Maalismammat elokuuhun!

Haltiakummi on mullakin mielessä ollut aina välillä, mutta ymmärrettävää ettei hän välttämättä näillä palstoilla paljon vieraile.



Aurelia kyseli mitä sapuskaa lapselle annetaan. Meillä tämä ei ole ihan vielä ajankohtaista, edelleen ajatuksena olis että sinne kuuteen kuukauteen asti mennään, mutta vannomatta paras.



Kaikki kolme lasta on syntyneet alkuvuodesta, joten kiinteiden aloitus on ollut juuri sopivaan aikaan siihen nähden, että omasta maasta on saanut syötävät antaa. Minä näkisin asian niin, että mieluummin teen kerran kahdessa-kolmessa päivässä vauvan pöperöt, kuin kannan kaupasta neljä-viisi purkkia päivässä. Varsinkin kun nämä alkuajan sapuskat on tosi yksinkertaisia tehdä. Aina on hätävarana ollut kaupan purkkeja. Sen verran olen suunnitellut, että ensimmäinen makuannos on peruna-kesäkurpitsa. Tuo kesäkurpitsa siksi, että se ei ole allergisoiva ja on hiukan makea ja erittäin kostea niin ei tarvitse mitään nesteitä lisäillä. Voi tietysti olla että maitoa täytyy ensin laittaa, että saa uppoamaan.



Monella ystävällä on myös käynyt niin, että kun on kaupan soseita antanut niin ei sitten omat sörsselit kelpaakaan kun koostumus on ihan toinen. Yksi näkökanta on myöskin se, että niissä kaupan soseissa on aina jotain "ylimääräistä", eli ainakin tärkkelystä jos ei muuta. Mieluummin en antaisi kovin monta uutta ainetta kerralla.



Eli ajatuksena mulla aina on, että mahdollisimman luomusti ja kotimaisesti, omavaraisesti jos mahdollista. Itse asiassa toiset lapset on aloittaneet maistelunsa marjoista, mutta tämä menee nyt niin myöhään ettei marjoille ehdi. Ilolla olen katsonut kuinka komeasti porkkanat tänä kesänä kasvaa, ja muutama kesäkurpitsakin on tulossa. Perunoita ei koskaan meillä tarvitse ostaa. Lantutkin on tänä kesänä komeita, harmi vaan ettei niitä voi vauvalle antaa. Ja näyttää siltä että meidän vauva saa tyytyä omenavälipaloihin aika pitkään :) Tuosta tulikin mieleeni, että jotkut on laittaneet sitä omenaa myös ruokiin, että on menneet paremmin alas, ja taitaa aika monessa kaupan purkissakin olla omenaa.



Me käytiin eilen neuvolassa. Piikki jäi edelleen saamatta kun ollaan kipeinä, kamala räkätauti ja yskä ja kuumettakin on ollut pariin otteeseen. Yöt on siis repaleisia mutta päivisin on suhteellisen hyvän tuulinen. Onneksi isommat on vanhemmillani, joten olen saanut päivälläkin nukkua. Muuten neuvola oli taas läpijuoksu, koskapa oli lääkärineuvola. Mittaa meidän pojalta 4kk 14 pvä oli 9800g ja 73 cm, hattu 42 cm. Kasvu on hiukan tasoittunut, mutta meillä nämä lapset on aina kasvaneet ensimmäisen 6 kk hurjalla vaudilla. Mutta siitä piikistä vielä sen verran, että nyt näyttää siltä että väkisin myöhästyy aika paljon, mutta käydään se kyllä ottamassa heti kun Hermanni tervehtyy ettei sitten toiset piikit myöhästy kovin paljon. Kun noilla ekalla ja tokalla pitäisi olla 2 kk väliä. Tuosta tulikin mieleeni että taitaa ne aika kovia paukkuja olla.



Mutta nyt poika hermostuu.. Jos viimein mentäis vaihtamaan päivävaatteet...

