Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Hyväntuulinen teinivuosien muisteluketju -peukutusketju
Tule tänne muistelemaan mukavia asioita teinivuosistasi! Millaiset isot tai pienet jutut ovat jääneet mieleen? Mitä kaipaat? Mikä kuului teininä arkeesi? Peukku ylös = minäkin muistan tämän omista teinivuosistani, peukku alas = minulla ei ollut teinivuosina tällaista.
Iltapäivät koulupäivän jälkeen. Vanhemmat eivät olleet vielä tulleet kotiin, telkkarista katsottiin Marienhofia ja Jyrkiä, tehtiin lämpimiä voileipiä välipalaksi. Hengailtiin kavereiden kanssa aina jonkun kotona.<3
Ap
Kommentit (488)
Makuunista tai filmtownista ostettiin karkkia ja vuokrattiin leffa tai pari viikonlopuksi.
Melkein joka kesä menin kavereiden kanssa Linnanmäelle koko päiväksi. Syötiin hattaraa, hamppareita ja hilejuomaa. Jotenkin sitä nuorena jaksoi mennä yhteenkin laitteseen 20 kertaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ysärin muotia kuvasi hyvin, kun yhden lehden keskustelupalstalla kysyttiin, mitä tehdä "kun oon niin lihava, etten voi tunkea paitaa housujen sisään vaan jätän paidan siihen housujen päälle?"
Muoti ei kiertänyt hurjan nopeasti tuolloin, mutta nyt tuossa ei olisi mitään ihmeellistä.
-karkkipussit oli pieniä, alle 100 g ja näiden sijaan saatettiin syödä karkkiaskeja
-lankapuhelimeen vastattiin yleensä sukunimellä. eiköhän usein soittaja ollut joku vanhempien tuttava ja sitten huudettiin äiti tai isä puhelimeen. puhelin oli usein eteisessä ja puhelut käytiin kaikkien kuullen.
-koulussa pysyi järjestys, ei voinut kuvitellakaan räksyttävänsä opettajalle tai joutui jälki-istuntoon
-kesälomalla saatoit saada postikortin reissussa olleelta kaveriltasi ja sait kuulumiset sitä kautta
-lapset ja nuoret saivat liikkua nykyiseen verrattuna hyvin vapaasti ulkona, eikä kännyköiden puuttuessa ihmetelty jos ei heti kuulunut kotiin
Olin teini (13-19v) vuosina 2004-2010. Tässä joitakin muistoja sekalaisessa järjestyksessä:
- Lukeminen! Käytin lähes kaiken vapaa-aikani lukemiseen. Juuri muistelin miten minulla oli Stephen Kingin 5kg painava tiiliskiviromaani rippileirillä mukana. :---D Luin myös nuorten kirjoja, kuten Nummelan Ponitalli-sarjaa ja Neiti Etsiviä.
- Demi! Kaverilleni ja minulle tuli jommalle kummalle aina Demi ja niitä luettiin tuhanteen kertaan. Toki myös demitin netissä, joka oli oikea henkireikä :D
- Tyyli! Kaikilla oli aika kauheita vaatteita. Ja epäsiistejä meikkejä/hiuksia. :D Päälle laitettiin mistä tykättiin, eikä juuri kukaan ajatellut muotia. (2000-luvun alussa) Mulla on mm. spaissarikengät, vekkihameita, t-paitoja, joissa oli joku hauska kuva tai teksti, glitterfarkkuja, isoja olkalaukkuja... Kaikenlaista kuosia ja härpäkettä sekaisin sulassa sovussa :D Kun olin joku 15v aloin katsomaan GossipGirliä ja aloin fanittamaan heidän tyyliään. Omakin tyyli siistiytyi ja aikuistui paljon.
