Lue keskustelun säännöt.
Ei syntymäpäiväkutsua- onko tyhmä idea ottaa yhteyttä vanhempiin
13.08.2013 |
Tuleva kolmasluokkalainen jäi ilman syntymäpäiväkutsua. Postin mukana tuli kirje kutsutuille kesäloman aikana, ei meidän lapselle. Ajattelin että on kyse unohduksesta, mutta kaksoset kiertävät kysymässä jokaiselta, tulevatko. Ja siitä lapsi tajusi että kaikki hänen kaverit on kutsuttu.
Onko typerää ottaa yhteyttä vanhempiin? Ja kysyä onko jokin syy.
Asia on arka sekä lapselle että meille kun ei ole ensimmäinen kerta kun näin käy. Hän on ujo ja arka eikä ole tekemisessä kaikkien luokan lasten kanssa. Sieltä se syykin luultavasti löytyy, mutta en voi mitään että tuntuu epäreilulta ja pahalta lapsen puolesta.
Curling- äiti ehkä olen, mutta mietin kumpi parempi. Vuosia on edessä lapsilla luokkakavereina.
Kommentit (112)
Jos lapsesi on ainoa, joka ei kutsua saanut, on tilanne ikävä. Hänet on selvästi jätetty ulkopuolelle. Asia ei parane sillä, että soitat ja lapsi pääsee mukaan, koska kutsu on suunnitelmallisesti jätetty antamatta- lapset häntä syrjisivät silti. Omalle lapsellesi tulisi myös paha mieli. Soittaminen antaisi myös kuvan nöyristelystä, anteeksi vain. Tässä on nyt se hetki, kun sinun pitää alkaa opettaa tytölle mitä itsetunto on. Jos mies jättää, niin perään ei soitella. Jos kaveri pettää luottamuksen, ei tarvitse antaa toistamiseen kävellä yli. Tyttärelläsi on oikeus olla suuttunut ja vihainen ja loukkaantunut tästä. Hänen ei tarvitse nöyristellä kiusaajia tai yrittää olla heille mieliksi. Hän voi joutua olla yksin, mutta koulu ei kestä loppuelämää. Koulukiusaamiseen tulee puuttua, jos se jatkuu ja etenkin jos jatkuu. Silti ei pidä nöyristellä ja kehottaa lasta yrittämään olla kiva. Lapsen pitää tietää oma arvonsa ja että hänelle ei saa olla ilkeä. Jos hänelle joku on ilkeä, hänen ei tarvitse nöyristellä ja yrittää olla mieliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä vaan mene mukaan tyttös pettymykseen ja masenna entisestään. Meillä on vastaavassa tilanteessa tyydytty tilanteeseen ja tsempattu lasta, että menet sitten toisille synttäreille, kyllä niitä vielä tulee.
Meillä lapset itse päättä ketä kutsuu, kaikkia ei todellakaan tarvi kutsua (yleesä ohejeistan kyllä, että kutsuu ne joiden synttäreille on itse saanut kutsun). Ei ne ruikuttajat ja mukaan tunkijatkaan ole itse kutsuneet kaikkia. Esim. meidän tyttöä ei kutsunut yksi kaveri omille synttäreille, mutta silti oli tytön synttäreille tunkemassa.
Yksi lapsista ei saanut, kuin 1 kutsun vuodessa, mutta kutsui kuitenkin kokoluokan, kun toukokussa vietti synttäreitä.
Itse muistan, että lapsena kävi kerran noin, että kaikki muut oman luokan ja rinnakkaisluokan tytöt saivat kutsun yhden tytön synttäreille paitsi minä. Tätä asiaa vatvoville tiedoksi, että tytöt yleensä hengailevat isoissa kaveriporukoissa, ja kyllä siellä nopeasti käy ilmi, kuka on kutsuttu minnekin. Itse en kertonut tästä tapauksesta enkä monesta muustakaan vastaavasta vanhemmilleni, sillä mua hävetti niin paljon se, että olin muista kai sitten jotenkin poikkeava ja sen vuoksi sosiaalisen piirin ulkopuolella . Mutta niin vaan siitäkin selvittiin, vaikka silloin pahaa tekikin.
