Turhauttaa kulkea treffeillä miesten kanssa
Joutuu rupattelemaan yhdentekeviä ihmisen kanssa joka jo ensi silmäyksellä inhottaa. Netin kautta löydettyjä miehiä siis, kun elämässäni en muuten tapaa ketään. Moittikaa vaan vapaasti pinnalliseksi mutta monista miehistä näkee jo päältäpäin että ovat läpeensä nössyköitä enkä mä todellakaan sellaista jaksa joka inhottaa alusta asti.
Kommentit (35)
Entä jos otat sen tilanteen vaan keskuteluharjoituksena?
Ja muista lopuksi sanoa, että tämä oli sitten tässä, emme tapaa enää, eikös?
Kannattaisiko mennä baariin, niin voisi tehdä sen ulkonäkövalkkauksen samantein?
Leiki, että tapasit ala-aste kaverisi vuosien takaa=)
Sellaista se elämä on. Vaikeaahan se on yhden valokuvan perusteella nähdä millainen se toinen livenä on. Hei, nyt keksin. Pyydä "videoleikettä", ennen tapaamista!
Kyllä minusta ihmisten pitää osata jutella sellaistenkin kanssa, jotka eivät viehätä seksuaalisesti.
Pinnistelet nyt vaan sen puoli tuntia ja sitten sanot, että minusta meillä ei synkkaa ja lähet veke. Puoli tuntia, onko se paljon koko elämästäsi? Se, kertaa vaikka kymmenen tai 20 niin silti jää vielä aikaa elää.
Ja kannattaa aina ohjata keskustelu aiheisiin josta on kiinnostunut ettei tapaaminen tunnu itsestä tylsältä. Ei sillä ole väliä mitä kerran elämässäsi tapaama siitä ajattelee :P ... Ja jos hänkin on sattumalta niistä kiinnostunut niin ehkä ensivaikutelma vain hämäsi :)
Sillä toisella voi olla ihan samat ajatukset...
Mulla on sama juttu. Tosin en ole nettitreffailua harrastanut, vaan mun deitit on olleet joitakin puolituttuja ja baarissa tavattuja. Ja niin päin, että mies on ollut minusta kiinnostunut ja pyytänyt treffeille. En ole halunnut olla ennakkoluuloinen, vaikka tyyppi ei ole heti kiinnostanut, vaan päättänyt antaa mahdollisuuden ja katsoa, jos vaikka kiinnostuisinkin.
Nää tyypit on olleet mukavia, eivätkä mahdottoman ällöjä, mutta ei ole vaan itseäni napannut yhtään muuten kuin kaverina. Treffeillä on ollut hauska käydä ja hiveleehän se itsetuntoa, kun joku on kiinnostunut. Oon luuseri, enkä ole treffien päätteeksikään osannut sanoa, että ei kiitos, tämä oli nyt tässä, vaan kuullut itseni suostuvan seuraavillekin treffeille. En vaan osaa!
[quote author="Vierailija" time="18.08.2013 klo 12:38"]
Mulla on sama juttu. Tosin en ole nettitreffailua harrastanut, vaan mun deitit on olleet joitakin puolituttuja ja baarissa tavattuja. Ja niin päin, että mies on ollut minusta kiinnostunut ja pyytänyt treffeille. En ole halunnut olla ennakkoluuloinen, vaikka tyyppi ei ole heti kiinnostanut, vaan päättänyt antaa mahdollisuuden ja katsoa, jos vaikka kiinnostuisinkin.
Nää tyypit on olleet mukavia, eivätkä mahdottoman ällöjä, mutta ei ole vaan itseäni napannut yhtään muuten kuin kaverina. Treffeillä on ollut hauska käydä ja hiveleehän se itsetuntoa, kun joku on kiinnostunut. Oon luuseri, enkä ole treffien päätteeksikään osannut sanoa, että ei kiitos, tämä oli nyt tässä, vaan kuullut itseni suostuvan seuraavillekin treffeille. En vaan osaa!
[/quote]
Jossakin vaiheessa sitten alkaa vituttamaan, kun joudun raahautumaan uusille treffeille, vaikka en haluaisi. No yhden tyypin jätin raukkamaisesti tekstarilla, jossa sanoin vaan: "Mielestäni meidän ei kannattaisi enää tavata". Nyt vuoden jälkeen tyyppi on alkanut taas viestitellä ja ehdotella treffejä ja minä mietin, että josko sittenkin pitäisi antaa mahdollisuus. Mitä jos tällä kertaa kiinnostaakin, kun ei se tyyppi mikään ällötys ollut. Perusmukava jamppa kuitenkin...
Huoh.
Mielestäni ne perusmukavatjampat kannattaa katsastaa kunnolla. Myöhemmin sinua varmasti harmittaa kun kukaan ei kirjoittele viestejä ja olet edelleen yksin. Sitten tulee mieleen se jamppaa ja ai niin sekin hemmo...olisikohan ne vielä vapaana...no eivät ole!
Suomalainen nainen kuvittelee, että se mies on heti menossa naimisiin tai ainakin sänkyyn jos sen kanssa juttelee...voi voi kun pääsisitte tuosta ajattelusta eroon. Samoin ne miehetkin voivat ajatella, että miten tuosta pääsisi eroon. Sellaista se on nettitreffeillä. Kannattaa opetella jokin kohtelias lause minkä sanoo, jos todellakin on niin kiire jonnekin ettei voi/jaksa small talkata hetkeäkään.
Otan aina muutaman siiderin ennen treffejä, ei sitten haittaa kaiken maailman vätykset.
Varmaan ajattelevat sinusta samoin.
Vierailija kirjoitti:
Suomalaiset naiset ovat juuri tuollaisia. Tavan kaveri ei kelpaa.
Onneksi suomalaiset miehet kelpaavat hyvin ulkomailla, on hyvä maine esimerkiksi pohjoismaissa.
Toisin kuin suomalaisilla naisilla, jotka ovat tunnettuja jakorasioita etelän miesten mielissä ja nyt jo muuallakin.
Ketkää muut eivät ole niin "avonaisia" kuin suomalaiset naiset ulkomailla ja reissuissa.
Mistähän tuon yleistyksen olet saanut?
Miksi ihmeessä pitää tapailla ketään jos se ei ole kivaa? Nykyisin pitää kummallisesti olla haku päällä koko ajan. Miksei voi vaan elellä elämäänsä ja ehkä sitten sattua tapaamaan jonkun johon oikeasti ihastuu?
Toi on just se suurin ongelma jos menee treffeille tyypin kanssa, jota ei ole tavannut aiemmin irl. Ei yhtään tiedä mitä sieltä sitten tulee vastaan. Irl-treffipyynnöt ovat siitä hyviä, että heti näkee voisiko toisessa olla mitään potentiaalia. Treffeille ei tarvi mennä, mikäli toteaa ettei ole.
Miksi mukavat miehet ei herätä naisissa romanttista kiinnostusta?
Pitäisikö aina olla yli-itsevarma öykkärimacho joka ottaa tilanteen haltuun että päätyisi muuksikin kuin "vaikutat mukavalta mutta.."-kaveriksi
Vaikeaa on pariutuminen kun asiallisen miehen asiallinen tutustuminen ei kelpaa vaan pitää olla pilkesilmäkulmaflirttiä.
Tee kuten minä, älä tapaile ketään.