-TV ja musa! Iltaisin oli kivaa katsoa TV:tä. En viihtynyt kylillä roikkumassa vaan katsoin illat telkkua. CSI, ER, GossipGirl, Salkkarit, Cold Case, Täykkärit ja mitä näitä nyt oli. Seurasin juonikuvioita innolla ja oli suru jos yksi jakso unohtui katsoa tai nauhottaa... NRJ oli mulla päällä aamusta iltaan. Odotin aina innolla, et koska mun suosikkikappallet sois taas. Musiikkivideot oli kans kova juttu. Monesti yritin matkia niitä tansseja itse. :D Huonolla menestyksellä.
- Puhelin! Puhelimella tekstailtiin koulussa salaa niin, että ei katsottu edes sitä näyttöä, koska osattiin ne nappulat ja kirjainten järjestys ulkoa. Itselläni ei ollut saldorajaa mutta monella kaverilla oli. Kerran tuli 50e lasku ja vanhemmat vähän murjotti siitä. :D Soittamalla sai tilata limua tai suklaata koulun automaatista! Se oli jotenkin upeeta ja futuristista! :D
-Elämä! Elämä oli jotenkin ihanan leppoisaa. Oli uskoa tulevaisuuteen ja turvallinen fiilis. Saattoi vain ilmestyä kaverin oven taakse kysymään "voitko olla". Hengailtiin päivät pitkät bestisten kanssa ja keksittiin kaikenmaailman seikkailuita. Yökyläily oli kivaa, silloin yleensä kerrotiin kummitustarinoita ja syötiin paljon herkkuja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viva forever kirjoitti:
Minä muistan Tuiskulan ja sen järkyttävän teinimenon siellä :D
Sinne oli linja-autokuljetus (joka maksoi joitain markkoja) ja oltiin siellä lähes joka vikkonloppu. Yleensä saatiin hankittua muutama kalja matkalle ja ryypättiin ne matkan loppupuolella tosi nopeaa, että menis päähän. Kalja maistui ihan kamalalle, mutta se oli halvempaa kuin siideri. Välillä kyllä saatiin hankittua myös Linda-siideriä, joka oli ihanaa.
Sisällä sitten tutustuttiin ihmisiin ja välillä käytiin ulkona pyörimässä, jos sais jostain vähän pohjia :D
Siellä oli aina joku bändi, jota oltiin katsomassa joidenkin jätkien olkapäillä.
Ja sitten ne hidasringit :D Aika usein löytyi joku poika jonka kans pussailtiin. Nämä oli aika usein ns. yhdenillanjuttuja. Ja yhdenillanjuttu oli siihen aikaan poika, jonka kanssa oli pussailtu, ei todellakaan muuta.
Loppuillasta haettiin siitä kiskasta vettä, koska piti selvitä ennen kotiin lähtöä. Sitten linja-autoon ja pokkana kotiin. Mun vanhemmat joskus valvoi kun tulin kotiin, varmaan halusivat tsekata olenko juonut. Tosi harvoin jäin kiinni ja kielsin aina kaiken, vaikka haisin varmasti kaljalta ja röökiltä.Alkuviikko muisteltiin kavereiden kanssa Tuiskula-sekoiluja, kunnes alettiin suunnitella seuraavaa kertaa. Lehdestä näki aina mikä bändi siellä oli.
Mun isä antoi jostain syystä mulle aina rahat lippuihin ja bussimatkaan, kun pyysi. Mut se oli tärkeää, että mentiin bussilla, kai se ajatteli, että siinä on vähän valvovan silmän alla. Joskus kyllä hankittiin salaa kuskikin ja sehän oli hauskaa, kun kuski haki juomat ja sai rauhassa juoda ja pilistellä. Voi luoja :D
Ikinä ei sattunut mitään, kaverit piti toisistaan huolta ja takaraivossa tieto siitä, että porukat saattaa valvoa, kun tulen kotiin.
Kivoja muistoja. Itseäni haukuttiin rumaksi koko teini-ikä melkein eikä tanssittajia ollut ennen kuin laihdutin itseni tikuksi ja pukeuduin seksikkäästi. Syömishäiriö oli suht paha, mutta sain olla rauhassa sen jälkeen kun aloin näyttää "paremmalta". Hienoa, että joku on saanut kaiken itsestäänselvästi.