AP, sinulle ohjeeksi, että ole tyttäresi tukena, juttele tämän kanssa ja käykää keskenänne tämä asia ja sen aiheuttamat tuntemukset läpi. Synttärisankarin vanhemmille soittelusta koituu luultavasti vain hallaa. Jos tyttöäsi aktiivisesti suljetaan porukan ulkopuolelle, ole hänen tukenaan. Ulossulkemisen kokemukset saattavat lamauttaa, mutta niistä voi myös oppia ja kasvaa itsenäiseksi, hyvän itsetunnon omaavaksi, vahvaksi tytöksi ja naiseksi. Tsemppiä ja kaikkea hyvää sinulle ja tyttärellesi.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:28"]
Minusta olisi tavattoman noloa, jos mulle jonkun lapseni luokkakaverin äiti soittaisi, miksi hänen lapsensa ei ole saanut synttärikutsua. No ei nyt vain ole saanut eikä todellakaan ruinaamalla tule saamaankaan! Ihan mielettömän nolo ajatuskin. Kutsuja kutsuu ne, ketkä juhliinsa haluaa, ja lastasi ei ole haluttu. Ei hän sen halutummaksi tule vaikka kutsun saisit väkisellä manguttuakin.
[/quote]
Nolona oli sekin äiti, jonka poika jätti kutsumatta meidän pojan ainoana luokassa.
Tämän mamman pitää loppuelämänsä samassa asuinpaikassa asua minun kanssa ja tavata melkein joka päivä.
Hyvin nolona kulkee ja ei uskalla oikein päin katsoa. Lapsia on niin helppo kiusata, mutta annas kun aikuisena pitää ottaa vastuu penikkansa teoista, niin kyllä sitä sitten ollaan vikisemässä ja vinkumassa.
[/quote]
OMG! Luuletko todella, että kutsumattomuus aiheuttaa tuon käytöksen? Ei hyvä ihme, jos meille ei ole kutsuttu kaikkia, en todella jää myöhemmin murehtimaan ja pohtimaan jonkun lapsen ongelmaa. Asia unohtuu ihan heti.
Tuo mamma luultavasti ei vaan välitä sinun tai lapsesi seurasta ja sen vuoksi tekee noin. Tuskin sitä nolottaa yhtään, asia on ihan sun omissa aivoissasi kääntynyt tuollaiseksi.
Poika oli riidoissa tyttökaverinsa kanssa, kummatkin 5 v. Poikani oli pyytänyt toista tyttöä mukaan johonkin leikkiin mukaan ja tyttö suuttui. Sanoi et saa tulla synttäreille ja poika ei sitten mennyt. Parin päivän päästä kaikki oli taas kavereita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:57"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:28"]
Minusta olisi tavattoman noloa, jos mulle jonkun lapseni luokkakaverin äiti soittaisi, miksi hänen lapsensa ei ole saanut synttärikutsua. No ei nyt vain ole saanut eikä todellakaan ruinaamalla tule saamaankaan! Ihan mielettömän nolo ajatuskin. Kutsuja kutsuu ne, ketkä juhliinsa haluaa, ja lastasi ei ole haluttu. Ei hän sen halutummaksi tule vaikka kutsun saisit väkisellä manguttuakin.
[/quote]
Nolona oli sekin äiti, jonka poika jätti kutsumatta meidän pojan ainoana luokassa.
Tämän mamman pitää loppuelämänsä samassa asuinpaikassa asua minun kanssa ja tavata melkein joka päivä.
Hyvin nolona kulkee ja ei uskalla oikein päin katsoa. Lapsia on niin helppo kiusata, mutta annas kun aikuisena pitää ottaa vastuu penikkansa teoista, niin kyllä sitä sitten ollaan vikisemässä ja vinkumassa.
[/quote]
Voi apua sä vaikutat kyllä kulmakunnan kauhulta. Luuletko, että sun muru-murusestas opitaan väkipakolla tykkäämään?
Minä olin joskus ala-asteella luokan ainoa, joka ei saanut kutsua erään pojan synttäreille, eikä tuntunut missään :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse aina vihasin synttäreitä. Ne olivat minusta kiusallisia sosiaalisia tapahtumia, ja huokaisin aina helpotuksesta kun jollain luokkakaverillani oli synttärit ja minut jätettiin kutsumatta. Itsekkään en pitänyt koskaan kaverisynttäreitä. Kamalaa pakkopullaa ja teennäistä ilakointia.
Olenko ainoa, joka ei tiedä kaikkia lapsen luokassa olevia oppilaita. Mistä saatte tietää sen? En edes tiedä montako oppilasta luokassa on. Olen istunut vanhempainilloissa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 14:37"]
Älä soita. Mulle soitti tuttu äiti, jonka lapsi oli vain hävittänyt kutsukortin, että miksi hänen lastaan ei ole kutsuttu. Mun mielestä äärinoloa soitella synttärikutsujen perään, varsinkin jos et edes tunne kunnolla vanhempia.