Ei se haltiakummi kyl täällä enää pyöri ja ihan ymmärrettävistä syystä, tuntuu kyl niin pahalta toisen puolesta..



Täällä tosi repaleinen yö.. en varman ite nukkunu olleskaan.. toisella hirveet pyörimiset ja nosteli jalkojaan kokoajan.



Täällä syödään sekasin omatekemää ja kaupantuotteita..



Ja jollain oli ollut lapsi paljon pipinä... toivotaan et sairastelu nyt vähenee. Ja maarialle kans parempi vointeja perheeseen..



Pitää mennä ruokkimaan pikkusta..

Heippa!



Minä kirjoittelin synnytyspuolella jotain Haltiakummin kanssa huhtikuussa. Ainakin silloin hän kai aina välillä kävi vielä meidän odotusjuttujakin lukemassa. Itse koki kuuluvansa vauvakuumeilijoihin. Toivoi siis uutta raskautta, vaikka olikin ehdottomasti sitä mieltä, että uusi vauva ei korvaa enkelivauvaesikoista.



Tähtinova kyseli liitoskivuista. Minulle ne eivät tulleet tutuiksi edes raskausaikana, joten ei ole ollut myöhemminkään.



Aurelia kyseli mun shoppailuista. Ostin itselleni housuja, kun housut ajalta ennen raskautta ovat isoja! Ostin myös itselleni ja vauvalle uikkarit, sillä vauvauinti alkaa tällä viikolla.



Soseita minunkin olisi tarkoitus alkaa tehdä itse sitten, kun poju on sen puoli vuotta. Varmasti pidän kotona ja reissuissa hätävarana myös kaupan soseita mukana. Hesarissa oli muuten jokin aika sitten vertailua itsetehtyjen ja kaupan soseiden kesken. Lopputulos kai oli, että ovat vauvalle ihan yhtä hyviä. En tosin itse lukenut juttua. : ) Joka tapauksessa teen mieluusti itse vauvan ruuat, kun teen meidän aikuistenkin ruuat itse. Varmasti siinä säästää myös huimasti rahaa. Maarian oma sato kuulostaa ihanalta!



Kivaa viikon jatkoa kaikille! Nauttikaamme pikkuisista! Ainakin minusta tuntuu, että poika on nyt aivan ihanassa iässä!

Soseista: mä olen kasvissoseita itse tehnyt mutta kaupasta olen ostanut hedelmä- ja lihapitoiset soseet. Tarkoitus olisi myös noita liha- ja kalasoseita ruveta itse tekemään. Hedelmäsoseet ostan jatkossakin kaupasta.



Joku kyseli liitoskivuista, mulla ei ollut niitä edes raskaudenaikana.



Nakero on aloittamassa vauvauintia, mekin ollaan. Kenen vauvauintiin olette menossa?



Nyt pitää mennä neiti kaipaa huomiota



Äiti ja Edwina :p

Vauvauinnista kyselit. Me mennään pikku-uimareiden vauvauintiin. Mihinkäs te menette? : )



Nakero ja poju

Me ollaan menossa folkhälsanin vauvauintiin.



Mukavia uinti hetkiä teille =)



Äiti ja Edwina

Soseista. Meillä annetaan sekä itse tehtyjä että kaupan soseita. Luin HS:n artikkkelin. Lopputulema oli juurikin se, että ravitsemuksellisesti molemmat vaihtoehdot sopii. Ei minusta tullut mitään uusia tai yllättäviä pointteja esille kummankaan eduista tai haitoista.



Liitoskivuista. On ollut ja tuntus olevan vieläkin liitoskipuja. Jalkoja ei parane venytellä estottomasti, kun tuntuu ikävältä. Ja olen sentään ensisynnyttäjä ja kohtuu paljon myös liikkunut ennen raskautta, raskauden aikan ja jälkeen. Kiinnostaisi tietää enemmän noista liitoskivuista ja niiden helpottamisesta/ennaltaehkäisystä. Onko kaiken pohjana vahvat lantionpohjalihakset vai mitenkäs. Hmmm...