Vierailija kirjoitti:
Todella hyvä fiilis tulee lukea teinien kotibileistä kun itse nukkui nuoruuden muun perheen kanssa samassa huoneessa ja KOSKAAN en päässyt mihinkään kotibileisiin. Jäipä nekin ilot kokematta!
Nykyään on sitten aika katkera ja tylsä olo, vaikka pitäisi olla miten iloinen kaikesta siitä hyvästä mitä olen elämässä saanut. Täyttä p**kaa! Samalla jotkut idiootit muistelevat kyllä ihanaa elämäänsä jossa asiat tulevat ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yves Rocher
Miten teillä muuten lausuttiin tämä?
Ihan vaan "yleisroskis" :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.
Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.
Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Kivat sulle ja Italian-lomille. Mä en päässyt kuin kerran Ruotsiin ja Viroon. Vaatteet oli sitä samaa joille naurettiin. Oli pakko vetää nauramaasi pissislinjaa kun parempaan ei ollut käytettyihin vaatteisiin tottuneella tytöllä varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Kivat sulle ja Italian-lomille. Mä en päässyt kuin kerran Ruotsiin ja Viroon. Vaatteet oli sitä samaa joille naurettiin. Oli pakko vetää nauramaasi pissislinjaa kun parempaan ei ollut käytettyihin vaatteisiin tottuneella tytöllä varaa.
Ei vähävaraisuus tarkoittanut sitä, että oli pakko olla pissis. Pissiksissä oli ainakin omassa koulussa kyllä kaikkiin yhteiskuntaluokkien kuuluvia. Se, mikä heitä yhdisti, oli viehtymys kireään pukeutumiseen, paksuun meikkiin, viikonloppuisin juotuun siiderikänniin, jokseenkin teatraaliseen kanssakäymiseen ja tiheään vaihtuviin poikaystäviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Kivat sulle ja Italian-lomille. Mä en päässyt kuin kerran Ruotsiin ja Viroon. Vaatteet oli sitä samaa joille naurettiin. Oli pakko vetää nauramaasi pissislinjaa kun parempaan ei ollut käytettyihin vaatteisiin tottuneella tytöllä varaa.
Ei vähävaraisuus tarkoittanut sitä, että oli pakko olla pissis. Pissiksissä oli ainakin omassa koulussa kyllä kaikkiin yhteiskuntaluokkien kuuluvia. Se, mikä heitä yhdisti, oli viehtymys kireään pukeutumiseen, paksuun meikkiin, viikonloppuisin juotuun siiderikänniin, jokseenkin teatraaliseen kanssakäymiseen ja tiheään vaihtuviin poikaystäviin.
No ei ollut mitään tuollaista kun ei minua kukaan ikinä halunnut minnekään ja pojille olin ilmaa. Kiusaamista 10 vuotta. Sitä se oli.
Mopoautoilla ajoi ainoastaan vanhukset ja wammaiset. Nuoret ajoi oikeilla mopoilla
Vierailija kirjoitti:
(....)
-lankapuhelimeen vastattiin yleensä sukunimellä. eiköhän usein soittaja ollut joku vanhempien tuttava ja sitten huudettiin äiti tai isä puhelimeen. puhelin oli usein eteisessä ja puhelut käytiin kaikkien kuullen.
(.....)
-lapset ja nuoret saivat liikkua nykyiseen verrattuna hyvin vapaasti ulkona, eikä kännyköiden puuttuessa ihmetelty jos ei heti kuulunut kotiin
Tähän puhelinaiheeseen liittyen: Meillä puhelin oli eteisessä lähellä alakerran käytävään johtavaa ovea. Jos halusi puhua rauhassa, piti mennä sinne käytävän portaisiin puhumaan. Kyllä sinnekin kuuli, mutta ei niin selkeesti kuin eteiseen. Usein muistan istuneeni juttelemassa portaikossa silloisen poikakaverini kanssa puhelimessa.