Elämä on julmaa.
[/quote]
No eikö tuossa tilanteessa ollut hyvä että soitti niin asia selvisi?
Mitä ihmeen äärinoloa siinä on.
Muistan hyvin kun itse esikouluikäisenä yhden kutsuselkkauksen. Meitä oli kolmen tytön porukka ja tämä yksi oli etukäteen jo kertonut miten kivat juhlat tulossa. Luulin tietenkin että minäkin olen juhliin menossa. Itkuhan siitä tuli kun kutsua ei kuulunut ja päivä oli tosi musta kun luulin muiden ilakoivan ja itse istuin kotona. Noh, kolmannen tytön äiti soitti minun äidilleni ja kyseli että onko meille tullut kutsu kun hänen tyttönsä itkee kotona ilman kutsua. Lopulta äidit soittivat tälle synttärisankarin äidille ja ilmeni ettei tyttö jostain syystä saanut pitää sinä vuonna kutsuja ollenkaan. Oli ilmeisesti harmittanut niin paljon että oli keksinyt kutsut omasta päästään ja niillä hiukan kehaisi. Onneksi juttu selvisi ja kaveruuskin jatkui.
On tökeröä jättää vain yksi tyttö tai yksi poika kutsumatta. Jostain syystä minä kyllä tiedän kuinka monta lasteni sukupuolen edustajaa heidän luokillaan on. Sääntönä on meillä, että joko kutsutaan kaikki tytöt/pojat tai sitten siten, että useampi kuin 1 jää kutsumatta.
Olen selvittänyt lasteni luokkakavereiden nimet ja sukupuolet kyselemällä lapsilta itseltään ja sitten laskemalla täsmääkö määrä. Meillä opettajat ovat aina kertoneet kuinka monta tyttöä ja poikaa luokalla on. Jos ei ole kertonut, ainahan voitte kysyä vaikka sähköpostitse. Se on ihan julkista tietoa. Voi kysyä, että kuinka monta tyttöä / poikaa luokalla on tällä hetkellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten hemmetissä te ette tiedä, ketä teidän lapsenne luokalla on? Sehän selviää luokan nimilistasta, ryhmäjakolistasta, vanhempainilloissa, ihan missä vaan. Ja eikös niiden ihmisten kanssa olla sen verran tekemisissäkin.
Ei voi olla ihan normaali ihminen, jos on tämän kaiken tiedon ohittanut. Mitä teitte luokalle jaetulle vanhempien yhteystietolomakkeelle?
Meilläpäin Helsingissä tiedetään paljonko lapsia uokassa on ja ollaanpa sovittu vanhempien kanssa pelisäännöistäkin: yhtä tai kahta ei saa jättää kutsumatta. Mieluummin puolet tai kaikki. KUkaan ei saa jäädä yksin tai arvuuttelemaan. Kutsuihin vastataan ja vastauksesta pidetään kiinni.
Yksi vanhempi jätti ilmoittamatta ettei tule meidän kutsuillemme -- ilmoitti siis, että poika tulee, muttei tullutkaan. kaikki ihmettelivät kovasti ja kyselivät vielä jälkeenkinpäin että mikä tälle pojalle tuli. Emme koskaan kuulleet. myöhemmin sama poika jätti yhden pojan kutsumatta synttäreilleen ja kutsui muut. Ei ollut meidän poika. Opettajakin puuttui tilanteeseen ja vanhemmat ovat kyllä kohotelleet kulmiaan. Lapset voivat olla julmia tai huomaamattomia, mutta vanhempien tehtävä on ohjata heitä reiluun käytökseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ryhmäjakolistaa tai nimilistaa. Ei vanhempain nimilistaa. Eritunneilla on eri määrä lapsia. Välillä on tunteja toisten luokkien kanssa osin yhdessä.
Kamalan ilkeitä vastauksia sait ap. Mun mielestä sun kysymyksessä ei ole mitään "äärinoloa" tm. kuten joku heitti. Jos uskot, että ihan kaikki muut tytöt on kutsuttu, voi musta ihan hyvin jutella kutsujan vanhempien kanssa. Et kai olekaan kutsua vonkaamassa, vaan äitinä selvittämässä toisen äidin kanssa, miten luokkakaverukset tulevat toimeen. Kaikki riippuu siitä, miten asiasi esität.
Ja ei, ei elämä ole julmaa. Se on ihan sellaista, millaista siitä yhdessä teemme. Jotkut tuntuvat ajattelevan enemmän kuin Kärpästen herrat..
