Mummo iloitsee Down-lapsenlapsesta, koko ajan laittaa kuvia Facebookiin

Vierailija kirjoitti:

Ei down aina seulonnoissakaan näy, vaan tulee ilmi vasta synnytyksen jälkeen.

Yksi tärkeä syy miksi en hankkiudu raskaaksi. Terveenkin lapsen kanssa menee elämä vuosiksi, downin tai muun vammaisen kanssa olet sitten 100% vankilassa kunnes jompikumpi kuolee.

Vierailija kirjoitti:

Saahan mummo olla iloinen. Kehitysvammaisten kohdalla monet jostain syystä oikein korostavat sitä miten ihana ja aurinkoinen ja rakastettava lapsi on, ja kuvia ja huomionosoituksia tulee ihan jatkuvasti eri kanaviin. Noin ei tapahdu normilasten kohdalla. Olen miettinyt mitä tällä pyritään saavuttamaan? Osoittamaan kaikille miten MINÄ olen suvaitsevainen? Peittämään vammaisen lapsen saamisen tuottamaa ahdistusta? Keräämään irtopisteitä? Mitä?

Näinhän se on. Jokainen vanhempi hakee huomiota lapsellaan ja kun vammainen ei ole luokkansa taitavin, kova pelaamaan jalkapalloa tms, niin on sitten ainakin hiton hyvä luonne. Ja muut sääliessään vanhempaa yrittävät olla ekstrakivoja ja kehua lasta edes jostain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitte ku Down-lapsi kasvaa, ikätoverit memee menojaan normilasten ja nuorten tavoin, opiskelee, on nätti/komea jne. Down elää vammaosena omassa vammaispiirissä. Siinä sitten mummo taas koittaa repiä hymyä...

Ei näytä sulla olevan mitään kokemusta muusta elämästä kuin keskiluokkaisen käsikirjoitetusta. Down-lapsi tuo iloa vanhemmilleen ja sisaruksilleen, on ystävällinen, aito ja tyytyväinen elämäänsä. Toisin kuin moni muu tässäkin ketjussa.

Kyl käsittääkseni monen down-ihmisen älykkyys riittää siihen että ymmärtävät erilaisuutensa ja kokevat surua, vihaa ja katkeruutta sen vuoksi, että normaalielämään ei ole mahdollisuutta ja sellaiset jutut kuin deittailu, parisuhde, oma koti jne ovat poissuljettuja juttuja. Vanhempien ja mummun rakkaus kantaneet toki lapsuuden yli, mutta ei se aikuista seksiä ja läheisyyttä kaipaavaa ihmistä lämmitä, että mamma ja mummu pitävät komeana ja fiksuna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saahan mummo olla iloinen. Kehitysvammaisten kohdalla monet jostain syystä oikein korostavat sitä miten ihana ja aurinkoinen ja rakastettava lapsi on, ja kuvia ja huomionosoituksia tulee ihan jatkuvasti eri kanaviin. Noin ei tapahdu normilasten kohdalla. Olen miettinyt mitä tällä pyritään saavuttamaan? Osoittamaan kaikille miten MINÄ olen suvaitsevainen? Peittämään vammaisen lapsen saamisen tuottamaa ahdistusta? Keräämään irtopisteitä? Mitä?

Näinhän se on. Jokainen vanhempi hakee huomiota lapsellaan ja kun vammainen ei ole luokkansa taitavin, kova pelaamaan jalkapalloa tms, niin on sitten ainakin hiton hyvä luonne. Ja muut sääliessään vanhempaa yrittävät olla ekstrakivoja ja kehua lasta edes jostain.

No ei mun perheessä ainakaan ole noin toimittu, vaikka on diagnoosina adhd ja lukihäiriö. Ai niin mutta se ei niin ihkua ole kuten down. Eikä ole tarvinnut ylpeillä joka paikassa matemaattisella lahjakkuudella ja luovuudella. Enemmän sellainen taitaa olla kehitysvammaisten vanhempien puuhaa korostaa, miten aurinkoinen ja ihana lapsi heillä on.

Vierailija kirjoitti:

Downista saa aina hauskoja kuvia jotka kerää tykkäyksiä 😅

Ei eläinten kuvia someen !!!

Vierailija kirjoitti:

Lapseni ei ole down-lapsi, mutta kehityshäiriöinen erityislapsi. Minunkin äitini on sellanen ”Voi hellanlettas-mummo”, mutta mitään apua häneltä ei ole koskaan saanut kuormittavaan arkeen. Kyllähän se mietityttää.