Joillain oli ainakin telkkarissa sellaisia superpitkiä ne puhelimen johdot, siis se luurista puhelimeen johtava kiemurainen. Sen kanssa pystyi sinkoilemaan vaikkapa ympäri keittiötä, vaikka puhelin oli kiinteänä paikoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
(....)
-lankapuhelimeen vastattiin yleensä sukunimellä. eiköhän usein soittaja ollut joku vanhempien tuttava ja sitten huudettiin äiti tai isä puhelimeen. puhelin oli usein eteisessä ja puhelut käytiin kaikkien kuullen.
(.....)
-lapset ja nuoret saivat liikkua nykyiseen verrattuna hyvin vapaasti ulkona, eikä kännyköiden puuttuessa ihmetelty jos ei heti kuulunut kotiinTähän puhelinaiheeseen liittyen: Meillä puhelin oli eteisessä lähellä alakerran käytävään johtavaa ovea. Jos halusi puhua rauhassa, piti mennä sinne käytävän portaisiin puhumaan. Kyllä sinnekin kuuli, mutta ei niin selkeesti kuin eteiseen. Usein muistan istuneeni juttelemassa portaikossa silloisen poikakaverini kanssa puhelimessa.
Joillain oli ainakin telkkarissa sellaisia superpitkiä ne puhelimen johdot, siis se luurista puhelimeen johtava kiemurainen. Sen kanssa pystyi sinkoilemaan vaikkapa ympäri keittiötä, vaikka puhelin oli kiinteänä paikoillaan.
Meillä oli vain yksi kerros ja kaksi huonetta nelihenkisellä perheellä. Mieti miten etuoikeutettu olet ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Kivat sulle ja Italian-lomille. Mä en päässyt kuin kerran Ruotsiin ja Viroon. Vaatteet oli sitä samaa joille naurettiin. Oli pakko vetää nauramaasi pissislinjaa kun parempaan ei ollut käytettyihin vaatteisiin tottuneella tytöllä varaa.
Ei vähävaraisuus tarkoittanut sitä, että oli pakko olla pissis. Pissiksissä oli ainakin omassa koulussa kyllä kaikkiin yhteiskuntaluokkien kuuluvia. Se, mikä heitä yhdisti, oli viehtymys kireään pukeutumiseen, paksuun meikkiin, viikonloppuisin juotuun siiderikänniin, jokseenkin teatraaliseen kanssakäymiseen ja tiheään vaihtuviin poikaystäviin.
No ei ollut mitään tuollaista kun ei minua kukaan ikinä halunnut minnekään ja pojille olin ilmaa. Kiusaamista 10 vuotta. Sitä se oli.
Todella ikävää kuulla, että teini-ikäsi on ollut kurjaa aikaa, ja toivon että asiat ovat jo paremmin. Se ei kuitenkaan ole ketjuun kirjoittaneiden vika millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläasteella 90-ja 2000-lukujen vaihteessa luokan pahistytöillä oli hiuksissa niin paljon lakkaa, että ne olivat aivan kovat. Farkkujen sisäsaumoja ratkottiin lahkeista siten, että ne laskeutuivat muhkeiden Buffalo-kenkien päälle. Hiusten väri oli joskus tricolor, eli juurista tumma, pituuksista oranssi ja latvoista vaalean kärähtänyt.
Peitepuikkoa huulissa ja silmissä paksut rajaukset.Itse en kuulunut näihin. Yksi tärkeimmistä vaatekaappaleista oli kallis ja himoittu Dieselin huppari, johon oli rinnan päälle applikoitu iso ja pörröinen D-kirjain. Farkut olivat Diesel-tai Big Star-merkkisiä. Jotkut käyttivät Miss Sixtyjä, mutta itse en näille lämmennyt. Olisin halunnut Fornarinat, mutta ne olivat liian kalliit.
