Yhä useampi urheiluseura lopettanut toimintansa kokonaan tai osittainkevään ja kesän aikana

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi urheiluharrastuksen ei ole pakko olla mitään ohjattua toimintaa. Esimerkiksi metsäpolulla voi käydä ihan omatoimisesti juoksulenkillä gai ottaa sitten polkupyörän alle ja käydä itsekseen fillaroimassa.

Moni laji tosin vaatii useamman pelaajan ja/tai erikoistiloja. Nyt syksyn osalta jokunen kaupunki sulkenut koulujen tiloja seuroilta, niin voi olla monessa seurassa vaikea ajat edessä. Itsellä pitäisi ensi kuussa alkaa kolmen kuukauden lajikurssi.

Monessa lajissa / seurassa nuo säännölliset alkeiskurssien pyörittämiset tuo sitä harrastajapohjaa tuleville vuosille ja mahdollistavat sen toiminnan jatkuvuuden. Jos nyt jää kevään / syksyn / ties vielä minkä, alkeiskurssit pitämättä, on se aikamoinen potentiaalisen harrastajamäärän menetys. Ja kun kilpailu harrastajista on aika rajuakin.

No niitä 6-7 vuotiaita tullee joka vuosi lisää ja aina uusia. Ei se nyt haittaa vaikka tän syksyn ja ensi kevään junnuilta jää jokin urheiluharrastus aloittamatta. He kyllä löytää jonkun muun harrastuksen siihen tilalle kuten vaikka lukemisen.

Tai nämä aloittaa sen harrastuksen vuotta myöhemmin. Tytär aloitti erään lajin tavoitteellisesti 7 vuotiaana ja eräs joukkuetoveri 4 vuotiaana. Nyt 12 vuotta myöhemmin ei tasoeroa näy.

Niin jos seura on pystyssä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Harrastusmaksut ovat nousseet älyttömästi 20-30vuodessa. Eli ei ole mahdollista enää samoin kaikkien harrastaa, jos perheellä ei ole varaa. Moni perusharrastus jossain lajille sopivissa tiloissa ja ohjatusti kerran viikossa on helposti sen 100-200eur/kausi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika moni seura kuitenkin Suomessa taitaa toimia vapaaehtoispohjalta ja enpä usko että näihin korona vaikuttaa. Isot seurat taas ovat ihan liikelaitoksia ja ne varmaan ovat ongelmissa.

Kyllä vaikuttaa, jos on epäsuhta vaikkapa salivuoromaksujen ja muiden menojen sekä harrastajien maksamista kausimaksuista koostuvien tulojen välillä.

Mutta ei kai tule salivuoromaksuja, jos ei ole harrastajia? Yksityisillä tilojen tarjoajilla ei toki ole niin paljoa mahdollisuutta tulla vastaan jo sovituista, mutta useissa seuroissa myöskään ei olla palautettu harjoitusmaksuja näistä mistä seura joutuu kuitenkin maksamaan. Mutta monet seurathan pyörittävät ihan ammattimaista toimintaa ja niillä on paljon henkilökuntaa jne. Ei ihme, jos nämä kärsivät tästä tilanteesta. Näillä isoilla seuroilla taitaa olla vielä ne oma tilatkin pyöritettävänä.

Kyllä niitä salivuoromaksuja tulee sen mukaan miten sopimuskausi on. Sopimuksen irtisanomisessakin on oma aikansa, jonka ajan maksat maksuja. Lisäksi ilman tilaa ei tulevaakaan toimintaa voi pitää. Eli periaatteessa ajat seuran alas ja jos myöhemmin aloitat uudestaan, niin perustat kaiken alusta lähtien. Eli etsit tilat (joita ei niin vain ole saatavilla) ja etsit valmentajat/vetäjät, jotka palkkaat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kysyntää, niin eiköhän löydy aktiiveja jotka sitten joko elvyttävät vanhoja seuroja tai perustavat uusia.

Kyllähän sitä kysynytää on. Mutta seurojen perustaminen nyky Suomessa on todella vaikeaa, vaivalloista ja kaikkien vastuu ja vakuutusasioiden takia pirulloisen kallista. Jos siis et ole mikään Whalroosin kaltainen multimiljardööri niin et pysty tuosta vain pystyttämään uutta urheiluseuraa toisin kuin joku 70-90 vuotta sitten jolloin suurin osa nykyisistä urheiluseuroista on perustettuun.