Syksyn harrastukset. Meillä arkiaktiviteetit alkaa vasta ens- ja sitä seuraavalla viikolla: perhekerho, jumppa ja muskari. Perhekerhossa käytiin jo keväällä pari kertaa lähinnä näyttämässä naamaa ja katsomassa millanen meininki (vauva oli muistaakseni 2-3 kk).

Meidän pappuska asustelee ihan idässä ja punkin poiston jälkeen oon syynännyt koko ajan sitä kohtaa, missä punnkero oli. Silmä tarkkana, että tuleeko renkuloita, punoittaako tai kutiaako. Poistin punkin pihdeillä, en uskaltais paljain käsin punkkiin koskeakaan. Sitten hyvin desinfioitiin lopuksi.



Meillä on myös öisin sitä jalkojen nostelua. Ite saatan herätä semmoseen tasaseen tömähtelyyn ja kun nousen kattomaan, pikkuneiti on ihan unessa, mutta viskoo jalkojaan. Kyllä se siitä yleensä sitten aika pian heräilee..



Tissistä meilläkin kiskotaan kovaa ja hartaasti. Minusta itestäni tuntuu kanssa, ihan kun siellä jotku piikit nipistelis. Tytsä ihan raivopäänä puree ja kiskoo tisuja. En oo aikasemmilta muksuilta tommosta käytöstä muistanut. Tosin esikoiselle puhkes hampaat niin myöhään, että ehti jo ihan muuten vaan menettää mielenkiinnon tissiruokailuun.



Minulla ikää 27v, olin 21, kun esikoinen syntyi. minulla on nyt semmonen kahtiajako näissä lapsi "toiveissa." Välillä oon ehdottomasti sitä mieltä että nämä ihanaiset riittää. Sitten kun syöttelen Sallamariaa, ni tulee niin haikee olo ja tuntuu, että jos se iltatähti meille vielä suodaan. Melko selvää kuitenkin on että nyt tulee sitten pitempi väli jos vielä toivotaan lisäystä.



Kyllä minäkin vähän kauhulla odottelen noita sairasteluita. viime vuonna oltiin kanssa reilu pari kuukautta koko ajan kipeänä ja se oli ihan kauheeta. Nyt minä vasta sairastin flunssan ja ehdin jo pelätä, että tästä se alkaa, mutta kukaan muu ei vielä ole sairastunut. Otan myös osaa noihin sairauskiertolaisiin ja toivottelen hyviä päiväunia aina tilaisuuden tullen. Univelan haituminen vie varmasti oman aikansa!

No nyt minäkin, kukkuja, lähden unta tavottamaan.. palailen taas uudemman kerran hiukan virkeämpänä!

Neiti on nyt 5 kk 1 vko päälle .. painoa 7140 g ja pituutta 64,5 cm .. hienosti kuulemma kasvanut . Nyt saisi sitten lihaakin tarjota ja makuja lisäillä omaan tahtiin ilman kiirettä .



Pahin flunssa jo takanapäin .. ja kolme yötä on neiti antanut nukkua 21-07 heräämättä . Minä olen kaupan soseita syöttänyt , mutta jossain kohtaa ajattelin tsempata ja ruveta itse tekemään .



Kiitos muuten kannustuksesta , ehkä ensi viikolla aloitamme mekin perhekerhoilun . Alkaa tuntua siltä , että kaipaa muutakin seuraa . Sain varattua itselleni kampaajan ja kasvohoidonkin . Minulle syksy on aina vuoden kohokohta , silloin on kiva panostaa itseensä , ehkä kuulosti vähän hullulta .



Nyt velvollisuudet kutsuvat , joten palailen toiste .



