Hei, te opiskelijoiden curling-vanhemmat!
Mainitkaapa opintojen ohessa töitä tekeville sydänkäpysillenne, että ehkä ei ole viisasta ihan kaikkea paljastaa yksityiselämästään.
Minulla on osa-aikatöissä alan opiskelija, joka on kertoillut elämästään mm. sen, että hän asuu vanhempien ostamassa ja omistamassa asunnossa, ei maksa vuokraa (mutta jollain kommervenkillä nostaa silti asumislisää), ja että isä hoitaa hänen puolestaan mm. laskuihin liittyvät epäselvyydet, polkupyörän vuosihuollot ja hankkii opiskeluvälineet. Mainitsi myös että ei itse osaisi eikä edes haluaisi hoitaa omia asioitaan.
Ikävä kyllä näiden puheiden vuoksi en tule palkkaamaan häntä vakituiseksi (toivottavasti hän ei sitä edes toivo, tällä hetkellä en tiedä miten on). Meille on jonoksi asti myös sellaisia tulijoita, jotka elävät itsenäisesti ja sekä osaavat että haluavat hoitaa oman elämänsä tärkeät asiat! Uskon tällaisen henkilön hoitavan itsenäisemmin myös työnsä.
Säälittää tuo tyttö, joka lienee niin pumpulissa pidetty että ei edes itse ymmärrä millaisen kuvan hän luo itsestään puheillaan.
Kommentit (82)
Olen ollut sellaisissa töissä jo 90-luvulla, missä oltiin tekemisissä työharjoittelussa olevien nuorten kanssa, lähinnä tarkastuspuolella, en maksajana. Ihan arkipäivää oli, että vanhemmat soittelivat täysi-ikäisten nuorten asioita, paljonko se meidän nuori saa rahaa, milloin se maksupäivä on. Kun sanoin, ettei näitä tietoja anneta ulkopuoliselle, niin alkoi kauhea huuto siitä että eihän tässä mitään ulkopuolisia olla. Olimme kuitenkin tiukkana. Suututin myös yhden työkaverin, joka oli noita tietoja antanut, sanomalla että lain mukaan et saa noita antaa. Mutta ei kuitenkaan sen jälkeen antanut, loukkaantui vaan siitä kun tajusi tehneensä väärin.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 19:39"]
Harjoittelijoiden tärkein ominaisuus on oppiminen ja sen jälkeen osaaminen. Hyvä esimies ei mieti, kuka maksaa työntekijän vuokran tai korjaako sen fillarin isä vai veli.
Jos työntekijä on täysi tampio, tuskin kukaan fiksu ihminen pitää häntä osa-aikaisena töissä, koska niitä parempia, jo 5v iässä kotoa pois muuttaneita riittää ovista ja ikkunoista. Miksi ap siis on niin tyhmä, että ehdoin tahdoin tekee yritykselleen hallaa huonon työntekijän muodossa? Miksi ei palkata parempaa vai etkö osaa?
[/quote]
Enhän minä tuota miettisikään, jos tyttö ei olisi itse asiaa erikseen ottanut puheeksi (eikä sitä isä itse korjaa vaan käyttää siellä huollossa). Siksi juuri kehotin vastaavia vanhempia huomauttamaan lapsilleen, etteivät paljastaisi elämästään ihan kaikille kaikkea.
Voi olla, että en olisi tytön työskentelyssä mitään puutteita huomannut, jos nämä asiat eivät tulisi säännöllisesti puheeksi. Mutta kun tietty kuva on muodostunut, niin huomaan herkemmin, että hän ei töissäkään ole yhtä oma-aloitteinen kuin muut.
ap
[/quote]
Eli ap tuli kateelliseksi nuorelle, jolla on asiat hyvin ja mahdollisesti paremmin kuin ap:lla nuoruudessaan? Kosto se on tietysti palkkaamattomuuskin, niin, ja voiman ja vallan näyttö.