Voidakseen perustaa esim sählyporukan ei tarvitse perustaa seuraa. Voi kokoontua pelamaan ihan ilman organisaatiota tai sopia jonkin olemassa olevan seuran kanssa, että heidän puitteessaan ryhtyy pitämään sählyporukkaa. Vakuutuksethan ovat esim juniorijääkiekkoilijoilla ja joukkueen toimihenkilöillä henkilökohtaisesti joko liiton kautta tai itse otettuna.

Näinhän se on ja onnistunee ehkä aikuisilla. Jos lapset keskenään aloittavat sopimuksesta pelailemaan ulkona, sopivat päivät ja kellon ajat. Kukaan ei katso perään tai ohjeista, lisäksi sää ei oikein Suomessa suosi ympäri vuoden ulkona pelaamista. 

Jos jonkun seuran kanssa sovit, niin sitten maksat yleensä jäsenmaksuja ja noudatat seuran sääntöjä. Lisäksi pitää maksaa harjoitusvuorot ja lisenssit yms. Eli kyseessä on rahaliikenne ja siihen tarvitaan varoja, käytännössä kerätään maksut osallistujilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos seura ei saa tuloja, ei se voi maksaa vuokria ja liikuntatilojen maksuja. Ja kun Veikkauksen tulot on myös tippuneet, tulee sieltä entistä vähemmän rahaa myös ruohonjuuritason junioritoimintaan. Sponsoreita ei juniorit kiinnosta.

Aika vaikea tilanne tämä on varmasti monelle seuralle. Kyllä lasten ja nuorten soisi harrastavan jotain liikkuntaa tukevaa juttua. Yleensä liikunnallinen nuori liikkuu sitten myös aikuisenakin jossain määrin ja ehkäisee omalta osaltaan tulevia terveydenhoitoon meneviä kustannuksia.

Moni seura toimii ihan kunnallisilla liikuntapaikoilla ja tuskin näistä piti keväällä maksaa mitään, koska vuorot peruutettiin kuntien toimesta. Eri asia toki niillä seuroilla, mitkä pyörittävät omia liikuntatiloja tai käyttävät yksityisiä toimijoita. Mutta jotenkin tuntuu, että ihan niitä ruohonjuuritason harrastajia tämä vähemmän koskee. Isommat taas menettävät mainos-/sponsoritulonsakin kun ei ole toimintaa, niillä on palkattuja seuratyöntekijöitä jne jne.

Tässä on todella paljon kuntakohtaisia eroja, miten kunnat tarjoavat kunnallisia liikuntapaikkoja. Monissa kunnissa ei näitä liikuntapaikkoja ole tarjolla ja kunta lähinnä tukee tietyllä summalla seurojen toimintaa, mutta kyseessä on ihan eri luokan tuki kuin liikuntapaikan tarjoaminen.

Työskentelen lasten harrastustoiminnan parissa (useampi laji), ja onhan tämä aika ahdistavaa. Nyt pitäisi alkaa taas toiminta pyöriä, tilat ja työntekijät on valmiina, mutta toinen aalto lymyää nurkan takana.

Kaupungin koulujen liikuntasalien osalta oli onneksi joustoa keväällä, joka kevensi taakkaa, jonka lisäksi monet seurat kehittelivät jonkun näköistä etätoimintaa, jotta jo maksetuille kausimaksuille saatiin "katetta" ja muut kulut maksettua, mutta kaikista pahinta iskua otti varmastikin ratsastuskoulut. Siellä kun muutenkin korkeissa kuluissa ei ole euronkaan joustoa vaikka yhtään ainutta lasta ei ratsastustunneilla olisikaan, eikä oikein minkään näköistä etätoiminta mahdollisuuttakaan.

Kaiken kaikkiaan synkkä vuosi harrastustoiminnalle.

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Valtio voisi maksaa urheiluseurojen kulut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Täälläpäin on useita 1900 luvun alussa perustettuja urheilun yleisseuroja. Ne ovat näihinaikoihin pysyneet hengissä paikallisten aktiivien työllä. Osassa on tullut uutta verta mukaan niin että joku tietystä lajista innostunut on tuonut uuden lajin mukaan ja ne lajit, jotka ei kiinnosta ketään on pudonneet pois. Ongelma alkaa olla, että monissa lajeissa ne aktiivit puuhahenkilöt alkaa olla 70-90 vuotiaita eli vastuunkantoon pitäisi saada enemmän nuorempia. Tämähän tosin taitaa olla ongelma kaikessa järjestötoiminnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kysyntää, niin eiköhän löydy aktiiveja jotka sitten joko elvyttävät vanhoja seuroja tai perustavat uusia.