Voimia kaikille.

entinen nimimerkkini oli nia ja nyt se vaihtui niat..

En tiiä muistaako kukaan kun harvakseltaan kirjoittelin. Meidän otto syntyi 22.2.08 (la oli maaliskuun alussa).



kertoilen vähän kuulumisia..

synnytyshän meni nopsaa (33min sairaalassa ku poju syntyi), kotiuduttiin 19h kuluttua synnytyksestä ja sit ollaankin vain oltu ja kestetty isosiskon mustista joka nyt alkanut helpottamaan. Tilannettahan pahenti se ettei otto sietänyt isäänsä vasta kun nyt kun tultiin 4vkon lomalta kotia, siihenä meni se reilu 5kk..jee..

2 kertaa olen reissannut lasten kanssa keskenään kun isi pystyy reissaamaan aika huonosti sisäelinsairautensa takia. Eka kerta reissussa oli kun otto oli 4vkoa ja nyt oltiin ku otto oli 4,5kk.



Nvolassa ollaan käyty 4 tai 5krt 6kk:n aikana, ei ole ollut tarvista, viimeisimmät mitat oli 66,2cm ja 7370kg, 2 hammasta tuli juhannuksena 4kk ikäisenä ja 3 on tulossa lisää. Täysimetyksellä mennään ja ei ole kivaa kun puree jatkuvasti, jopa niin että veri on lentänyt ja toisesta nännipäästä lähti pieni pala irti. Nyt on ollut 2vkoa purematta kovaa. Olen kokeillut kiinteitä tai pulloa muttei huoli. Kääntää pään pois, huulet tiukasti kiinni ja tarttuu lusikkaan kiinni ja soseet on rinnuksilla..

Otto oppi kääntymään mahalleen 4,5kk ikäisenä ja nyt reilu parivkoa on noussut suorille käsille tai sit nostaa pepun konttausasentoon.. Vielä ei samanaikaisesti onnistu.

Samoin meillä on käyty fysioterapeutilla oton ylijäntevyyden takia joka on jo lähes kokonaan poissa.



Meitä on miehen kanssa naurattanut se kun otto menee pituudessa alakäyrällä ja esikko noora menee yläkäyrällä, et oisko seuraava tasasella käyrällä :)



Esikoinen on nyt 2,9kk ja kasvaa jopa dramaattisesti yläkäyrällä lastenlääkäreiden mielestä. 2,7kk ikäisenä oli 103cm ja joutuu taas luuikämittaukseen liiallisen kasvun takia.



Haltiakummia minäkin olen miettinyt välillä..tsemiä ..



unohin mainita et Oton kokonimi on Otto Pauli Eerik.



Joo, mut nyt täytyy mennä kun otto kutsuu.. olen kyllä käynyt lukemassa maalismammojen kuulumisia mut nyt lyö tyhjää mitä mun piti kommentoida..



t.Nia ja otto 6kk

Hei!



Edwinalla oli tänään neuvola, painoa on kertynyt 8420 ja pituutta 66,5. Pituutta ei viimeisen kuukauden aikana ole tullut yhtään joten kuukauden päästä mennään kasvukontrolliin. Muuten kaikki on neidillä ok.



Huomenna alkaa vauvauinti, hieman jännittää miten neiti suhtautuu siihen, toivottavasti hyvin.



Neiti tuhisee tyytyväisenä untenmailla meijän sängyllä ja mä menen nyt perässä.