Tyttö tulee pärjäämään hyvin, se on selvä, kunhan oppii suojelemaan itseään kateellisilta ihmisiltä. Sen suhteen ap on kealla asialla.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 06:43"]
Eli ap tuli kateelliseksi nuorelle, jolla on asiat hyvin ja mahdollisesti paremmin kuin ap:lla nuoruudessaan? Kosto se on tietysti palkkaamattomuuskin, niin, ja voiman ja vallan näyttö.
[/quote]
Minusta tämä paistaa ap:n joka kirjoituksesta läpi, vaikka hän yrittääkin peitellä sitä johonkin hyvä/huono työntekijä-analyysin alle. Selvästi ap:ta harmittaa tyttö nimenomaan henkilökohtaisella, ei ammatillisella tasolla. Jos kyseessä olisi oikeasti vain ammatillisella tasolla oleva ongelma, ap ei kirjoittelisi pitkiä lurituksia siitä vauvapalstalle.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 20:39"]
Kuvitteletko sä tosissas, että on vain kaksi vaihtoehtoa ? Että sossu elättää tai vanhemmat ? Mua ei ole elättänyt kumpikaan sen jälkeen kun täytin kahdeksantoistga. Ihan itse elätän itseni ja hoidan asiani.
[/quote]
Harva 18-vuotias Suomessa elättää itsensä, jos edes jotenkin aikoo kouluttautua. Jos kouluttautuu, ei yleensä elätä itseään, vaan valtio sen tekee.
[/quote]
No minä elätin, ihan työtä tekemällä. Ja teen vieläkin , melkein viisikymppisenä.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 06:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 20:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 20:39"]
Kuvitteletko sä tosissas, että on vain kaksi vaihtoehtoa ? Että sossu elättää tai vanhemmat ? Mua ei ole elättänyt kumpikaan sen jälkeen kun täytin kahdeksantoistga. Ihan itse elätän itseni ja hoidan asiani.
[/quote]
Harva 18-vuotias Suomessa elättää itsensä, jos edes jotenkin aikoo kouluttautua. Jos kouluttautuu, ei yleensä elätä itseään, vaan valtio sen tekee.
[/quote]
No minä elätin, ihan työtä tekemällä. Ja teen vieläkin , melkein viisikymppisenä.
[/quote]
Mitä opiskelit? Kuinka kauan?
Yritin miettiä, miltä ap:n teksti näyttäisi miehen kirjoittamana. Vaikea edes kuvitella. Tuossa kiteytyy hauskasti se, miksi itse naisena siirryin naisvaltaiselta alalta miesvaltaiselle. Miehet eivät mene samalla tavalla henkilökohtaisuuksiin kuin monet naiset. Monella esimiesasemassa olevalla tai vanhemmalla naistyöntekijällä on tapana ottaa tuollainen ärsyttävä "kasvattajan rooli" kuten ap:llä.
En todellakaan haluaisi esimiehekseni henkilöä, joka jakelee potentiaalisten työntekijöidensä vanhemmille kasvatusvinkkejä AV:lla. Outoa.
Minusta meidän vanhempien tehtävä on tukea aikuistuvien ja vielä aikuistenkin nuorten itsenäisyyttä kannustamalla ja rohkaisemalla heitä hoitamaan itse asioitaan. Ei se tarkoita heitteillejättöä, että opettaa nuoren viimeistään siinä vaiheessa, kun tämä muuttaa kotoa maksamaan laskunsa itse. Meillä nuoret osasivat käyttää verkkopankkia ja maksaa laskuja jo kauan ennen kuin muuttivat kotoa.
Aikuisen elämään kuuluu vastuun ottaminen asioista ja mielestäni kasvatus on osaltaan juuri tähän vastuun ottamiseen kasvattamista. Pienenä otetaan vastuusta omista leluista, vähän myöhemmin omasta huoneesta, määrätyistä kotitöistä, läksyistä, soittoläksyistä, harrastuksista, kaverisuhteista jne. Isompana otetaan vastuuta yhä suuremmista asioista.