Lisäksi mulla oli Italian-lomalta hankittu aito ja kallis Calvin Kleinin t-paita, josta olin ylpeä. Vähän nuorempana käytin usein lappuhaalareita ja raitapaitaa.Ensimmäinen hajuveteni oli laivalta saatu Versacen Red Jeans. Kaveri sai samalla reissulla Samba-hajuveden sinisessä pullossa. Vähän vanhempana teininä käytin CK Onea ja Kenzon L’eau par Kenzoa. Olen edelleenkin raikkaiden tuoksujen ystävä.
Noin 10-vuotiaana en halunnut mitään niin paljon kuin pikkurepun, ja voi onnea kun sellaisen viimein synttärilahjaksi sain.
Tykkäsin myös ajan henkeen sopivista gerberoista ja auringonkukista. Kun sain sisustaa huonettani noin 10-11-vuotiaana, valitsin sinne sinisen gerberan sinisessä lasipullossa. Hiukset koristelin usein auringonkukkapinneillä.
Kivat sulle ja Italian-lomille. Mä en päässyt kuin kerran Ruotsiin ja Viroon. Vaatteet oli sitä samaa joille naurettiin. Oli pakko vetää nauramaasi pissislinjaa kun parempaan ei ollut käytettyihin vaatteisiin tottuneella tytöllä varaa.
Ei vähävaraisuus tarkoittanut sitä, että oli pakko olla pissis. Pissiksissä oli ainakin omassa koulussa kyllä kaikkiin yhteiskuntaluokkien kuuluvia. Se, mikä heitä yhdisti, oli viehtymys kireään pukeutumiseen, paksuun meikkiin, viikonloppuisin juotuun siiderikänniin, jokseenkin teatraaliseen kanssakäymiseen ja tiheään vaihtuviin poikaystäviin.
No ei ollut mitään tuollaista kun ei minua kukaan ikinä halunnut minnekään ja pojille olin ilmaa. Kiusaamista 10 vuotta. Sitä se oli.
Todella ikävää kuulla, että teini-ikäsi on ollut kurjaa aikaa, ja toivon että asiat ovat jo paremmin. Se ei kuitenkaan ole ketjuun kirjoittaneiden vika millään tavalla.
Niin. Se vain muistuttaa siitä miksi en enää nykyään nauti yhtään mistään ja kaikki tuntuu niin turhalta.
Alue: Aihe vapaa
Tästä läheltä pääkaupunkiseutua lähdettiin junalla Helsinkiin ostoksille. Body shopista tahmeaa imeläntuoksuista huulirasvaa, kiivi, kirsikka tai rommirusina, näitä kavereiden kanssa vertailtiin ja ihasteltiin välitunnilla. Stockalla oli nuortenosasto nimeltä One Way ja sieltä ostettiin jotain siistiä päällepantavaa, josta toiset sitten koulussa kysyi että "mistä ostit?". Omassa pikkukaupungissa oli vain Seppälä ja Vero Moda ja yksi farkkukauppa, josta pari kertaa ostettiin kalliit Levikset. Ensin 501 oli ainut oikea ja vähän myöhemmin 555 leveine lahkeineen.
Ja meilläpäin se kosmetiikkapulju lausuttiin Yves Rokkeri, jonkun kuulin sanovan myös Jeesrokkeri.
Kirjaston nuortenosastolla käytiin koulun jälkeen lukemassa SinäMinä ja Me kaks lehtiä, joskus myös Madia. Ihailin kovasti Kate Mossia ja halusin näyttää häneltä, reipas alkusysäys myöhemmälle syömishäiriölle olikin tavoite saada yhtä pieni pylly ja litteä etumus kuin Mossilla. Kaupassa kysyttiin farkkuja sovitellessa kaverilta, että eihän mun pylly näytä isolta tässä? Iso ja rehevä takapuoli oli kauhistus sen ajan muodin mukaan. Hassua miten päin vastoin on nyt: tavoitellaan nimenomaan reilunkoista takapuolta.
Olen syntynyt 1980, eli olin teini ysärillä.