Tämä!!! Meillä on ihan normi lapsia ja hehkutus on ollut viimeiset vuodet kovaa isovanhemmilta, mutta ne teot ei aina niinkään...

Onhan ne down-lapset usein oikein hellyyttävän näköisiä.

Sinällään olen samaa mieltä, ei kenenkään lapsen kuvia someen!

Mutta täytyy kyllä joskus ihmetellä ihan tavallistenkin lasten vanhempien ja mummojen hinkua täyttää somensa Vili-Viivin kuvilla - joita jokaisen täytyy muistaa kommentoida sydämellä tai jollain "ihana prinsessa" "on kyllä missin aineksia" -kommentilla, vaikka oikeasti kait jokainen näkee siinä kuvassa sen pömppömahaisen, hiirenhäntäponnarisen peruspennun.

Kun vanha totuushan on, että pierut ja lapset on samanlaisia - jokainen tykkää vain omistaan 🤷

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitte ku Down-lapsi kasvaa, ikätoverit memee menojaan normilasten ja nuorten tavoin, opiskelee, on nätti/komea jne. Down elää vammaosena omassa vammaispiirissä. Siinä sitten mummo taas koittaa repiä hymyä...

Ei näytä sulla olevan mitään kokemusta muusta elämästä kuin keskiluokkaisen käsikirjoitetusta. Down-lapsi tuo iloa vanhemmilleen ja sisaruksilleen, on ystävällinen, aito ja tyytyväinen elämäänsä. Toisin kuin moni muu tässäkin ketjussa.

Kyl käsittääkseni monen down-ihmisen älykkyys riittää siihen että ymmärtävät erilaisuutensa ja kokevat surua, vihaa ja katkeruutta sen vuoksi, että normaalielämään ei ole mahdollisuutta ja sellaiset jutut kuin deittailu, parisuhde, oma koti jne ovat poissuljettuja juttuja. Vanhempien ja mummun rakkaus kantaneet toki lapsuuden yli, mutta ei se aikuista seksiä ja läheisyyttä kaipaavaa ihmistä lämmitä, että mamma ja mummu pitävät komeana ja fiksuna

Down-ihmisillä on kyllä parisuhteita. Miksei olisi?

Vierailija kirjoitti:

Onhan ne down-lapset usein oikein hellyyttävän näköisiä.

Sinällään olen samaa mieltä, ei kenenkään lapsen kuvia someen!

Mutta täytyy kyllä joskus ihmetellä ihan tavallistenkin lasten vanhempien ja mummojen hinkua täyttää somensa Vili-Viivin kuvilla - joita jokaisen täytyy muistaa kommentoida sydämellä tai jollain "ihana prinsessa" "on kyllä missin aineksia" -kommentilla, vaikka oikeasti kait jokainen näkee siinä kuvassa sen pömppömahaisen, hiirenhäntäponnarisen peruspennun.

Kun vanha totuushan on, että pierut ja lapset on samanlaisia - jokainen tykkää vain omistaan 🤷

Mitä erityisempi penska, sitä enemmän kehuja. Surullista.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka saisit kuinka kauniin ja terveen lapsen, koskaan ei voi tietää ,mitä tulevaisuus tuo tullessaan.  Lapsi voi sairastua vakavasti tai vammautua esim. liikenteessä. Siinä sitä sitten ollaan samassa liemessä kuin Down-lapsen vanhemmat.

Tai hyvin menestynyt nuori sotkee elämänsä alkoholilla tai huumeilla. Joutuu rikoksen teille ja vankilaan. Kymmenen pisteen vauvoista ei aina tule kympin aikuisia.

Ei kenenkään lapsen elämää voi ennustaa. Elämä näyttää ajan myötä kenestä tulee onnellinen ja kenestä ei.

Jännää, kun jonkun alkoholistin, narkomaanin tai vaikka mt-ongelmaisen kimppuun saa käydä ja kehoittaa ottamaan niskasta kiinni ja menemään lenkille. Kehitysvammaiset onkin sitten ihania palstalaisten mielessä ja kaikkien pitäisi palvoa niitä kuin jumalia.