Otolle onnittelut puolivuotta tuli täyteen tänään



Äiti ja Edwina tänään 6kk

Kuulumisia luin täältä, ja nakero kertoili vauvelin olevan ihanassa iässä. Siittä tuli mieleeni se kun esikoinen oli vauva, niin meidän alakerrassa asui pari kuukautta vanhempi tyttö, jonka äitin jokapäiväinen kommentti juttuihini oli "odotas kun se on tämän ikäinen, niin sitten se vasta ihana onkin kun se oppii sitä ja tätä"... Ja mua otti päähän!!! Sitten myöhemmin tajusin että niinhän se onkin, siitä lähtien kun vauva alkaa ottaa kontaktia niin se on ihanimmassa iässä koko ajan! Kunnes tulee 1.5-2-vuotiaaksi ja uhma alkaa... Näin jälkikäteen ajatellen ihaninta lapsen kanssa on ollut se aika, kun lapsi oppii kunnolla puhumaan ja lapsen todelllinen luonne tulee esiin. Siitä sitten ei olekaan kuin alamäkeä... Ei vaiskaan, se todelllinen luonne tarkoittaa myös sitä että oma tahto nostaa päätään :)



Hermanni tuossa ilostuttaa vanhempien iltaa... Ei meinaa uni tulla tänä iltana. Kerrankin kun meidän isi jaksaa valvoa niin poika myös. Yleensä mies menee vanhempien lasten kanssa nukkumaan koskapa herää viideltä aamulla.



Eipä mulla mitään asiaa, kiva lueskella teidän kauan kadoksissa olleiden juttuja :)



Maaria ja Hermanni

Päiviä kaikille :) Ihanaa täällä paistaa aurinko.. Kävin äsken juomassa päiväkahvit ulkona.. Oli niin kiva fiilis, varmaan alkaa olla viimeisiä lämpimiä aurinkoisia päiviä :( tyttö nukkuu isänsä kanssa päikkäreitä niin joudan minäkin nyt koneelle..



Niistä liitoskivuista.. Itse en kai niistä kärsinyt vaan minulla oli pahat iskias kivut ja nyt hieman vielä kun on venytellyt tai pitempiä kävelylenkkejä tehnyt on oireillut, mut ei pahasti.



Joillain oli hampaita jo tullut.. täällä vielä odotellaan.. aika lupaavalta kyllä näyttää jo. Ja tyttö ollut välillä aika kränkkä ja hieroo ikeniään..



Tissin kiskomisista.. täällä joskus kans kiskoo ikenillään ja yks yö teki mojovan fritsun toiseen tissiin :)



Edwinalla on tomeran painonen tyttö.. Toivottavasti pituuttakin rupeaa tulemaan.



Voi ku ois kiva päästä vauvauintiin, mut itse jotenkin pelkään sitä upottamis hommaa.. en uskaltas.. Tyttö tykkää tosi paljon polskimisesta.. Pesuhuone ihan märkänä ku pääsee vauhtiin :) Mut vauvajumppa alkas ens kuun alussa, toivottavasti ryhmään mahtuu.



Ja mitäs sitä piti vielä kirjottaa... muisti pätkii jo...



Niin itse olen 26-vuotta, kuten nimimerkistä voi päätellä.. Joku kyseli aikasemmin .. Ja ensimmäinen lapsi.. Tyttö täyttää reilun viikon päästä 6kk.



Touhukkaita päiviä kaikille!

Heippa!



Tervetuloa niakin mukaan taas pitkästä aikaa!



Maarian kommentista tuli mieleen, että minua kanssa naapurin mummot välillä ärsyttävät, kun he elävät koko ajan tulevaisuudessa tuon meidän lapsukaisen suhteen. Yleisin kommentti on "Ensi kesänä se jo juoksee" ja jokukin juuri antoi ohjeita, kuinka totutella lasta pikkuhiljaa hoitoon sitten, kun vuoden päästä palaan töihin. : )



Mites Edwinan eka uinti sujui? Me oltaisiin myös menty folkhälsanin uintiin, mutta niiden aamuajat eivät olleet meille niin sopivia. Oma uintimme siis iltaisin.