En tajua, miksi tämä aloitus on herättänyt tällaisen ryöpytyksen. Ihan asiaahan ap puhuu.
Nykyisin ensimmäisessä työpaikassa työnantaja joutuu opettamaan nuorille asioita, jotka viisas vanhempi olisi opettanut kotona, kuten ajoisssa töihin tuleminen ja poissaoloista ilmoittaminen. Nämä voivat kuulostaa pikkuasioilta, mutta kun nuoria on paljon kesätöistä ja väännät näitä asioita koko alkukesän, niin kyllähän se alkaa ottaa kupoliin.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 23:26"]
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 21:32"]
Siis se tyttökö saisi hoitaa yksityisasioitaan siellä työaikana? Roikkua vaikka kaksi tuntia puhelimessa odottamassa, että DNA tai Elisa vastaa? Vai olisiko sittenkin fiksumpaa, että eläkkeellä oleva isä hoitaa nettiliittymään liittyvät asiat, koska hänellä on enemmän aikaa.
Ja kerro nyt ihmeessä, kumpi on pahempi asia: työntekijän rehellisyys vai Ilkka Kanervan epärehellisyys? Pidät molempia vääränä toimintana.
En haluaisi olla töissä yrityksessä, jossa työntekijältä edellytetään ensisijaisesti epärehellisyyttä.
[/quote]
Kuten sanoin, tuo oli vain yksi esimerkki monista. Palveluntarjoajille voi kyllä soittaa meidän työaikamme ulkopuolellakin, ei myöskään ole ongelma jos joskus hoitaa jonkin asian työaikana, eikä tytön isä ole eläkkeellä.
En myöskään toivo työntekijöiltäni epärehellisyyttä minulle kuuluvissa asioissa, vaan ainoastaan ehdotin että joskus voisi miettiä, mistä asioista kannattaa töissä puhua suureen ääneen. Niinhän teet itsekin, jos hetken mietit. Harva puhuu työkavereiden ja pomon edessä kaiken yksityiselämäänsä liittyvän - siis jonkinlainen suodatin ihmisillä yleensä on. Tämän tytön olisi kannattanut suodattaa nämä jutut tai ainakin suurin osa niistä. Pieni kommentti silloin tällöin ei vielä olisi aiheuttanut hänelle haittaa.
ap
[/quote]
Siis pitää suodattaa kaikki sellainen, mikä aiheuttaa ap:ssa kateutta? Eiköhän se tyttö jätä aika paljon kertomatta eli purjehdusreissut, viikonloppumatkat jne. jäävät kertomatta samoin kuin se, että hän on aidosti ihmeissään esimiehensä tavasta kytätä ja arvostella epäolennaisuuksia.
Ap ei ole kyennyt kertomaan, miten isän omistamassa asunnossa asuminen tekee ihmisestä huonon työntekijän. On vain ap:n oma kokemus ja tunne, sinänsä hänelle tosia, mutta eivät ne mikään työntekijämittari ole.
Teistä kateelliseksi syyttäjistäkö sitten jokainen palkkaisi oma-aloitteisuutta vaativaan tehtävään henkilön, joka itse ilmoittaa että ei osaa eikä halua hoitaa omia asioitaan, eikä ole työssäänkään yhtä oma-aloitteinen kuin muut? Sittenkin, jos tarjolla olisi myös useampi sellainen ihminen, jotka osoittavat oma-aloitteisuutta sekä käytännön työssään että muussa käytöksessään? Ihan oikeasti?
Teidänkö mielestänne minun pitäisi vakinaistaa tämä henkilö ja jättää ne paremmat vakinaistamatta, jotta en olisi "kateellinen"? Jos aloittaisin ketjun siitä että en vakinaista heitä, tulisitte varmasti sinnekin syyllistämään minua ja kertomaan, kuinka rankaisen näitä ihmisiä jättämällä palkkaamatta. Totuus on valitettavasti se, että voin ottaa vain yhden ihmisen vakituiseksi, ja sillä ei ole tunteiden kanssa mitään tekemistä.