Vierailija kirjoitti:

Moniko down-lapsen vanhempi sanoisi lapsensa olevan heille taakka? Aika harva. Toki lapsen kasvatus ja kuntoutus saattaa olla hieman vaativampaa kuin normilapsen, mutta monet downit ovat melko itsenäisiä aikuistuttuaan, osa käy töissä ja asuu itsenäisesti tai tuettuna. Hienoa, että tällä lapsella on ympärillään rakastavia ja erilaisuutta ymmärtäviä ja hyväksyviä aikuisia, toisin kuin moni täällä kommentoivista.

Eiköhän moni kehitysvammaisen vanhempikin vaan hiljaa ajattele, että miksi piti mennä synnyttämään ikuinen taakka. Kunhan vain peittävät tuskaansa puhumalla jostakin rikkaudesta.

Suurimpia virheitä tässä yhteiskunnassa oli yhteiskunnan ylihumanisoituminen ja naisellistuminen. Just sen takia vaikeavammaisten abortoinnit jätetään tekemättä hoivavietin takia ja samaan aikaan terveiksi todettuja sikiöitä abortoidaan sosiaalisista syistä, mutta kukaan ei pidä meteliä asiasta. Rationaalisuutta ei enää arvosteta.

Vierailija kirjoitti:

Vaikka saisit kuinka kauniin ja terveen lapsen, koskaan ei voi tietää ,mitä tulevaisuus tuo tullessaan.  Lapsi voi sairastua vakavasti tai vammautua esim. liikenteessä. Siinä sitä sitten ollaan samassa liemessä kuin Down-lapsen vanhemmat.

Tai hyvin menestynyt nuori sotkee elämänsä alkoholilla tai huumeilla. Joutuu rikoksen teille ja vankilaan. Kymmenen pisteen vauvoista ei aina tule kympin aikuisia.

Ei kenenkään lapsen elämää voi ennustaa. Elämä näyttää ajan myötä kenestä tulee onnellinen ja kenestä ei.

Ei täällä kukaan taatusti kuvittele, että elämä olisi aina reilua.

Se parantumattomaan syöpään sairastunut, yli 18-vuotiaana aivovamman saanut tai myöhemmin jalkansa menettänyt on saanut taatusti ennen vammautumistaan tai sairastumistaan elää veronmaksajana käyden töissä ja opiskellen, eikä ole pienenä elämä taatusti rullannut hoitajien, avustajien ja/tai lääkärien ehdoilla.

Aika monella fyysisesti rajoitteisella tai kuurolla on lapsia, työ ja puoliso (joko vammaton tai vammainen). Jotkut heistä pärjää kohtuullisesti lasten kasvattajina toisin kuin kehitysvammaiset, jotka ei osaa välttämättä huolehtia edes itsestään.

Ei mummo saa laittaa lapsen kuvia nettiin ilman vanhempien lupaa. Lupaa tuskin heruu, koska kuvat leviävät alta aikayksikön kaikkiin sipuli- ja muihin pervonetteihin.

Vierailija kirjoitti:

Onhan ne down-lapset usein oikein hellyyttävän näköisiä.

Sinällään olen samaa mieltä, ei kenenkään lapsen kuvia someen!

Mutta täytyy kyllä joskus ihmetellä ihan tavallistenkin lasten vanhempien ja mummojen hinkua täyttää somensa Vili-Viivin kuvilla - joita jokaisen täytyy muistaa kommentoida sydämellä tai jollain "ihana prinsessa" "on kyllä missin aineksia" -kommentilla, vaikka oikeasti kait jokainen näkee siinä kuvassa sen pömppömahaisen, hiirenhäntäponnarisen peruspennun.

Kun vanha totuushan on, että pierut ja lapset on samanlaisia - jokainen tykkää vain omistaan 🤷

Totta, siksi Gretan kuvatkin myyvät niin hyvin koska hän on downina niin hellyyttävän näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Seulonta paljastaa mutta ilmeisesti eivät käyneet.

Seulonnassa jää kiinni suurin osa trisomioista, mutta ei kaikki. Tarkempi tutkimus on kalliimpi, eikä sitä siksi teetetä kaikille. Yksityiseltä tietty saa rahalla. Lisäksi kaikki eivät saa seulontatulosta, koska näyte on otettu väärään aikaan tms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitte ku Down-lapsi kasvaa, ikätoverit memee menojaan normilasten ja nuorten tavoin, opiskelee, on nätti/komea jne. Down elää vammaosena omassa vammaispiirissä. Siinä sitten mummo taas koittaa repiä hymyä...

