3-luokkalainen haluaisi saattajan koulumatkalle

Aivan älytöntä paapomista. Kaikkea ei tarvitse pehmustaa! Itse käytiin aikoinaan lastenpsykiatrilla lapsen asioissa ja tällöin psykiatri oli sitä mieltä, että lapsi pitää saada mahdollisimman pian kulkemaan itsenäisesti koulumatkat. Lapsen ongelma oli siis nimenomaan liiallinen riippuvuus äidistä ja ripustautuminen äitiin joka asiassa. Voi kuulostaa kylmältä, mutta meillä lopulta auttoi se, että lapsi ihan vieroittamalla vieroitettiin äidistä ja nyt elämä on normaalilla tolalla. 

Tuosta kiusaamisesta. Sitähän ei varmuudella voi tietää mistään, että kiusataanko vai ei. Kiusaamista voi tapahtua missä vain ja siihen takertuminen tässä kohtaa ei auta mitään. Lähtökohtaisesti minusta lapsen pitäisi voida kulkea koulumatkat yksin. 

Kiusaamistahan saattaa tapahtua juuri silloin kun sinä tai muita aikuisia ei ole paikalla. Aikuiset tuskin huomaavat sitä, jollei se ole fyysistä käsiksikäymistä, vaan esim. uhkailua ja alistamista. Kiusaaminen saattaa hävettää lasta, jolloin vanhemmat ovat viimeinen taho jolle hän asiasta kertoisi, varsinkin jos tulee tunne, että hänen pitäisi jo osata hoitaa ongelma omin neuvoin.

Tai ehkä lapsi on pelästynyt matkan varrella vihaista koiraa, humalaisten huutelua tai jotain ahdistelijaa, itsensäpaljastajaa tms., muttei uskalla kertoa. Tai hän on ollut vähällä jäädä auton alle, mistä on jäänyt kammo teiden ylittämistä kohtaan. Itse saattaisin kouluun ja keskustelisin lapsen kanssa perusteellisesti siitä mikä häntä ahdistaa, tivaaminen ja pärjäämisen vaatiminen vain vievät asian pahempaan solmuun.

Itseäni pelotti lapsena ulkona kulkiessa vihaiset kerrostalokyttääjät ja tien pientareelle majoittuneet huutelevat puliukot.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 11:37"]

Ei ole tavatonta. Suomessa lapset itsenäistetään varhain ja pärjäämisen kulttuuri on voimakas. Englannissa alle 12-v ei edes saa olla yksin kotona ilman aikuisen valvontaa. 

[/quote]

Toi onkin aivan naurettavaa siellä!

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 12:09"]

Tuohon minäkin kiinnitän huomiota, että tilanne on UUSI. Siksi en suosittelisi minäkään saattamista vaan lapsen tukemista siihen, että edelleen kouluun yksin kulkeminen jatkuisi niin kuin aiemminkin. Ja miten tilannetta auttaisi se, että jos lasta on uhattu hakata koulumatkalla ja sitten vanhemmat paikkaisi tilanteen saattamalla? Ei mitenkään, se kiusaaminen tapahtuisi sitten jossain muualla ihan varmasti. Eli sinänsä en olisi huolissani kiusaamisesta, jos lapsi on sanonut että ei kiusata. Lapsi voi tietysti jättää kertomatta asiasta, mutta kaikkea ei voi vanhemmatkaan kontrolloida!

[/quote]

Kiusaaminen tarvitsee otollisen tilanteen, koulumatka on sellainen. Kiusattu lapsi yrittää viimeiseen asti olla olematta kiusattu eikä kerro vanhemmilleen asiasta.

Ja jos lapsen epäillään olevan äitiriippuvainen, niin lapselle hankitaan joku toinen saattaja. Sillä saa aikaan tarvittavan turvallisuuden, mutta estetään takertuminen äitiin. Tuskin se lapsi ainoana siitä suunnasta kohti koulua kulkee.

Jos lapsi on 2 vuotta kulkenut koulumatkansa OK ja nyt ei siihen pysty, niin normaalijärjellä varustettu äiti miettii, mitä on tapahtunut. Ja oli se mitä tahansa, niin paras ratkaisuhan on aina lapsen jättäminen yksin, eikös? Sen pitää oppia pärjäämään.

[quote author="Vierailija" time="19.08.2013 klo 11:58"]

Viime viikon kuljin lapsen kanssa kouluun ja olen omin silmin nähnyt, että ei kiusata. Kavereitakin on. Minulla ei ole mahdollisuutta saattaa lasta aamuisin kouluun oman työn takia. 

[/quote]

Ap, se, ettei lastasi kiusata sinun läsnäollessasi EI todellakaan todista yhtikäs mitään. Ei myöskään se, että hänellä on luokallaan kavereita käy todisteeksi siitä, että jonkin muun luokan oppilas ei voisi kiusata.

Ap, jätä omaan arvoonsa nämä "kolmasluokkalaista ei saa paapoa, sairasta saatella kouluun sen ikäistä" -uhoajat.

Mitä hiton väliä sillä on, mitä muut tuosta ajattelevat? Jos lapsesi toivoo sinusta seuraa koulumatkalleen, suo se hänelle. Pian hän taas reipastuu, usko pois. Huomaa koulussa, ettei muita luokkatovereita saaatella kouluun, ja haluaa kulkea taas yksin.

8-9 -vuotiaat ovat vielä pieniä lapsia ja monessa koulussa on meno koulun pihalla ennen koulun alkua vielä todella raisua. Esim. meidän stadilaisessa alakoulussa ei ole lainkaan  valvojaa pihalla ennen 8/9:ää, joten siellä vedetään motoon ja painitaan ja potkitaan palloa päin jne.

Joten vaikkei lastasi ap varsinaisesti kiusattaisi (mitä et voi kylläkään päätellä siitä, että SINUN läsnäollessasi ei kiusata), hän voi silti tuntea olonsa turvattomaksi siellä koulun pihalla ennen koulun alkua -  tai matkalla kouluun.

Ylipäätään lapsia ei lastenpsykiatritkaan kannusta rohkaisemaan pakolla, "heittämällä syvään veteen". Vaan antamalla lapsen rohkaistua turvalliseksi kokemissaan oloissa.

PS: kauhistukaa, jos haluatte, mutta minä tai mieheni saatetaan vielä 5-luokkalainenkin kouluun, tosin häntä on menneinä kouluvuosina kiusattu, joten haluamme edes aamujen osalta varmistaa, ettei kukaan häntä muksi.

Minusta on ihan ok, että saattelet jos siltä tuntuu, mutta myös se on ok, että rohkaiset menemään itsekseen.