Valitat kun olet miehen kanssa joka ei ole sinulle!

Jännä lukea näitä valituksia. Mies on sitä, mies on tätä. Kamala kerrassaan.

Eilen muistelin exää jonka kanssa olin melkein 4 vuotta. "miksi ihmeessä?" ihmettelin itsekseni. 

Vastaus: on helpompi elää hankalasti kuin myöntää olevansa itse vastuussa omasta elämästään. Omasta onnestaan. Ja tehdä asialle jotakin!

Erosin exästä kohta 7 vuotta sitten. Löysin uuden miehen, joka on täydellinen. Niin täydellinen kuin olla ja voi. Miehen perhe on ihana, suku myös, ystävät, ja no tärkein kaikista: mies on täydellinen. Minulle.

Jollekin muulle ei. Todistetusti.

Miksi siis pidätte kiinni jollekin muulle paremmin sopivasta miehestä?? Miksi ihmeessä "taistelette" vaikka viimeiset 5 vuotta on ollut päivänselvää, ettei siitä tule mitään? Lasten takia vai?

Ollessani 15-vuotias itkin ONNESTA kun kuulin vanhempani eroavan ja äitini löysi uuden miehen joka teki hänet onnelliseksi. VIHDOINKIN se vuosien riitely, huutelu jne loppui. Tilalle tuli kaksi vanhempaa jotka olivat onnellisia uusien kumppaniensa kanssa, ja ovat edelleen, vuosien jälkeen!

Ei lapset nauti vanhempien huonoista väleistä. 

"Lasten vuoksi" on kasa potaskaa, tekosyitä. Ottakaan ihmiset vastuu omasta onnestanne! Liian helpolla ei kenenkään pidä luovuttaa, mutta viha ja inho eivät kuulu parisuhteeseen. TEHKÄÄ ASIALLE JOTAKIN!

Ei ihme, ettei lapset osaa olla onnellisia kun näkevät vanhempiensa kärsivän...