Lue keskustelun säännöt.
Nyt saatte vapaasti haukkua, arvostella, potkia perseelle jne!
11.08.2013 |
Olen nuori. Minulla on ylipainoa 35 kg. Vyötärönympärys 132 cm. Minulta on leikattu sappirakko sappikivien takia, on huono kolesteroli korkealla, selkä ja polvet kovilla, kakkostyypin diabetes ja sydämen kanssa ongelmia. En silti saa laihdutettua, vaan herkuttelen ja herkuttelen ja kaikista pahinta on se, etten liiku. Olen kokeillut miljoonia dieettejä ja elämäntapamuutoksia. Minulla on jonkin sortin syömishäiriö, mutta silti. Nyt saatte luvan kanssa haukkua niin paljon kuin sielu sietää.
Kommentit (21)
Yksin on hankalaa. Vaikken itse ole ylipainoinen niin herkuttelen kovasti ja liikkuminen on niin plääh!!! Voisitko saada vaikka jonkun kaverin lenkeille mukaan? Itseä tämä ainakin auttaisi saamaan peffan ylös sohvalta, mutta kaverit niin kaukana täältä ettei onnistu.
Siinä samalla sitten juoruu kaikki mahdolliset asiat ja muutenkin jutustelee niin ei se edes liikunnalta tunnu :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko terveyskeskuksessanne laihdutusryhmiä, joista voisit saada tukea? sisareni on ollut koko ikänsä ylipainoinen ja parikymppisestä asti sairaalloisen ylipainoinen. hän on kokeillut lähes kaiken, jonka voi ilman leikkauksia itse tehdä, eikä mikään muu auttanut kuin terveyskeskuksen tarjoama laihdutusryhmä. sen (ja lemmikin) tuoman tuen avulla hän on pikkuhiljaa pudottanut painoaan 40 kiloa. hän sanoo, että yksin on helppo repsahtaa, mutta, jos tietää, että kerran viikossa on punnitus, on vain pakko keksiä jotain muuta sen syömisen tilalle.
Kamalaa. Miksi haluat tappaa itsesi? Sillä sitä sinä teet nyt, sinä vahingoitat itseäsi. Hakisit apua.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:05"]
Kamalaa. Miksi haluat tappaa itsesi? Sillä sitä sinä teet nyt, sinä vahingoitat itseäsi. Hakisit apua.
[/quote
Niin kuin mistä? Olen käynyt lääkärissä, diabeteshoitajalla, ravitsemusneuvojalla ja käyn terapiassa (tosin muista syistä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:12"]
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:05"]
Kamalaa. Miksi haluat tappaa itsesi? Sillä sitä sinä teet nyt, sinä vahingoitat itseäsi. Hakisit apua.
[/quote
Niin kuin mistä? Olen käynyt lääkärissä, diabeteshoitajalla, ravitsemusneuvojalla ja käyn terapiassa (tosin muista syistä)
[/quote]
Ehkäpä kaipaisit apua itsesi löytämiseen. Sitä ei kukaan puolestasi tee.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:16"]
Ehkäpä kaipaisit apua itsesi löytämiseen. Sitä ei kukaan puolestasi tee.
[/quote]
Niin kuin sanoin, käyn jo terapiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se herkuttelun into loppuu kun saat lihavuutesi takia syövän tai vaikka aivohalvauksen tai sydärin.Lupaan että sen jälkeen ei ruoka maistu kun pelottaa niin helvetisti.Katso vaikka netistä kuvia ja youtubesta videoita aivohalvauspotilaista(englanniksi stroke) tai vaikka lihavuusleikkauksia.
Itsensä kuoliaaksi syöminen on kivulias kuolema ja itsensä pahoinpitelyä.Mulla ei ole varaa edes lihoa.Saathan sä ittes tappaa noinkin jos haluat.