Kyllähän sitä kysynytää on. Mutta seurojen perustaminen nyky Suomessa on todella vaikeaa, vaivalloista ja kaikkien vastuu ja vakuutusasioiden takia pirulloisen kallista. Jos siis et ole mikään Whalroosin kaltainen multimiljardööri niin et pysty tuosta vain pystyttämään uutta urheiluseuraa toisin kuin joku 70-90 vuotta sitten jolloin suurin osa nykyisistä urheiluseuroista on perustettuun.

Voidakseen perustaa esim sählyporukan ei tarvitse perustaa seuraa. Voi kokoontua pelamaan ihan ilman organisaatiota tai sopia jonkin olemassa olevan seuran kanssa, että heidän puitteessaan ryhtyy pitämään sählyporukkaa. Vakuutuksethan ovat esim juniorijääkiekkoilijoilla ja joukkueen toimihenkilöillä henkilökohtaisesti joko liiton kautta tai itse otettuna.

Näinhän se on ja onnistunee ehkä aikuisilla. Jos lapset keskenään aloittavat sopimuksesta pelailemaan ulkona, sopivat päivät ja kellon ajat. Kukaan ei katso perään tai ohjeista, lisäksi sää ei oikein Suomessa suosi ympäri vuoden ulkona pelaamista. 

Jos jonkun seuran kanssa sovit, niin sitten maksat yleensä jäsenmaksuja ja noudatat seuran sääntöjä. Lisäksi pitää maksaa harjoitusvuorot ja lisenssit yms. Eli kyseessä on rahaliikenne ja siihen tarvitaan varoja, käytännössä kerätään maksut osallistujilta. 

Täällä eräs isä perusti lapsille sählyjoukkueen yleisurheiluun keskittyvän seuran alaisuuteen. Seuran jäsenmaksu taitaa olla 24 euroa /perhe/vuosi. Lasten vakuutukset ei montaa kymppiä ole seuran kautta. Kunta antaa tilat ilmaiseksi kunhan varaa vakiovuoron. Apuohjaajina oli paikallisia nuoria. Hyvin toimii. Kyseessä on vaan se, että ei pidä odottaa kaikkea valmiina. Jos toimintaa haluaa, se pitää itse järjestää. Samalla periaatteella täällä pyörii jalkapallossa nappulaliiga, jossa kunnan eri kylillä vanhemmat vetää harjoitukset ja kesällä joka toinen sunnuntai pelataan turnaukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi urheiluharrastuksen ei ole pakko olla mitään ohjattua toimintaa. Esimerkiksi metsäpolulla voi käydä ihan omatoimisesti juoksulenkillä gai ottaa sitten polkupyörän alle ja käydä itsekseen fillaroimassa.

Moni laji tosin vaatii useamman pelaajan ja/tai erikoistiloja. Nyt syksyn osalta jokunen kaupunki sulkenut koulujen tiloja seuroilta, niin voi olla monessa seurassa vaikea ajat edessä. Itsellä pitäisi ensi kuussa alkaa kolmen kuukauden lajikurssi.

Monessa lajissa / seurassa nuo säännölliset alkeiskurssien pyörittämiset tuo sitä harrastajapohjaa tuleville vuosille ja mahdollistavat sen toiminnan jatkuvuuden. Jos nyt jää kevään / syksyn / ties vielä minkä, alkeiskurssit pitämättä, on se aikamoinen potentiaalisen harrastajamäärän menetys. Ja kun kilpailu harrastajista on aika rajuakin.

No niitä 6-7 vuotiaita tullee joka vuosi lisää ja aina uusia. Ei se nyt haittaa vaikka tän syksyn ja ensi kevään junnuilta jää jokin urheiluharrastus aloittamatta. He kyllä löytää jonkun muun harrastuksen siihen tilalle kuten vaikka lukemisen.

Tai nämä aloittaa sen harrastuksen vuotta myöhemmin. Tytär aloitti erään lajin tavoitteellisesti 7 vuotiaana ja eräs joukkuetoveri 4 vuotiaana. Nyt 12 vuotta myöhemmin ei tasoeroa näy.

