Oletko antanut koskaan tosi ilkeitä pakkeja? Miksi?

En ole torjunut rumasti ketään, joka on oikeasti ollut ihan janoisen rakastunut ja jopa kosinut. Ja kun minä en voinut tuntea yhtään mitään sellaista miestä kohtaan, joka oli laiha, siivoton, ruma kuin kuonahakku, koiranpentu... Olisi tahtonut rakentaa minulle talon ja kantaa vaikka kuun taivaalta tehdäkseen onnelliseksi. Kirjoitti lukemattomia (kirjaimellisesti niitäkin) rakkauskirjeitä ja mateli jaloissani.

Suhtauduin häneen kauniisti ja mutta kieltäydyin yhä uudelleen. Kerroin, etten voi tuntea kuin työkaveruutta. Rikoin hänet kauniisti.

Rumasti sen sijaan olen tehnyt ihmisille baarissa. Suurin osa uskoo, kun sanoo, että olet mukavaa seuraa, mutta en hae deittikaveria. Jotkut eivät. Pyrkivät nuolemaan kaulaa, kun vain seison vaikka baaritiskillä.

Viimeksi tänä kesänä joku pornohullu ei uskonut millään. Tunki kätensä tisseille ja seuraavassa käänteessä haaruksiin. Tuli niin päälle, että löin lopulta kädet irti minusta aika vauhdilla ja huusin päin näköä, että näpit irti, olen naimisissa!

18, olisit antanu litsarin. Tai mä olisin antanu, jos olis käyny mun paikkoihin kiinni.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 00:21"]

Oon toi nro 10. Eli baarinörtin intohimon kohde. Joo, olisin voinut tahdikkaamminkin vastata, mutta mulla oli justiinsa ollu yksi toinen stalkkeri perässä ja olin sitä myöten hieman varpahillani. Myös vaikuttaa se, että olin vasta joku 22v tuolloin. Ja en itse ole mikään maailman kaunein tai kuumin nainen, eli en nyt tarkota lesottaa näillä stalkkerijutuilla haluttavuutani miesmarkkinoilla. Näin baarinörtin myöhemmin monet kerrat yliopistolla erään tyttösen kanssa, eli onneksi en todennäköisesti ehtinyt luoda Lassukkaa. *hiljainen hetki baarinörtin muistolle*

[/quote]

Eli oletko pahoillasi vai et? 

Mä häpeisin itseäni jos olisin tehnyt noin... Eikö sua yhtään? 

Jos baarissa on joku niin saakelin tyhmä ja kuuro, ettei tajua kun kieltäydyn seurasta, olen varmasti sanonut kamalia. Yhden kerran sama ulkomaalaismiekkonen jaksoi piirittää koko illan. Joka saakelin kulman takaa ilmestyi aina heittämään läppää ja lirkuttelemaan. "Ei kiitos, ei, älä jaksa, mene pois" tms ei tehonnut. Vielä pilkun jälkeen jaksoi ulkona tulla yrittämään. Olin tuhannen tuiskeessa, ja vieläkin hävettää. Päästin vaan tarkoituksella valtavan pierun ja aloin nauraa hysterisesti. Kummasti hävisi mies matkoihinsa. Voi luojah :D

:D pitää muistaa toi pieru-nauru-tsydeemi karkotuskeinona.

Joo, mä oon taas se baarinörtin syrämen särkeny. Kyllähän se hävetti ja mietitytti jälkeenpäin, että olin niin julma. Eli tavallaan olin pahoillani. Se oli kyllä ainoita kertoja, kun oon ton tasosesti antanu pakit kellekään. Yleensä olen mukava ja herttanen niille ei-kiinnostaville miehillekin. Tosin baarissa ehkä voin vaan lähteä hiljaa pois jos joku epäkiinnostava iskee. Oon muun muassa yhelle miespuoliselle kaverilleni joutunu noin 30krt selittämään, että ollaan vaan kavereita ja se on niin herttanen ihminen, että yritän aina niin hienovarasesti kuin mahdollista taas toistaa sen saman, eli "mulla ei ole sellasia tunteita sua kohtaan, vaan pidän sua vain ystävänä, ystävänä olet rakas tietenkin"... Kerran meinasi tohonki tyyppiin päreet palaa, kun kahen pvän sisään jätti 3kpl käsinkirjotettuja kirjeitä postilaatikkoon. Sama tyyppi tuo postilaatikkoon tasasinväliajoin suklaapatukoita ja levyjä, koska tietää että olen suklaanarkki.