Meillä on ollut nyt vähän levottomampia öitä. Poju on heräillyt parin tunnin välein. Onneksi viime yönä nukkui jo yhden 3,5 tunnin pätkän. Jospa se tästä taas lähtisi parempaan suuntaan. Jos jatkuu levottomuus, niin täytynee alkaa jo harkita perunaa.



Neuvolassakin käytiin perjantaina. Se oli vasta meidän 4 kk neuvola. Poju oli 7 kg ja 64,5 cm.



Mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!

Moi!



Eilinen päivä meni ihan väsyksissä, neiti ja minä nukkuimme monet päikkärit.



Aamulla meillä oli tosiaan eka vauvauinti kerta, olimme liian aikaisin paikalla ja Edwina siinä hiukan sitten väsähti, jaksoi kuitenkin olla 15 minuuttia puolen tunnin uinti jaksosta.

Paikalla oli kyllä ihan hyvä olla ajoissa, tiedänpähän kauanko nyt menee aikaa kun touhuaa neidin kanssa pukkarissa ja pesuhuoneessa.



Meille ohjaaja sanoi ettei tarvi tehdä mitään mitä ei halua, eli ei lasta tarvi laittaa sukeltamaan jos tuntuu pahalta.. meillä se taitaa olla miehen homma ainakin ekalla sukelluskerralla.



Meille tuo aamuaika on parempi koska silloin miehellä on paremmat mahdollisuudet osallistua mukaan.



Äiti ja Edwina

Mekin juuri olimme vauvauinnissa ja tykkäsimme kovasti kaikki! Suosittelen kyllä kaikille, jos vaan yhtään kiinnostaa.



Nakero08 ja poju 4,5 kk

Hermannin kanssa täällä vielä kukutaan. Tai tällä hetkellä poika nukkuu tässä sylissä, mutta kovin on itkuinen kun räkäinen nekku tekee kiusaa eikä oikein saa nukuttua. Sitten vielä isin kanssa kiusattiin tuolla imulaitteella ja paljonhan sieltä tavaraa tuli.isä piti päätä paikoillaan kaksin käsin ja minä imin räkää :(



Me ollaan käyty kahden aiemman tenavan kanssa vauvauinnissa ja nytkin mennään lokakuussa. Vielä ei haluttu aloittaa kun viikonloppuisin on niin paljon noita ulkotöitä. Mutta lapset on nauttineet ihan täysillä ja se on siitä mukavaharrastus että uimaan pääsee koko perhe vanhemmat lapset mukaanlukien. Tosin nyt päätettiin, että mennään vanhimman lapsen ehdoilla ja ilmoitettiin se uimakouluun ja uidaan siis koko porukka siinä samassa. Eiköhän sitä osaa jo vauvaa itsekin uittaa kun on kahden kanssa treenannut. Sukelluttamista on turha pelätä, vauvasta näkee kyllä milloin se on siihen valmis ja oppii pian viestimään ettei siitä pidä, jos niin sattuu käymään. Osaltaan panen vauvauinnin ansioksi sen, että viisivuotiaamme pysyy jo seitsemisen metriä pinnalla. Ihan hyvä tuon ikäiseksi! Se täytyy tosin sanoa, että ollaan aina käyty kylpylässä, ja kylmään uimahalliin en vauvaa kovin äkkiä veisi.



Mutta tämä yksikätinen kirjoittaminen on turhan hidasta, joten hyvät yöt!

Jos vaikka kerkeisin , jotain turisemaan :)



Tulimme eilen vaunuilemasta . Ajatuksena mökin rakentaminen .. alkuun vähän hankalaa , kun ei ole vettä tai sähköä tontilla . Hienosti meillä pikkuneiti kuitenkin viihtyi metsässä .. kävimme katsastamassa sienitilanteen neiti rintarepussa ja kyllä hänellä oli ihmettelemistä . No reissussa väsyy ja nyt hän vetelee kolmattatoista tuntia yöunia .. on tietysti syönyt pari kertaa .