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 20:05"]
Miten hemmetissä te ette tiedä, ketä teidän lapsenne luokalla on? Sehän selviää luokan nimilistasta, ryhmäjakolistasta, vanhempainilloissa, ihan missä vaan. Ja eikös niiden ihmisten kanssa olla sen verran tekemisissäkin.
Ei voi olla ihan normaali ihminen, jos on tämän kaiken tiedon ohittanut. Mitä teitte luokalle jaetulle vanhempien yhteystietolomakkeelle?
[/quote]
Mistä ihmeen nimilistasta tai ryhmäjakolistasta? Ei meidän lasten kouluissa sellaisia jaeta! Ja lapset siis käyneet 4 eri koulua, joissa yhdessäkään en ole tuollaisiin törmännyt.
Miten vanhempainilloissa selviää, keitä lapsen luokalla on? Ei ole nimenhuutoa tms., vanhempia paikalla 5-10, vaikka lapsia luokalla 15-20.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 20:05"]
Miten hemmetissä te ette tiedä, ketä teidän lapsenne luokalla on? Sehän selviää luokan nimilistasta, ryhmäjakolistasta, vanhempainilloissa, ihan missä vaan. Ja eikös niiden ihmisten kanssa olla sen verran tekemisissäkin.
Ei voi olla ihan normaali ihminen, jos on tämän kaiken tiedon ohittanut. Mitä teitte luokalle jaetulle vanhempien yhteystietolomakkeelle?
[/quote]
Tää nyt menee ihan off topic, mutta ei kannata olettaa, että kaikkialla toimitaan samalla tavalla. Me ollaan saatu kyllä koulusta ryhmäjakolistat, mutta mitään vanhempien yhteystietolomakkeita ei ole missään välissä näkynyt. Viime vuoden vanhempainillassakin oli varmaan vain puolen luokan vanhemmat eikä minkäänlaisia esittelykierroksia tms. tehty.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 17:48"]
Olenko ainoa, joka ei tiedä kaikkia lapsen luokassa olevia oppilaita. Mistä saatte tietää sen? En edes tiedä montako oppilasta luokassa on. Olen istunut vanhempainilloissa yms.
[/quote]
Eiköhän sinun lapsesi osaa helposti vastata kysymyksiin: montako poikaa on teidän luokalla? Montako tyttöä? Ja luokkakuvakin otetaan syksyllä. Minun lapseni osaavat luokkakuvasti ihan luetella kaikkien nimet. Onko tämä sinusta outoa? Viettävät niiden lasten kanssa monta tuntia viitenä päivänä viikossa, niin onhan se kumma jos eivät tiedä...
[quote author="Vierailija" time="14.08.2013 klo 10:44"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2013 klo 17:48"]
Olenko ainoa, joka ei tiedä kaikkia lapsen luokassa olevia oppilaita. Mistä saatte tietää sen? En edes tiedä montako oppilasta luokassa on. Olen istunut vanhempainilloissa yms.
[/quote]
Eiköhän sinun lapsesi osaa helposti vastata kysymyksiin: montako poikaa on teidän luokalla? Montako tyttöä? Ja luokkakuvakin otetaan syksyllä. Minun lapseni osaavat luokkakuvasti ihan luetella kaikkien nimet. Onko tämä sinusta outoa? Viettävät niiden lasten kanssa monta tuntia viitenä päivänä viikossa, niin onhan se kumma jos eivät tiedä...
[/quote]
Ihanpa on kaikki kuvassa. Eritunneilla on eri lapset. Luokka on vaihtunut joka vuosi. 1-2 luokat oli yhdessä. Eli puolet luokasta vaihtui joka vuosi. 3.luokka koottiin niistä puolikkaista kakkosista. Neljännellä luokalla ilmeisesti kielet ovat taas sekoittaneet jaot.
Meillä kävi esikoisen 9-v synttäriellä niin, että juhlapaikkaan ehdoton maksimivierasmäärä oli 15 lasta. Vieraslistaa väännettiin ja väännettiin ja lopulta kutsumatta jäi kaksi luokkakaveria, jotka olivat toistensa bestiksiä eivätkä oikeastaan koskaan olleet leikkineet tai olleet tyttömme kanssa. Toisen äiti soiti minulle ja tivasi syytä kutsumattomuuteen ja vielä nytkin, 5 vuotta myöhemmin, häntä nähdessäni huomaan ettei ole unohtanut asiaa. Pienemmällä harmilla olisi päässyt, jos oltaisi vaihdettu synttäreiden pitopaikkaa, että kaikki olisivat mahtuneet mukaan.