Vaihdoin lapseni äidinkielen Maistraatissa englanniksi
Muutos oli maistraattiin ilmoitusluontoinen, ruksi ruutuun ja molempien vanhempien oli hyväksyttävä muutos (maistraatti ei saa kysyä perusteluja muutokselle, äidinkielen saa vaihtaa myöhemmin takaisin eikä siitä jää mitään merkintää arkistoihin). Lapseni saa valita tulevaisuudessa toiseksi kielekseen ruotsin tai suomen, englantia lapseni opiskelee A-kielenä samassa ryhmässä muiden kanssa, ylioppilaskirjoitukset saa kirjoittaa suomeksi. Jos lapseni valitsee toiseksi pakolliseksi kieleksi suomen myös lukiossa, seuraa sama kieli pakollisena myös yliopistossa.
Kommentit (36)
Oliko vaikea asioida englanniksi? Entä mikä on lapsesi uusi äidinkieli?
täysin naurettavaa, mikäli lapsen toinen vanhempi ei ole englantilainen. Menenpä tästä muuttamaan äidinkielekseni swahilin.
Huvittavaa pelleilyä! Ruotsista saa vapautuksen tosiaan vain ne maahanmuuttajaoppilaat, joilla ei riitä resurssit millään sen opiskeluun. Jos suomen kielen taito on hyvä, ei olla missään S2-ryhmässä vaan äikän tunneilla.
Paskan marjat. Minä sain kauppakoulussa vapautuksen ruotsista ihan vain siksi, etten halunnut sen opetukseen osallistua. Koulu tahtoi minut läpi, joten suoritin ruotsin mukautetusti. Että näin Helsingissä vuonna 2009.
Kyllä meillä jokainen opiskeli ruotsia, vaikka äidinkieli saattoinolla venäjä tai englanti. Suomi sitten äidinkielenä tai suomi toisena kielenä, mutt lisäksi ruotsia.
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 15:39"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2013 klo 15:36"]
En ymärrä miten tämä kauheasti vaikuttaa. Ystäväni muutti Britanniasta tänne 10 v, ja kyllä hän kirjoitti ylioppilaaksi suomeksi. Kirjoitti myös ruotsin ja tietysti suomen. Engallnin kirjoitti ihan normaalisti kuten muutkin (a1 kieli), suomen kielen aineessa oli merkintä, ettei kieli ole lapsen äidinkieli. En tiedä kuinka se vaikutti arvosteluun, ei varmaan paljon.
Ei varmaan arvosteluun vaikuttanut mitenkään, mutta jatkokoulutushaussa vaikuttaa. Äidinkielestä saa eniten lähtöpisteitä, joten jos ap on lastaan ihan yliopistoon tuputtamassa, niin kannattaisi se kyllä jonkinlainen äidinkielikin sitten kirjoittaa.
Vastaavasti toinen kotimainen l. tässä tapauksessa suomi menee oletettavasti varsin hyvin.
Niistä ei jaeta pisteitä yhtä paljon, koska onhan se aivan erilainen koe kirjoittaa jokin kieli äidinkielenä kuin vieraana kielenä. Toinen kotimainen on vieraan kielen koe, jossa testataan kieliopin ja sanaston osaamista. Äidinkielellä taas testataan ajattelua ja ilmaisukykyä.
Häh? Missä maailmassa ap oikein elää? Kyllähän suomalaisessa peruskoulussa opiskellaan sekä suomea että ruotsia huolimatta siitä mikä on äidinkieli.
Siis mikä hyöty tuossa nyt saavutetaan?
Ja nyt sitten kaikki viralliset paperit, kuten kelan, tulee kotiin englanniksi. Toivottavasti taipuu tuo äidin suussa ja ymmärryksessä tuo virastoenglanti. Oisit antanut lapsesi päättää asiasta, kun on siihen valmis.
Vierailija kirjoitti:
Ja nyt sitten kaikki viralliset paperit, kuten kelan, tulee kotiin englanniksi. Toivottavasti taipuu tuo äidin suussa ja ymmärryksessä tuo virastoenglanti. Oisit antanut lapsesi päättää asiasta, kun on siihen valmis.
Heh:DD ei kyllä todellakaan tule. Ei edes ihan oikeille englantilaisille.
Mie vaihoin kieleksi kiinan kun se tykkää pandoista
Siis täh, ei ylioppilaskirjoituksia ole mahdollista suorittaa missään englanniksi.
Jos tarkoitat IB lukion loppukokeita, niin ne ovat ihan erilaiset kuin suomalaiset yo-kokeet. Niitä varten pitää käydä lukiossa IB-linja.
Vierailija kirjoitti:
Miten ne ylioppilaskirjoitukset tähän liittyy? Nehän on suomeksi, ellei kyseisessä lukiossa ole mahdollista suorittaa niitä englanniksi. Ja kyllä ruotsia joutuu (ellei lakeja muuteta) joka tapauksessa opiskelemaan.
AP luulee lapsensa menevän lukioon. No elämä opettaa.
RIP, Suomi! Mas, kieli ja kulttuuri!
RIP muuten on latinankielisestä fraasista lyhenne, jos joku sivistymätön ei sitä tiennyt.
Ja yo-tutkintoa varten tarvitaan selvitys ja arviot opettajilta vieraskielisyydestä ja sen vaikutuksesta.