Niin jos seura on pystyssä enää.

Ja pienten lajien kohdalla voi olla koko laji vaikeuksissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Täälläpäin on useita 1900 luvun alussa perustettuja urheilun yleisseuroja. Ne ovat näihinaikoihin pysyneet hengissä paikallisten aktiivien työllä. Osassa on tullut uutta verta mukaan niin että joku tietystä lajista innostunut on tuonut uuden lajin mukaan ja ne lajit, jotka ei kiinnosta ketään on pudonneet pois. Ongelma alkaa olla, että monissa lajeissa ne aktiivit puuhahenkilöt alkaa olla 70-90 vuotiaita eli vastuunkantoon pitäisi saada enemmän nuorempia. Tämähän tosin taitaa olla ongelma kaikessa järjestötoiminnassa.

Nykyään ei kukaan enää halua tehdä seurahommia ilmaiseksi. Sen takia monissa seuroissa on jo junnuilla ammattivalmentajia. Ei ihme jos kustannukset kaatuu päälle.

pitääkö muiden maksaa teidän huu haa pomppimisenne. maksakaa itse hömpän pömppä tärkeämpiäkin kohteita on. aika on ajanut ohi näistä politrukkien ohjaamista aivo pesu kerhoista rahan jako on ollut piiloitettua puolue tukea ja suoja töitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Täälläpäin on useita 1900 luvun alussa perustettuja urheilun yleisseuroja. Ne ovat näihinaikoihin pysyneet hengissä paikallisten aktiivien työllä. Osassa on tullut uutta verta mukaan niin että joku tietystä lajista innostunut on tuonut uuden lajin mukaan ja ne lajit, jotka ei kiinnosta ketään on pudonneet pois. Ongelma alkaa olla, että monissa lajeissa ne aktiivit puuhahenkilöt alkaa olla 70-90 vuotiaita eli vastuunkantoon pitäisi saada enemmän nuorempia. Tämähän tosin taitaa olla ongelma kaikessa järjestötoiminnassa.

Nykyään ei kukaan enää halua tehdä seurahommia ilmaiseksi. Sen takia monissa seuroissa on jo junnuilla ammattivalmentajia. Ei ihme jos kustannukset kaatuu päälle.

Se ei taida olla Suomessa kovinkaan sallittua. Ainakaan Kela ja työkkäri ei katso vapaaehtoistyötä hyvällä ja lisäksi EK taitaa paheksua talkoohenkeä pimeänä veronkiertona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lasten ja nuorten ja muutenkin liikunta harrastusten tukemista ei pitäisi missään nimessä päästää rapistumaan, suomalaisten nuorten ja aikuisten liikunnallisuus ja terveys muutenkin laskusuunnassa ja näillä päätöksillä sitä vain pahennetaan.

Se on surullista, mutta harrastustoiminta päästettiin rappeutumaan Suomessa jo monta vuotta sitten. Kun vertaa omaa nuoruuteeni niin kyllä se urheiluseurojen volyymi on nykyäön kutistunut reippaasti siitä mitä se oli silloin 20 ja 30 vuotta sitten. Lähe puolet ellei enemmänkin seurojen jäsenmääristä on kadonnut ja monia seuroja uhkaa lopetusuhka jo ihan jäsenkadon vuoksi. Varsinkin näissä pikkuseuroissa jotka keskittyy harrastus muotoiseen urheiluun ammatillisen kilpaurheilun sijaan. Nyky perheillä ei kaiketi vain ole joko aikaa tai varaa harrastustoimintaan.

Täälläpäin on useita 1900 luvun alussa perustettuja urheilun yleisseuroja. Ne ovat näihinaikoihin pysyneet hengissä paikallisten aktiivien työllä. Osassa on tullut uutta verta mukaan niin että joku tietystä lajista innostunut on tuonut uuden lajin mukaan ja ne lajit, jotka ei kiinnosta ketään on pudonneet pois. Ongelma alkaa olla, että monissa lajeissa ne aktiivit puuhahenkilöt alkaa olla 70-90 vuotiaita eli vastuunkantoon pitäisi saada enemmän nuorempia. Tämähän tosin taitaa olla ongelma kaikessa järjestötoiminnassa.