[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 00:54"]

[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 00:21"]

Oon toi nro 10. Eli baarinörtin intohimon kohde. Joo, olisin voinut tahdikkaamminkin vastata, mutta mulla oli justiinsa ollu yksi toinen stalkkeri perässä ja olin sitä myöten hieman varpahillani. Myös vaikuttaa se, että olin vasta joku 22v tuolloin. Ja en itse ole mikään maailman kaunein tai kuumin nainen, eli en nyt tarkota lesottaa näillä stalkkerijutuilla haluttavuutani miesmarkkinoilla. Näin baarinörtin myöhemmin monet kerrat yliopistolla erään tyttösen kanssa, eli onneksi en todennäköisesti ehtinyt luoda Lassukkaa. *hiljainen hetki baarinörtin muistolle*

[/quote]

Eli oletko pahoillasi vai et? 

Mä häpeisin itseäni jos olisin tehnyt noin... Eikö sua yhtään? 

[/quote]

Jäi äsken pois, eli nro 22 oli vastaus tälle, joka kysy, että hävettääkö...

[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 00:06"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 23:59"]

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 23:50"]

Kerran joku nörtti rakastu muhun baarissa kun pussasin sitä mielenhäiriössä. Kaivo jostain mun nimen, sukunimen siis, en sitä kertonu. Varmaan kaveriltani kysy. Oli etsinyt yliopiston rekisteristä mun sähköpostin ja lähetti meilin, missä kertoi miten ei ole "koskaan tuntenut mitään tällaista ketään kohtaan" jne. Kyseessä oli siis herkkä, oikeesti herkkä, rakkauskirje. Vastasin sille vain, että mistä helvetistä se on saanu mun nimen ja meilioson ja että jos vielä _koskaan_ lähettää mulle meiliä tai ottaa muuta yhteyttä, soitan poliisille häirinnästä. Oli kamalaa nähä sitä yliopistolla ohimennen.

[/quote]

Sä vaikutat todella kamalalta ihmiseltä.

[/quote]

Kyllä minäkin säikähtäisin, jos joku alkaisi kerran tavattuaan ylistää rakkauttaan. Olisi aika friikkiä ja pelottavaa! Puhumattakaan tuosta numeron ja nimen esiin kaivamisesta. Sikäli ymmärrän, mutta asiallisestikin olisi toki voinut vastata. Tässä on nainen saattanut saada rassukalle nörttimiehelle syvät traumat naisista ja pahimmillaan jopa luoda Lassukan.

[/quote]

Tuo nyt ei ole kovin kummaa tänäpäivänä, kun kaikki laittavat kuvansa ja tietonsa someen... etkö muka itse googlaa ketään...

Naapurini tutulle kyllä! Jouduin uhkailemaan poliisilla, yksi ihanista naapureistani myös puhui tälle tyypille, että jättää minut rauhaan. Ei meinannut millään uskoa, oli sitten pakko esittää että olen mennyt kihloihin, silloin sitten tajusi. Tosin vielä pitkään sen jälkeen seurasi minua, kerran soitin poliisinkin paikalle.

Ylimielinen "bisnessmies" suhtautui ravintolassa minuun kuin itsestäänselvyytenä. Hänen erinomaisuutensa ei ollut kuulevinaan pakkeja. Kun lähdin, jätin hänet taksin ulkopuolelle. Vedin oven nenänedestä kiinni. Olisi tietysti pitänyt jättää hänet taksiin laskua maksamaan.

Teininä joo. Tiesin yhden kaverini olevan ihastunut minuun, kaikki tiesi. Se oli ahdistavaa ja tuntui aina kamalalta jäädä sen jätkän kanssa kahdestaan. Normaalisti hengailtiin isolla porukalla, mutta usein aamuisin koulumatkalla jätkä "sattui" törmäämään muhun ja käveltiin yhtä matkaa. Olin aina tuppisuuna, en katsonut häneen päinkään, vittuilin inhottavasti ja muutaman kerran tiuskaisin vihaisesti, että haluan kävellä yksin kouluun. Kun herra sitten viimein kertoi minulle suoraan tunteistaan, töksäytin vain olevani ihastunut erääseen toiseen. Ihme kyllä, ystävyys selvisi tuostakin karikkoajasta ja yhä edelleen ollaan tosi hyvissä väleissä ilman mitään tunnesotkuja.:D Mutta kyllä hävettää muistella..