Ei näytä sulla olevan mitään kokemusta muusta elämästä kuin keskiluokkaisen käsikirjoitetusta. Down-lapsi tuo iloa vanhemmilleen ja sisaruksilleen, on ystävällinen, aito ja tyytyväinen elämäänsä. Toisin kuin moni muu tässäkin ketjussa.

Kyl käsittääkseni monen down-ihmisen älykkyys riittää siihen että ymmärtävät erilaisuutensa ja kokevat surua, vihaa ja katkeruutta sen vuoksi, että normaalielämään ei ole mahdollisuutta ja sellaiset jutut kuin deittailu, parisuhde, oma koti jne ovat poissuljettuja juttuja. Vanhempien ja mummun rakkaus kantaneet toki lapsuuden yli, mutta ei se aikuista seksiä ja läheisyyttä kaipaavaa ihmistä lämmitä, että mamma ja mummu pitävät komeana ja fiksuna

Kyllä downit voivat seurustella ja mennä naimisiin. Onpa sinulla hassuja käsityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan ne down-lapset usein oikein hellyyttävän näköisiä.

Sinällään olen samaa mieltä, ei kenenkään lapsen kuvia someen!

Mutta täytyy kyllä joskus ihmetellä ihan tavallistenkin lasten vanhempien ja mummojen hinkua täyttää somensa Vili-Viivin kuvilla - joita jokaisen täytyy muistaa kommentoida sydämellä tai jollain "ihana prinsessa" "on kyllä missin aineksia" -kommentilla, vaikka oikeasti kait jokainen näkee siinä kuvassa sen pömppömahaisen, hiirenhäntäponnarisen peruspennun.

Kun vanha totuushan on, että pierut ja lapset on samanlaisia - jokainen tykkää vain omistaan 🤷

Totta, siksi Gretan kuvatkin myyvät niin hyvin koska hän on downina niin hellyyttävän näköinen.

Gretalla on Aspergerin oireyhtymä, ei downia. Aspergerissa ei ole mitään ulkoisia piirteitä, vaan sitä voi esiintyä minkä näköisillä tahansa. Downissa taas on selkeät piirteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mites sitte ku Down-lapsi kasvaa, ikätoverit memee menojaan normilasten ja nuorten tavoin, opiskelee, on nätti/komea jne. Down elää vammaosena omassa vammaispiirissä. Siinä sitten mummo taas koittaa repiä hymyä...

Ei näytä sulla olevan mitään kokemusta muusta elämästä kuin keskiluokkaisen käsikirjoitetusta. Down-lapsi tuo iloa vanhemmilleen ja sisaruksilleen, on ystävällinen, aito ja tyytyväinen elämäänsä. Toisin kuin moni muu tässäkin ketjussa.

Kyl käsittääkseni monen down-ihmisen älykkyys riittää siihen että ymmärtävät erilaisuutensa ja kokevat surua, vihaa ja katkeruutta sen vuoksi, että normaalielämään ei ole mahdollisuutta ja sellaiset jutut kuin deittailu, parisuhde, oma koti jne ovat poissuljettuja juttuja. Vanhempien ja mummun rakkaus kantaneet toki lapsuuden yli, mutta ei se aikuista seksiä ja läheisyyttä kaipaavaa ihmistä lämmitä, että mamma ja mummu pitävät komeana ja fiksuna

Minkä takia tätäkin alapeukutetaan? Oletteko sitä mieltä, että mitään älykkyyserojakaan ei ole? Kohta varmaan palkataankin kiintiöke ha reita eduskuntaan tasa-arvoa nimissä ja yliopistoon myös kiintiöt näille.

Vierailija kirjoitti:

Kehitysvammaisille sen sijaan yhteiskunta kustantaa konserttiin, huvipuistoon ja Korkeasaareen menon.

Eikä kustanna.

Viitaten sinänsä hyvin ennakkoluuloiseen ja asenteelliseen ajatukseen " vapaaehtoisista reserviläisaktiiveista", kysyisin, mistä ammattiryhmästä nämä henkilöt olisivat reservissä? En enää ihmettele nykymaailman menoa, kun ajattelutapa perustuu vain ja ainoastaan ennakkoluuloihin sekä silkkaan vihaan muita kohtaan. Pahoin pelkään, ettei sillä asenteella ihmiskunta, siis myös sinä ja minä, mitään maanpäällistä paratiisia saatikka tasa-arvoa kaikkien kesken tule ikipäivinä saavuttamaan.