Onko ihan normaalia pitkissä avioliitoissa että yli 60-vuotiaana on omat makuuhuoneet ja vessat?

Omilla isovanhemmilla oli myös näin sen jälkeen kun luopuivat ok-talostaan. Tuskin mitenkään kovin harvinaista. Vanhempana ei välttämättä jaksa jos toisella ihan erilainen unirytmi tjsp.

Ei se yleistä ole mutta kyllä ihan normaalia.

kuules semmoien 40+ yhteiselovuoden kanssa ne on viimeistään oppinu mikä toimii ja mikä ei.

Meillä oli noin jo 3 vuoden avioliiton jälkeen. Silti lapset syntyivät vasta sitten, kun oli oltu jo 8 vuotta yhdessä. Ja jos pitää päättää, luovunko omasta makuuhuoneesta vai vessasta, niin makuuhuoneen voin juuri ja juuri jakaa, vessaa en!

Kyllä toi olisi ihan minunkin unelmani. Harmi, että ei rahat moiseen luksukseen riitä mitenkään - kun nyt saisi edes jokaiselle lapselle oman huoneen.

N36

Tietysti on normaali, jos pariskunta niin haluaa toimia. Ei mikään sääntö velvoita pariskuntaa nukkumaan samassa huoneessa ja käymään tarpeillaan samassa tilassa. 

Tuskin luovutaan koskaan yhteisestä makuuhuoneesta mutta molemmilla oma vessa/kph. Tosin käytämme myös toistemme vessoja mutta ns päivittäiskamat on omissa kummallakin. 

n60/m55

Me nukutaan eri huoneissa. On tosiaan eri rytmit ja mies kuorsaa ainakin ajoittain ihan kamalan kovaa, kun ei pysty koko ajan pitämään cpap-laitetta. Ollaan 60-v. Hyvin toimii tämä järjestely. Kumpikin saa riittävästi unta ja ollaan päivät pirteitä.

Äidilläni ja isälläni on aina ollut omat makuuhuoneet. Vessoja meillä oli kaksi eli nykyisin heillä on myös omat vessat, kun kahdestaan asuvat. En ole pitänyt eri huoneissa nukkumista mitenkään erikoisena. Nukkuisin varmaan itsekin omassa makuuhuoneessa, jos olisin parisuhteessa. Herkkäunisena heräilisin koko ajan toisen kääntyilyihin jne. 

Jos on mahdollisuus ja tilaa, niin tuohan on just hyvä järjestely!

Mullekin sopis oikein hyvin. Jos ois riittävän iso asunto yks makuuhuone vois sit olla sitä jotain muuta varten ja varustettu mieltymysten mukaan :)

N 42

Vierailija kirjoitti:

Jos on mahdollisuus ja tilaa, niin tuohan on just hyvä järjestely!

Mun unelma olisi asua vierekköisissä asunnoissa. Mutta aina saa haaveilla. Asunnossa on kaksi vessaa, ne on profiloituneet minun ja miehen vessoiksi.

Meillä on ollut omat vessat alle kolmekymppisistä, kun ostettiin kahden vessan omakotitalo. Eri huoneissa on nukuttu päälle kolmekymppisistä ensin vauvan takia, että mies sai nukuttua kunnolla työviikolla. Samoihin aikoihin miehen kuorssaus paheni, enkä enää pystynytkään nukkumaan miehen vieressä, kun lapsi siirtyi omaan sänkyyn. Tämä jäi sitten pysyväksi ratkaisuksi että minä nukuin lasten kanssa kunnes siirtyivät omaan huoneeseen ja mies kuorssasi toisessa päässä taloa, ja kuorssaa edelleen vuosia myöhemmin. En enää ikinä luopuisi omasta huoneesta ja yksin nukkumisesta.

Jotkut jopa tekevät taloon laajennuksen, että saavat "omat siivet". Jopa 2 suihkua ja 2 saunaa.

Keittiön jakoivat.

Eri aikaan tietenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on mahdollisuus ja tilaa, niin tuohan on just hyvä järjestely!

Mun unelma olisi asua vierekköisissä asunnoissa. Mutta aina saa haaveilla. Asunnossa on kaksi vessaa, ne on profiloituneet minun ja miehen vessoiksi.

Me, aviopari viimeiset 30v, asumme eri asunnoissa. Olemme aina asuneet. Ei vierekkäisissä, mutta aika lähekkäisissä. Meillä ei ole lapsia, joten tämä ratkaisu ei ole vaatinut ylimääräisiä järjestelyjä. Lasten kanssa varmasti olisimme asuneet yhteisessä asunnossa. 

Omat vanhemmat on nukkuneet koko minun elinaikani eri huoneissa, mitä olen pitänyt epänormaalina ja lapsena tosi nolonakin. Mutta ilmeisesti ei olekaan epänormaalia, kun tätä lukee.

Mä nukun tosi kevyesti ja herään herkästi öisin. Lisäksi mulla ja miehellä erilaiset rytmit (mä herään aina aikaisin aamulla, mies taas aamu-uninen). Tämän vuoksi erillään nukkuminen voi tulla meilläkin ajankohtaiseksi kun huoneita vapautuu lasten muuttaessa pois kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä toi olisi ihan minunkin unelmani. Harmi, että ei rahat moiseen luksukseen riitä mitenkään - kun nyt saisi edes jokaiselle lapselle oman huoneen.

N36

Muuten sama, mutta näin etätyölaisenä sanoisin, että kunpa olisi edes omat työhuoneet.

Seuraavana tulisi lapsille omat huoneet,

Mutta ne omat makuuhuoneet olisivat luksusta myös meille aikuisille. Saisi mennä nukkumaan omassa aikataulussaan, eikä kumpikaan heräisi, jos toinen jostain syystä herää yöllä. Eikä toisen kuorsaus ja hampaiden narskutus häiritsisi.

t. nainen, aviossa 23 vuotta

Eri huoneissa on nukuttu kohta 20 vuotta. Olen huono nukkuja ja sitä paitsi valvon pidempään kirjaa sängyssä lukien. Lisäksi ajoittain miehen kuorsaus on jotain aivan järkyttävää kuunneltavaa. Uniapnea on, mutta sitä laitetta ei oppinut käyttämään. Vessojakin on kaksi, mutta tulee käytettyä kumpaakin, kun ei aina viitsi kavuta portaita. Mielestäni aivan normaalia. Eri huoneissa nukkuvat vanhempanikin. Voihan sitä vierailla toisen sängyssä.

Minulla oli vaatimuksena ennen yhteen muuttoa, että haluan oman makuuhuoneen. En olisi halunnut oikeastaan muuttaa yhteen, mutta koska halusimme lapsia, se oli käytännöllisintä. Mutta en ennen kuin meillä oli varaa asuntoon, missä sain oman makuuhuoneen. En pysty nukkumaan kenenkään vieressä.