Haksahdin kerran sänkyyn yhden tyypin kanssa eikä siinä mitään, sinkkuja kun oltiin molemmat. Seuraavan kerran kun tavattiin hän oli minua kohtaan todella töykeä, mutta oletti että olen hänen naisystävänsä ja siten teen mitä hän sanoo, ja kun pistin stopin koko jutulle, hänelle ei oikein mennyt perille. Tapasin nykyisen mieheni ja muutin hänen kanssaan yhteen, vieläkin tuolta idiootilta tuli toisinaan tekstarina ehdotuksia vaikka aikaa oli mennyt pari vuotta. Ilmoitin aina kohteliaasti että olen parisuhteessa ym. Sitten lakkasin vastaamasta. Hiljaiseloa oli joku puoli vuotta ja sitten taas tuli viesti. Vastasin siihen niin törkeän ylimielisen röyhkeän tylysti kuin suinkin pystyin, ja viestit loppuivat siihen, nyt ei ole vuoteen tullut yhtäkään. Jotkut luupäät vaan tarvitsevat vähän kovempaa sanomaa että menee jakeluun.

Up

[quote author="Vierailija" time="20.08.2013 klo 01:01"]

Jos baarissa on joku niin saakelin tyhmä ja kuuro, ettei tajua kun kieltäydyn seurasta, olen varmasti sanonut kamalia. Yhden kerran sama ulkomaalaismiekkonen jaksoi piirittää koko illan. Joka saakelin kulman takaa ilmestyi aina heittämään läppää ja lirkuttelemaan. "Ei kiitos, ei, älä jaksa, mene pois" tms ei tehonnut. Vielä pilkun jälkeen jaksoi ulkona tulla yrittämään. Olin tuhannen tuiskeessa, ja vieläkin hävettää. Päästin vaan tarkoituksella valtavan pierun ja aloin nauraa hysterisesti. Kummasti hävisi mies matkoihinsa. Voi luojah :D

[/quote]

paras! :D

Tapasin illanistujaisissa erään, muutamaa vuotta vanhemman miehen yhteisen kaverin kautta. Hän vaikutti ihan mukavalta ja oli mukiinmenevän näköinenkin, mutta en kuitenkaan kokenut, että meillä olisi synkannut sen kummemmin. Asuin vieläpä toisella puolella Suomea tuohon aikaan. Mies kuitenkin lisäsi minut facebook-kaverikseen ja joka päivä, kun klikkasin keskustelun päälle, hän aloitti sanoin: "kato kato, mitä mirri" ja jutteli minulle kuin idiootille.

Tätä oli kestänyt parisen viikkoa, kunnes kamelin selkä sitten katkesi pääsiäisen aikoihin. Mulla oli ollut todella huono päivä ja tämä herra aloitti taas keskustelun, tällä kertaa hieman eri sanoin: "kato kato mitä tipu, onko pääsiäismunat jo munittu?"
Tässä vaiheessa en sitten enää kestänyt ja latasin suoraan, että jos hän juttujensa perusteella haluaa tasoisensa naisen, niin sitä kannattaa etsiä amiksen kulmilta. Sanoin myös, että meidän "jutusta" ei tule kyllä ikinä tulemaan mitään. Pahimman raivon laannuttua pahoittelin kovia sanojani, mutta tämä mies ei ilmeisesti niistä koskaan toipunut. Hän tuli vielä 1,5 v. tapahtuman jälkeen baarissa luokseni ja paasasi n. 10 minuuttia, että ei kuulemma haittaa, mutta hyvä että naisella on hyvä itsetunto...! :D

Toisinaan olen joskus törmännyt mieheen yhteisten tuttujemme kautta, mutta emme ole vaihtaneet sanaakaan. Tuskin tullaan vaihtamaankaan ja se ei muuten oikeasti haittaa!

Eräälle miehelle, jota olin deittaillut kuukauden-pari ja pikkuhiljaa mies alkoi vain etomaan entistä enemmän, lähetin tekstiviiestin, että en ehdi enää nähdä ja kerroin olevani liian pinnallinen hänelle. Oikeasti siis hän ei alunperinkään ollut ulkoisesti makuuni ja alkoi koko ajan etomaan enemmän.

Miksi up, 31? Onko tämä nyt niin kiva ketju?