Itsekin olen ollut leikkauksissa mm.kasvain kohdussa,mutta olo oli päinvastainen,ruokahalu meni kun kivut oli niin kovat.Toisen raskauden aikaan oli kova huoli syntymättömästä lapsesta,sain raskauden takia järkyn sairauskohtauksen jonka jälkeen sanottiin että voi tulla epilepsiakin,väkisellä piti syödä kun oli niin hemmetin pahamieli koko ajan.Mitään epilepsiaa ei sitten edes tullut ja lapsikin täysin terve.Miksi jäät omien demoniesi vangiksi?Mitä joku terapeutilla juoksu auttaa?Mä päätin että näytän edes itselleni että murheet ja vaikeudet ei mua kaada,elän terveenä kuin mahdollista vaikka muiden kiusana :D
Itseään ei pääse pakoon läskivuoren taakse, vaikka miten yrittäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anteeksi joudun varmaan helvettiin tästä kommentista mutta läskit ovat haisevia ja kuvottavia.Itselläni pari rasvamakkaraa vyötäröllä raskauksien tai siis viimeisimmän jälkeen ja nekin etoo mua ja jumppaan joka päivä ja käyn vaunulenkeillä lähes joka päivä,riippuen tietty ilmasta(ei viitsi sateessa raahata esikoista)jos ois vaan kuopus matkassa,menisisn lenkille vaikka sataisi puukkoja :D
Anteeksi joudun varmaan helvettiin tästä kommentista mutta läskit ovat haisevia ja kuvottavia.Itselläni pari rasvamakkaraa vyötäröllä raskauksien tai siis viimeisimmän jälkeen ja nekin etoo mua ja jumppaan joka päivä ja käyn vaunulenkeillä lähes joka päivä,riippuen tietty ilmasta(ei viitsi sateessa raahata esikoista)jos ois vaan kuopus matkassa,menisisn lenkille vaikka sataisi puukkoja :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:26"]
Kyllä se herkuttelun into loppuu kun saat lihavuutesi takia syövän tai vaikka aivohalvauksen tai sydärin.Lupaan että sen jälkeen ei ruoka maistu kun pelottaa niin helvetisti.Katso vaikka netistä kuvia ja youtubesta videoita aivohalvauspotilaista(englanniksi stroke) tai vaikka lihavuusleikkauksia.
Itsensä kuoliaaksi syöminen on kivulias kuolema ja itsensä pahoinpitelyä.Mulla ei ole varaa edes lihoa.Saathan sä ittes tappaa noinkin jos haluat.
Itsekin olen ollut leikkauksissa mm.kasvain kohdussa,mutta olo oli päinvastainen,ruokahalu meni kun kivut oli niin kovat.Toisen raskauden aikaan oli kova huoli syntymättömästä lapsesta,sain raskauden takia järkyn sairauskohtauksen jonka jälkeen sanottiin että voi tulla epilepsiakin,väkisellä piti syödä kun oli niin hemmetin pahamieli koko ajan.Mitään epilepsiaa ei sitten edes tullut ja lapsikin täysin terve.Miksi jäät omien demoniesi vangiksi?Mitä joku terapeutilla juoksu auttaa?Mä päätin että näytän edes itselleni että murheet ja vaikeudet ei mua kaada,elän terveenä kuin mahdollista vaikka muiden kiusana :D
[/quote]
Kyllä minua on terapia auttanut todella paljon, olen käynyt läpi vaikean masennuksen (koputtaa puuta) ja ahdistuksen. Ja niin hullulta kuin se kuulostaakin niin ei nuo auta. Kakkostyypin diabeteksessa on valtavat riskit ja olen ollut sydämen takia jo hoidossakin. Ei mitään akuuttia vielä, mutten edes usko eläväni kauhean vanhaksi. Kuulostaa kamalalta, mutta en tiedä mitä pitäisi muutokseen tapahtua. Kun kuulin kakkostyyppivaarasta päätin että laihdutan ihan takuulla, ettei diabetesta pääse tulemaan. No eihän siitäkään mitään tullut. Nyt sentään 5 kg tippunut laihduttamatta.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:26"]
Kyllä se herkuttelun into loppuu kun saat lihavuutesi takia syövän tai vaikka aivohalvauksen tai sydärin.Lupaan että sen jälkeen ei ruoka maistu kun pelottaa niin helvetisti.Katso vaikka netistä kuvia ja youtubesta videoita aivohalvauspotilaista(englanniksi stroke) tai vaikka lihavuusleikkauksia.
Itsensä kuoliaaksi syöminen on kivulias kuolema ja itsensä pahoinpitelyä.Mulla ei ole varaa edes lihoa.Saathan sä ittes tappaa noinkin jos haluat.
Itsekin olen ollut leikkauksissa mm.kasvain kohdussa,mutta olo oli päinvastainen,ruokahalu meni kun kivut oli niin kovat.Toisen raskauden aikaan oli kova huoli syntymättömästä lapsesta,sain raskauden takia järkyn sairauskohtauksen jonka jälkeen sanottiin että voi tulla epilepsiakin,väkisellä piti syödä kun oli niin hemmetin pahamieli koko ajan.Mitään epilepsiaa ei sitten edes tullut ja lapsikin täysin terve.Miksi jäät omien demoniesi vangiksi?Mitä joku terapeutilla juoksu auttaa?Mä päätin että näytän edes itselleni että murheet ja vaikeudet ei mua kaada,elän terveenä kuin mahdollista vaikka muiden kiusana :D
[/quote]
Lisään vielä, että sappikivien takia minulla oli helvetin kovat kivut ja silti söin normaalisti, vaikka se aiheuttikin lisää kipuja. Ainoastaan enterorokossa olen ollut syömättä kivun takia.