Nuhanenille toivon pikaista paranemista . Meillä keskimmäinen sairastui 2 viikkoisena ensimmäisen kerran rs-viirukseen ja joutui tietysti sairaalahoitoon viikoksi . Siitä kuitenkin selvittiin , mutta aina sitä toivoisi , ettei ensimmäiseen vuoteen tulisi pienille mitään sairauksia , vaikka ne kuinka vahvistaisi vastustuskykyä .



Meidän neiti on nyt viikon toistellut kovasti tä tä täätä ja välillä mämmäätä ja , jos joku nauraa ääneen niin on hän heti valmiina hauskanpitoon , myös .

Jos hänellä on tylsää niin .. sen hän ilmaisee kirkumalla pitkään ja hartaasti .

Puseroa laittaessa saa pienet raivarit , mutta se unohtuu samantien , kun homma valmis . Pari kertaa hän on mennyt vahingossa taaksepäin pienen matkan . Kahvikuppiakaan ei sovi jättää lähelle enään , kun saa varoa pieniä käsiä , jotka tavoittelee kaikkea mahdollista uutta ja mielenkiintoista .

Öisin hän ei enään yritä kääntyillä .

No tässäpä tätä taas .. taidan lopetella :) Mukavaa maanantaita kaikille.

Oltiin viime viikko mummolassa, kun meidän iskä oli kertausharjoituksissa tuolla Pohjois-Karjalan metsissä. Ehdin jopa sienestämään ja keräämään muutaman litran mustikoita. Nyt sit oonkin aivan hyttysten rokottama.



Meidän neidille puhkesi ensimmäinen hammas. Kovasti haluaa terottaa sitä esim. keittiön pöydän reunaan.



Tänä aamuna sitten huomasin huonosti nukutun yön ja itkuilun jälkeen, että neidllä pieniä näppyjä ympäri kehoa. MIes valitteli myös huonoa oloa ja kuumetta. Soitin neuvolaan ja kävästiin äsken toteamassa, että vesirokkohan se on. Nyt sitten hoivailen neitiä ja miestä, joka ei ole lapsena tautia sairastanut.



Että tällaista maanantaita täällä. Meidän neiti myös nauranut ensimmäiset röhönaurut. Aivan ihanan kuuloista

:D

Heissan!



Kyllä minä vieläkin välillä käyn lukemassa viestejänne, vanhoja tuttuja ei vain ihan kamalan monta tässä pinossa kirjoittele.



Tänne kuuluu olosuhteet huomioon ottaen ihan hyvää. En kauhean usein käy pinoanne lukemassa, koska se tottakai tekee aika kipeää, mutta myös koska elelette niin erilaisessa elämänvaiheessa kuin minä. On vaikea kuvitella, että pieni tyttömme olisi nyt jo puolivuotias. Hiljaiseloahan täällä on vietytetty, äitiyslomani on jo loppu ja olen töihin joutunut palaamaan. Eihän sen näin pitänyt mennä, minunhan piti viettää ihanaa kesää kotona tyttömme kanssa, mutta elämä ei aina mene niinkuin suunnittelee. Eikä tämä edes kamalan harvinaista ole, joka 200 synnytykseen johtanut raskaus päättyy kohtukuolemaan, se on aika karu luku, kun ottaa huomioon kuinka vähän asiasta puhutaan.



Tällä hetkellä meille odotellaan pikkuveljeä tai -siskoa, laskettu aika on jälleen maaliskuussa, hyvin lähellä tyttömme laskettua aikaa. (Kenellekään ei ole kerrottu, saas nähdä tunnistaako siskoni minut täältä...) Näihin odotuksen kuukausipinoihin en enää koe kuuluvani, koska en osaa enää luottavaisena odotella tulevaisuutta ja toisaalta en halua muita pelotella.



Eli tällaista meille kuuluu! Terveisiä tutuille ja kovasti kasvua ja kehitystä pikkuisillenne!