Nykyään ei kukaan enää halua tehdä seurahommia ilmaiseksi. Sen takia monissa seuroissa on jo junnuilla ammattivalmentajia. Ei ihme jos kustannukset kaatuu päälle.

Itse olin niin pitkään vapaaehtoisena jalkapalloseurassa kuin se oli mahdollista ja meitä vapaaehtoisia oli useampiakin aina vuoteen 2016 asti jolloin seura päätti parantaa seuran laatua ja qualitya "irtisanomalla" vapaaehtoiset ja palkkaamalla tilalle ammattivalmentajia. Enää eivät seurassa huoli vapaaehtoisia edes pitämään kahvilaa kisoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on kysyntää, niin eiköhän löydy aktiiveja jotka sitten joko elvyttävät vanhoja seuroja tai perustavat uusia.

Kyllähän sitä kysynytää on. Mutta seurojen perustaminen nyky Suomessa on todella vaikeaa, vaivalloista ja kaikkien vastuu ja vakuutusasioiden takia pirulloisen kallista. Jos siis et ole mikään Whalroosin kaltainen multimiljardööri niin et pysty tuosta vain pystyttämään uutta urheiluseuraa toisin kuin joku 70-90 vuotta sitten jolloin suurin osa nykyisistä urheiluseuroista on perustettuun.

Voidakseen perustaa esim sählyporukan ei tarvitse perustaa seuraa. Voi kokoontua pelamaan ihan ilman organisaatiota tai sopia jonkin olemassa olevan seuran kanssa, että heidän puitteessaan ryhtyy pitämään sählyporukkaa. Vakuutuksethan ovat esim juniorijääkiekkoilijoilla ja joukkueen toimihenkilöillä henkilökohtaisesti joko liiton kautta tai itse otettuna.

Näinhän se on ja onnistunee ehkä aikuisilla. Jos lapset keskenään aloittavat sopimuksesta pelailemaan ulkona, sopivat päivät ja kellon ajat. Kukaan ei katso perään tai ohjeista, lisäksi sää ei oikein Suomessa suosi ympäri vuoden ulkona pelaamista. 

Jos jonkun seuran kanssa sovit, niin sitten maksat yleensä jäsenmaksuja ja noudatat seuran sääntöjä. Lisäksi pitää maksaa harjoitusvuorot ja lisenssit yms. Eli kyseessä on rahaliikenne ja siihen tarvitaan varoja, käytännössä kerätään maksut osallistujilta. 

Täällä eräs isä perusti lapsille sählyjoukkueen yleisurheiluun keskittyvän seuran alaisuuteen. Seuran jäsenmaksu taitaa olla 24 euroa /perhe/vuosi. Lasten vakuutukset ei montaa kymppiä ole seuran kautta. Kunta antaa tilat ilmaiseksi kunhan varaa vakiovuoron. Apuohjaajina oli paikallisia nuoria. Hyvin toimii. Kyseessä on vaan se, että ei pidä odottaa kaikkea valmiina. Jos toimintaa haluaa, se pitää itse järjestää. Samalla periaatteella täällä pyörii jalkapallossa nappulaliiga, jossa kunnan eri kylillä vanhemmat vetää harjoitukset ja kesällä joka toinen sunnuntai pelataan turnaukset.

No meillä kunta ei anna ilmaiseksi mitään tiloja seuroille, vaan niistä pitää maksaa. Tässä lienee kuntakohtaisia erojakin (mutta kunnan budjetissa on tilat omanaan). Lisäksi seurassa, jonka perustimme, maksamme pientä korvausta myös niille nuorille apuohjaajille. Ja jotta lasten ja nuorten harrastaminen on turvallista, niin olemme myös kouluttaneet apuohjaajia. Ja kyllä se varsinainen ohjaaja/valmentajakin saa palkkaa. Me vanhemmat ja muut seura-aktiivit teemme sitten ilmaista työtä mahdollistaaksemme edes siedettävän tasoiset maksut harrastukselle.

Eli vaikka emme odottaneet asioita valmiina, niin kyllä ne harrastusmaksut nousevat tuolla sen yli 100 eur/kausi. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Valtion ja kuntien pitäisi huolehtia siitä, että kaikilla on jatkossakin mahdollisuus harrastaa itselleen mielekästä, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeää liikuntaa. Käytännössä toimintaa voisi tukea esim. vapauttamalla lasten harrasteliikuntavuorot tilavuokrista ja alentamalla muita seuroilta perittäviä maksuja.