9, jokaisella on oikeus mielipiteeseen :) Mä en kyllä haise, mutta muuten olen kuvottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä minulla ole mitään syytä sinua arvostella. Jokainen ihminen vastaa ihan itse omasta elämästään, ei kellään muulla oikeasti ole siihen mitään vastuuta tai valtaa. Itse meistä kukin päättää, millainen haluaa olla, miten elää ja kuolla. Jotkut haluavat elää terveenä pitkään, toiset eivät.
Et edes halua voida tilanteelle mitään. Kommentoit ylempänä, ettet voi tehdä enää mitään, kun olet jo hakenut apua eikä se ole auttanut.
Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa ja ala vahtimaan kaikkea mitä teet Ja neuvomaan kaikessa. Ainoa, joka voi auttaa sinua, on sinä itse. Hyväks tilanne, lakkaa kiukuttelemasta ja ota vastuu omasta elämästäsi.
Itse paranin syömishäiriöstä näin, pakon edessä. Se oli paraneminen tai kuolema.
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 12:50"]
Et edes halua voida tilanteelle mitään. Kommentoit ylempänä, ettet voi tehdä enää mitään, kun olet jo hakenut apua eikä se ole auttanut.
Kukaan ei tule hakemaan sinua kotoa ja ala vahtimaan kaikkea mitä teet Ja neuvomaan kaikessa. Ainoa, joka voi auttaa sinua, on sinä itse. Hyväks tilanne, lakkaa kiukuttelemasta ja ota vastuu omasta elämästäsi.
Itse paranin syömishäiriöstä näin, pakon edessä. Se oli paraneminen tai kuolema.
[/quote]
Minä en kyllä sanonut etten voi tehdä mitään vaan kysyin että mitä voin tehdä. Ja siis mitä minä kiukuttelen tai miten en kanna vastuuta elämästäni? Minusta kun terapian ja oman mielenterveyden hoitaminen on nimenomaan sitä vastuunkantoa. Syytön minä olen traumoihini ja olisin voinut jäädä voivottelemaan ja syyttämään vanhempiani, mutta en tehnyt niin vain hain aikuisena itselleni apua. Jos minä en olisi alkanut syödä lääkkeitä, mennyt terapiaan ja ollut sairaalahoidossa olisin kuollut. Minulla ei ollut mitään eväitä päättää tuosta vaan ja nousta mt-ongelmien ja syömishäiriön yläpuolelle. Siinä olet kyllä oikeassa, että tavallaan olen tämän asian kanssa jo luovuttanut ja odotan, että ehkä joskus jotain tapahtuu joka saa minut muuttamaan käyttäytymiseni. Ehkä en arvosta (vielä) itseäni tarpeeksi.
Mitä järkeä elää jos on tuossa jamassa?Äidilläni ms ja on tehnyt hoitotestamentin juuri siksi ettei tarvitse vihanneksena kärsiä letkuissa.Miksi pilata oma terveys,toisilla sitä ei ole vaikka kuinka urheilisi ja söisi rehuja,se on väärin.Läskien joutaakin kuolla!Maksavat liikaa veronmaksajille.Jokainen on nykyään mielenterveys ongelmainen
[quote author="Vierailija" time="11.08.2013 klo 13:19"]
Mitä järkeä elää jos on tuossa jamassa?Äidilläni ms ja on tehnyt hoitotestamentin juuri siksi ettei tarvitse vihanneksena kärsiä letkuissa.Miksi pilata oma terveys,toisilla sitä ei ole vaikka kuinka urheilisi ja söisi rehuja,se on väärin.Läskien joutaakin kuolla!Maksavat liikaa veronmaksajille.Jokainen on nykyään mielenterveys ongelmainen
[/quote]
Tarkoitatko että mitä järkeä elää läskinä? Mitä tuo hoitotestamentti liittyy asiaan? En ole käsittääkseni kuitenkaan vihannes ja ihan onnellista elämää elän, vaikka sairas ja lihava olenkin.
Mitä järkeä elää onnettomana läskinä joka ei halua edes muuttua?Itsehän kirjoitit että herkuttelu jatkuu vaikka sydänoireita?Mitä onnellista siinä on?tarkoitin että vakavasti sairaat ihmiset ja ilman omaa syytään,toisin kuin sinä,eivät halua kitua ja oikeasti tekevät hoitotestamentteja etteivät kärsisis turhaan ja olisi omaisille taakkana,sä oikein tarkoituksella haluat toisten hoidokiksi.Mielestäni aika vihannestouhua moinen mutta jos itselle sai riittää tollainen varjoelämä niin mikäs siinä
Ap nostelee.