Ehkäpä tämä aihe kuohuttaa siksi, että tässä tulee ikävällä tavalla esiin se, että jokainen ihminen ei ole yhtä hyvä ja sopiva jokaiseen työhön, ja että työnantajien täytyy usein tehdä valintoja, joissa joku joudutaan jättämään ulkopuolelle. Näin se nyt kuitenkin valitettavasti on, eikä sormien korviin laittaminen ja työnantajan haukkuminen asiaa muuksi muuta.
No, voimme kai lohduttautua sillä että ehkä tämä työntekijäkään ei haluaisi pomokseen minun kaltaistani ihmistä, kuten moni tässä ketjussa on kommentoinut, joten hän lienee tyytyväinen päätökseen.
ap
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:08"]
En tajua, miksi tämä aloitus on herättänyt tällaisen ryöpytyksen. Ihan asiaahan ap puhuu.
[/quote]
Itse veikkaan syyksi aloituksen lievästi raflaavaa tyyliä, mm. sanan "sydänkäpynen" -käyttöä. Kyllähän siitä voi saada kuvan, että suhtaudun tähän työntekijään jotenkin halventavasti. Todellisuudessa pidän hänestä, kuten kaikista muistakin työntekijöistäni. Mutta pitäminen ei muuta mustaa valkoiseksi kun arvioidaan, kenelle se vakipaikka kannattaa antaa.
Harva myöskään huomasi, että minulla ei ole mitään sitä vastaan että joku asuu vanhempien omistamassa asunnossa tai että vanhemmat hoitavat hänen asioitaan. Kritisoin ainoastaan sitä, että tyttö lesoaa aiheesta töissä lähes päivittäin. Se ei mielestäni ole fiksua, ja siksi ajattelin huomauttaa asiasta. Kun vanhemmat haluavat tasoitella lapsensa tien tälle mahdollisimman valmiiksi, niin yhtenä osana tätä tavoitetta kannattaisi varmasti opettaa sekin, että curlauksen kohteena olemisesta ei välttämättä ole hyvä jatkuvasti tehdä numeroa, varsinkaan työelämässä. Ei tuon opettamisesta nyt ainakaan haittaa ole; opettavathan ihmiset lapsilleen muitakin käytöstapoja!
ap
Curling-vanhemmat ovat ihan totista totta. Luin kesällä sanomalehdestä, että eräskin kesäkioskin pitäjä tekee itse melkein ympäripyöreitä päiviä, koska entiselaisia hyviä kesätyöntekijöitä ei enää löydy. Nuoret eivät kuulemma tiedä edes, miten pinnat pyyhitään, eivät esim. osaa kertakaikkiaan käyttää räsyä, kun ei sitä ole koskaan tarvinnut tehdä kotona. Hän kyllä palkkaisi nuoria töihin, jos löytäisi sellaisen, jonka pystyisi jättämään yksin kioskiin.
Toinen yrittäjä puolestaan kertoi, että 20-vuotias työntekijä nukkui pommiin joka aamu, kun vanhempansa olivat lomamatkalla, eivätkä herättäneet häntä puhelimella, kuten olivat mökiltä käsin tehneet.
Ja kolmas työnantaja valitti, että nuoret eivät edes soita ja ilmoita, jos eivät tule töihin, esim. sairastuvat tai saavatkin yhtäkkiä kivemman työn.
50, nuo työnantajat taisivat vain olla kateellisia nuorille! Ehkä heitä itseään ei ole nuorena pidetty samaan tapaan kuin kukka kämmenellä. Täytyyhän se sitten nuorelle kostaa, esimerkiksi huomauttamalla että töihin pitäisi tulla ajallaan tai jättämällä palkkaamatta. Kamalia nämä kateelliset työnantajat.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:17"]
Teistä kateelliseksi syyttäjistäkö sitten jokainen palkkaisi oma-aloitteisuutta vaativaan tehtävään henkilön, joka itse ilmoittaa että ei osaa eikä halua hoitaa omia asioitaan, eikä ole työssäänkään yhtä oma-aloitteinen kuin muut? Sittenkin, jos tarjolla olisi myös useampi sellainen ihminen, jotka osoittavat oma-aloitteisuutta sekä käytännön työssään että muussa käytöksessään? Ihan oikeasti?
