppa tehtiin pintavedoilla ja sukittamalla viemärit. Vastike nousi 300 ja rapiat ja on nyt 811 euroa. Lisäksi rahaa menee vesilaskuun (vesimittarit), sähkölaskuun, kotivakuutukseen, bussikortteihin,
Ja pelkkä perustyöttömyyspäiväraha ei sitten ole mikään iso......oletko miettinyt asioita 50 vuoden mittarilla?
Jos sulla noin hyvin jää rahaa, niin sinun kengissäsi jatkaisin sellaiset 10 vuotta vielä. Ehdit säästää hyvän kassan pahan päivän varalle.
Itselläni on sijoitusasuntoja ja saan lisäksi säästettyä sellaiset 500 euroa/kk mutta kovalla nuukailulla menot on luokkaa 2000-2200 euroa/kk, luultavasti otan lopputilin vasta pari vuotta ennen virallista eläkeikää. Eipähän tarvitse sitten edes tanssia työkkärin pillin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla ainoa ongelma tässä vapaaherrattarena olemisessa on se, että en kehtaa sanoa, että elän pääomatuloilla ja kaikki uudet tuttavuudet,kampaaja ym. aina utelevat, että missä olet töissä.
Valehtelet tekeväsi opintoja yliopistolla etänä/sanot olevasi työtön.
Sijoistuvaroilla elävällä kannattaa tod.näk. olla yritys joka tapauksessa. Sitten voi puuhastella jotain mieleistään ja kertoa kyseleville, että on yrittäjä. Saa vielä valitella kaikkea yrittäjyyden kiroja vaikka oikeasti elää pääomatuloilla.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinun asemassa, niin irtisanoutuisin jo vuoden kuluttua. Ottaisin karenssin vastaan ja sen lusittuani nostaisin kaikki ansiopäivärahat mitä irti lähtee kunnes liitonpäivät loppuu. Tuo olisi viimeinen keskisormen näyttö systeemille.
Olen myös tätä harkinnut, mutta olen huomannut että lasten tukeminen ei täysin lopu kun ne täyttää 18 ja siihen ei vähäiset pääomatulot ja päivärahat riitä vaikka kämppä on pian maksettu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinun asemassa, niin irtisanoutuisin jo vuoden kuluttua. Ottaisin karenssin vastaan ja sen lusittuani nostaisin kaikki ansiopäivärahat mitä irti lähtee kunnes liitonpäivät loppuu. Tuo olisi viimeinen keskisormen näyttö systeemille.
Olen myös tätä harkinnut, mutta olen huomannut että lasten tukeminen ei täysin lopu kun ne täyttää 18 ja siihen ei vähäiset pääomatulot ja päivärahat riitä vaikka kämppä on pian maksettu
Kuinka helvetisti meinasit ”tukea” aikuisia kakaroitasi? Kyllä pershedelmien on hyvä itsenäistyä, vähäisen tuen käsitän kyllä.
Jos ihminen ei keksi tekemistä ilman työntekoa on kyllä mielenkiinnoton ja turha elämä
valintoja kirjoitti:
Jos ihminen ei keksi tekemistä ilman työntekoa on kyllä mielenkiinnoton ja turha elämä
En kehdannut kirjoittaa tätä aiemmin 🙊 Jos ihminen noin ylipäätään määrittää itseään työn kautta, on elämä totaalisen _turha_.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinun asemassa, niin irtisanoutuisin jo vuoden kuluttua. Ottaisin karenssin vastaan ja sen lusittuani nostaisin kaikki ansiopäivärahat mitä irti lähtee kunnes liitonpäivät loppuu. Tuo olisi viimeinen keskisormen näyttö systeemille.
Olen myös tätä harkinnut, mutta olen huomannut että lasten tukeminen ei täysin lopu kun ne täyttää 18 ja siihen ei vähäiset pääomatulot ja päivärahat riitä vaikka kämppä on pian maksettu
Kuinka helvetisti meinasit ”tukea” aikuisia kakaroitasi? Kyllä pershedelmien on hyvä itsenäistyä, vähäisen tuen käsitän kyllä.
Hyi mikä kylmä tapaus oot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin sinun asemassa, niin irtisanoutuisin jo vuoden kuluttua. Ottaisin karenssin vastaan ja sen lusittuani nostaisin kaikki ansiopäivärahat mitä irti lähtee kunnes liitonpäivät loppuu. Tuo olisi viimeinen keskisormen näyttö systeemille.