Teidänkö mielestänne minun pitäisi vakinaistaa tämä henkilö ja jättää ne paremmat vakinaistamatta, jotta en olisi "kateellinen"? Jos aloittaisin ketjun siitä että en vakinaista heitä, tulisitte varmasti sinnekin syyllistämään minua ja kertomaan, kuinka rankaisen näitä ihmisiä jättämällä palkkaamatta. Totuus on valitettavasti se, että voin ottaa vain yhden ihmisen vakituiseksi, ja sillä ei ole tunteiden kanssa mitään tekemistä.
Ehkäpä tämä aihe kuohuttaa siksi, että tässä tulee ikävällä tavalla esiin se, että jokainen ihminen ei ole yhtä hyvä ja sopiva jokaiseen työhön, ja että työnantajien täytyy usein tehdä valintoja, joissa joku joudutaan jättämään ulkopuolelle. Näin se nyt kuitenkin valitettavasti on, eikä sormien korviin laittaminen ja työnantajan haukkuminen asiaa muuksi muuta.
No, voimme kai lohduttautua sillä että ehkä tämä työntekijäkään ei haluaisi pomokseen minun kaltaistani ihmistä, kuten moni tässä ketjussa on kommentoinut, joten hän lienee tyytyväinen päätökseen.
ap
[/quote]
Miten tuo pieni oma-aloitteisuuden puute käy sitten ilmi työssä, jossei se kovin huomattava ole? ja esimiehelle ei kuulu työntekijänsä yksityiselämä, ainoastaan vain se miten tekee työnsä.
Asuntotukien kuppaaminen on epärehellisyyttä. En varmasti palkkaisi moista ketkua! Potkut vaan ja uutta kehiin. Työttömiä on tarjolla pilvin pimein.
Ja likka kotiin (?) kasvamaan.
mä oon perinyt talon vanhemmiltani, mieheni hoitaa laskut ja autoni ammattitaitoinen huoltomies. tiedän. kuulostan kovin avuttomalta ihmiseltä tämän perusteella. teen tosin paljon sellaista, mitä tässä en kerro. myös työni.
en ole yrittäjä, joten ihan suoranaisesti en osaa asettua ap:n asemaan, mutta toimin omassa työssäni nuorten kouluttajana, ja se, että nuori on kertonut tuollaisia asioita itsestään, ei minun silmissäni vaikuttaisi siihen, suosittelisinko mahdolliselle harjoittelijalle, joka minun vastuullani on, jatkoaikaa työssään. ainoastaan pätevyys vaikuttaisi. eli jos kyseinen nuori on todella onneton hommassaan ja joku muu paljon pätevämpi, jättäisin suosittelematta, mutta toisenlaisessa tapauksessa minua ei kiinnostaisi se, miten tämä elää.
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 09:48"]
Miten tuo pieni oma-aloitteisuuden puute käy sitten ilmi työssä, jossei se kovin huomattava ole? ja esimiehelle ei kuulu työntekijänsä yksityiselämä, ainoastaan vain se miten tekee työnsä.