Olen myös tätä harkinnut, mutta olen huomannut että lasten tukeminen ei täysin lopu kun ne täyttää 18 ja siihen ei vähäiset pääomatulot ja päivärahat riitä vaikka kämppä on pian maksettu
Kuinka helvetisti meinasit ”tukea” aikuisia kakaroitasi? Kyllä pershedelmien on hyvä itsenäistyä, vähäisen tuen käsitän kyllä.
Hyi mikä kylmä tapaus oot.
Joo - paha ja tuhma. Tai ehkä en vain halua hyysätä lapsistani uusavuttomia kermaperseitä. Niitä nähty tässä maassa tarpeeksi.
Kiitos kaikista kommenteista. Tuosta lasten tukemisesta, me olemme sijoittaneet lapsille koko ajan ja kummallakin on aikuisikään mennessä noin 30-40t sijoitusvarallisuus. Olen sen järkeillyt niin, että kun lukion saavat päätökseen saavat kyllä noiden turvin pärjätä alkuun. Toki saavat esim käydä syömässä "kotona" jne mutta en aio varautua sitten tukemaan enää arkisissa menoissa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Entinen haaveeni :D Vuoden jaksoin pitää vapaata ja palasin osa-aikaisesti työelämään.
Ymmärrän. Osa-aikainen työ olisikin hienoa, jos tekisi jotain todella mieluisaa.
Oma työni vaan on lähinnä pakkopuurtamista.
Yksi vaihtoehto on opiskelu, mutta toisaalta en aidosti kyllä halua alaakaan vaihtaa.
ap
Et halua vaihtaa alaa, mutta nykyinen homma on pakkopuurtamista etkä siitä pidä? Eli maailmasta ei löydy mitään mahdollisesti kiinnostavaa alaa/työtä?
Ehkä se on enemmän sitä, ettei jaksa nelikymppisenä alkaa luoda uutta uraa? Tai tulee itselle mieleen tällainen.
Tämäpä juuri. En jaksa aloittaa alusta, vaikka se mielenkiintoista voisi ollakin. Olen hyvässä asemassa työelämässä ja ns pohjalta aloittaminen ei kiinnosta yhtään. Jos olisi joku todellinen intohimoammatti, sitä ehkä voisi tavoitella, mutta en kyllä keksi mitään sellaista mikä olisi muuta kuin ihan ok.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Maksoin asunnon velattomaksi, myin pois ja muutin vuokralle. Huoleton olo, kun pankissa on kuusinumeroinen summa rahaa eikä tarvitse stressata kaiken maailman putki- ja parvekeremontteja.
Miten voi olla huoleton olo, jos makuuttaa tilillä kuusinumeroista summaa? Näin ymmärsin tuosta tekstistä.
Itse olisin huolesta jäykkänä. Pankkien talletussuoja Suomessa on vain 100 000 euroa henkilöasiakkaalle. Kaikki yli tuon summan menevä raha on suojaamatonta tileillä. Eli kriisitilanteessa asiakas voi menettää suojaamattoman osuuden.
Kaikkein fiksuinta on hajauttaa melkein kaikki varallisuus erilaisiin sijoituksiin ja pitää tilillä vain joitain kymppitonneja maksimissaan.
Tästä olen itsekin haaveillut.
Ikää on hetken kuluttua 40 v. Talolaina maksettu pois noin parin vuoden kuluttua.
Itsellänikin on sijoitusvarallisuutta, josta ei tosin nettona tule (tällä hetkellä) kuin noin 450€/kk, mutta jonkin ajan kuluttua käteen jäävä osuus tulee jonkin verran nousemaan.
Oma osuus lyhennyksistä on tosin pienempi kuin ap:llä mutta toisaalta taas meillä on se iso etu, että perusasumiskulut ovat todella minimaaliset: enintään luokkaa 200€/kk yhteensä (pienehkö, käytännössä oman metsäpalstan puilla ja ilmalämpöpumpulla lämpiävä omakotitalo, jossa ei ole remonttitarpeita).
Jos saisin osa-aikaisen työn, josta jäisi kuussa käteen vähän reilu neljäsataa, en tarvitsisi mitään tukia, voisin elää ihan riittävän hyvää elämää ja jopa säästää vuoden mittaan vähäsen. 900€/kk riittäisi tarpeisiini. En tarvitsisi omaa autoa, kävellen, pyörällä ja julkisilla pääsee kauppaan, kirjasto-, kulttuuri- ja liikuntapalveluiden ääreen, puolison autolla voisimme matkustaa yhdessä sen, minkä tarvitsee.
Ainut mutta tosiaan on se, mistä saisin sellaisen kivan osa-aikatyön, joka olisi vakituinen, jossa voisi työskennellä mieluiten etänä, ja viikkotyötunteja tulisi enintään 10h.