[/quote]
Se käy ilmi pienillä tavoilla. En halua liioitella asiaa ja väittää tyttöä aivan totaalisen saamattomaksi, koska sellainen hän ei ole. Mutta näistä nyt töissä olevista kuitenkin tarttuu yleensä viimeisenä toimeen, ts. jättää ne oma-aloitteisuutta vaativat tehtävät muille. Kaikissa töissä se ei olisi ongelma mutta meillä on. Jos hän on meillä töissä vielä sellaiseen aikaan, kun se oma-aloitteisuuden tarve korostuu, niin sitten varmaan tulee jo selkeämmin ilmi tekijöiden väliset erot. Todennäköisesti tällainen jakso tulee jo ennen kuin vakinaistamisesta päätetään, mikä onkin hyvä. Silloin minulle syntynyt mielikuva tulee lopullisesti todistettua joko oikeaksi tai vääräksi (jos vääräksi, niin pystyn sen kyllä myöntämään itselleni).
En ole urkkinut työntekijäni asioita eivätkä ne tosiaan minulle kuulukaan - paitsi että lähes joka päivä ja niin kovalla volyymilla ne kuitenkin kuuluvat, että en voi olla kuulematta niitä vaikka haluaisin!
ap
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 10:11"]
eli jos kyseinen nuori on todella onneton hommassaan ja joku muu paljon pätevämpi, jättäisin suosittelematta, mutta toisenlaisessa tapauksessa minua ei kiinnostaisi se, miten tämä elää.
[/quote]
Olen samoilla linjoilla kanssasi periaatteessa. Tämä nuori ei ole "todella onneton", mutta pärjää hieman muita huonommin kuitenkin. Mutta kun yrityksessä tilanne muuttuu, epäilen että hän tulee pärjäämään selkeämmin huonommin. Ja tiedostan aivan hyvin, että tähän ennakkokäsitykseeni vaikuttavat nuo nuoren kertomukset vanhempiensa palveltavana olemisesta ja erityisesti se, ettei hän omien sanojensa mukaan osaisi hoitaa omia asioitaan. Aika näyttää olenko oikeassa vai en.
ap
[quote author="Vierailija" time="21.08.2013 klo 10:11"]
mä oon perinyt talon vanhemmiltani, mieheni hoitaa laskut ja autoni ammattitaitoinen huoltomies. tiedän. kuulostan kovin avuttomalta ihmiseltä tämän perusteella.
[/quote]
Et sinä ainakaan minun mielestäni kuulosta avuttomalta tuolla perusteella, hyvänen aika! Olen vaikka kuinka monesti sanonut, että vika ei ole siitä kenen omistamassa asunnossa tämä tyttö asuu jne., vaan siinä miten hän itse asennoituu tilanteeseensa ja vanhemmilta saamaansa apuun. Asenteella on merkitystä työelämässä, ainakin meidän yrityksessämme, paljonkin.
ap
Minä kyllä ymmärrän ap:n pointin. Tuohan on ihan hyvä neuvo, ettei nuoren kannata kertoa asioita, jotka saattavat vaikuttaa negatiivisesti työnantajan arvioon hänestä. Koska vaikka se olisi kuinka epäreilua, niin tuollainen elämäntyyli saattaa vaikuttaa siihen arvioon. Ihmiset eivät ole koneita ja kyllä minullekin tulee intuitiivisesti vähän negatiivinen kuva nuoresta, joka avoimesti kertoo, miten elää "autettavana", ainakin verrattuna nuoreen, joka maksaa itse vuokransa ja hoitaa itse asiansa.
[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 20:36"]
Mitenköhän mun työkaverin käy, kun sekin on paljastanut, että asuu miehensä maksamassa asunnossa ja käyttää autonsa huollossa vain silloin, kun sieltä kutsutaan. Mies hoitaa kaikki laskuihin liittyvät epäselvyydet eikä nainen edes halua tietää niistä mitään.
Ja silti hän on hyvin arvostettu osastonhoitaja keskussairaalassa. Ap:lle työpanoksensa ei kelpaa, joten ap jäisi meillä vaille hoitoa.
[/quote]
Minäkin olen esimiesasemassa ja isäni hoitaa auton huollot ja huoltaa pyörinikin ja lasten pyörät :)
Hyväkuntoinen isäni asuu naapurissa ja on todella tärkeä apua yksinhuoltajalle. Mutta mitenhän työnantaja tähän suhtautuu.....