Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Open pitää ostaa tarvikkeita omalla rahalla, mikä on kohtuullinen summa?
09.08.2013 |
Koulumme budjetti on niin pieni, ettei kaikkia tarvittavia opetusvälineitä tai koulutarvikkeita saada hankituksi millään. Koulu on Pohjois-Savossa (muuttotappio- ja talousahdinkokunta), joten tulevaisuus ei ole yhtään sen parempi. Opetan luonnontieteitä ja tunteja on noin 19, jolloin käteen tulee kuussa vajaat pari tonnia. Tykkään kuitenkin työstäni ja pidän mielellään hyviä ja havainnollisia tunteja. Oppilaat oppivat huomattavasti paremmin, jos olisi enemmän kunnollisia konkreettisia havaintomateriaaleja ja mahdollisuus testata erilaisia ilmiöitä käytännössä.
Koulussa valmiiksi olevilla tarvikkeilla ja havaintomateriaaleilla ei kunnon tuntien pito kuitenkaan onnistu. Esimerkiksi suurin osa vaikkapa fysiikan ja kemian tarvikkeista on mennyt vuosikymmenten aikana rikki, eikä uusia ole juuri hankittu. Maantiedon kartoissa puhutaan vielä Jugoslaviasta ja Neuvostoliitosta, joten nekin ovat parhaat päivänsä nähneet. Tarvikevarastot ovat kaikin puolin puutteelliset.
Olen jo jotain välttämättömänä pitämiäni hankintoja (mm. oppikirjoja, lampun, havaintomateriaaleja ja näytteitä, kartonkia, opetettavan aineen julisteita) tehnyt omalla rahalla. Koulu ei myöskään tarjoa puhelimia käyttöön. Työasioita joutuu välillä hoitamaan omalla puhelimella.
Kysymys kuuluu: Kuinka suurella summalla on mielestäsi kohtuullista joutua hankkimaan työssä tarvittavia välineitä?
Kommentit (68)
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 09:12"]Kustantajilta ei tähän päivään mennessä ole irronnut mustekynää parempaa lahjusta.
Kirjoissakin jo säästämme! Kirjat ovat olleet käytössä kohta kymmenen vuotta ja alkavat olla riekaleina. Olen yrittänyt pitää kirjatilaukset minimissä, jotta tarvikkeisiin irtoaisi rahaa. Koulussamme on kuitenkin 30 muutakin opettajaa, joiden kirjahankintoihin en juuri pysty vaikuttamaan. Kirjoja on nyt viime vuosina jouduttu hankkimaan enemmän, koska muidenkin oppiaineiden kirjat ovat kuluneet loppuun. Osa oppilaista myös onnistuu turmelemaan kirjansa kurjaan kuntoon jo puolessa vuodessa!
ap
[/quote] Meilläkin käytettiin ala-asteella kyläkoulussa monta vuotta samoja kirjoja, ja jos sen sotki, hukkasi, hajotti tms niin vanhemmat joutuivat korvaamaan uuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tajua, miksi jotkut tässä ketjussa eivät ymmärrä, että opettajat eivät todellakaan voi vaatia lisärahaa materiaaleihin noin vain. Rehtori ei päätä, kuinka paljon rahaa antaa koulun käyttöön. Rehtori päättää, miten koulun saama rahasumma jaetaan. Siinä ovat jakajina paitsi opettajat myös siivoojat, ruokala, kiinteistönhuoltofirma ja sijaisuuksiin uppoavat menot. Jos koulun katto alkaa vuotaa, se on pakko korjata ennen homevaurioiden syntyä, ja silloin saa olla onnellinen, jos seuraavana lukuvuonna saa edes yhden uuden pallon liikuntatunneille. Jos opettajat sairastavat paljon esim. influenssan takia, sijaisuuksiin uppoaa seuraavaksi lukuvuodeksi aiottu uusi oppikirjasarja johonkin aineeseen. Vieläkö ihmettelette, miksi opettajat tulevat töihin vaikka pää kainalossa? Täydennyskoulutuskurssit ovat opettajillekin ihan laissa määritelty oikeus, mutta ainakin meidän koulussamme on sanottu suoraan, että jos jokin täydennyskoulutus osuu samaan aikaan kuin pidettävä oppitunti, on turha yrittää saada lupaa mennä koulutukseen, koska sitten pitäisi saada jostain rahaa oppitunnin sijaista varten.
Se, kuinka paljon rahaa koulun käyttöön tulee, on koulutusviraston ja koulutoimenjohtajan takana. Oppilasmäärä ratkaisee asian. Jos oppilaita on esim. 300, rahaa tulee vaikkapa 1,2 x 300 x tietty summa. Koulutusvirasto myös päättää, mikä tuo kerroin on mitäkin koulua kohti. Saman kunnan toinen koulu voi saada rahaa isommalla kertoimella kuin toinen koulu, esim. yhden koulun kerroin on 1,15 ja toisen koulun kerroin on 1,6 ihan riippuen siitä, miten rehtori on saanut asian lobattua koulutusvirastossa. Ja tuota rahasummaa siis ovat sitten jakamassa eri tahot siinä määrin kuin rehtori sitten rahaa jakaa.
Opettaja voi vaatia lisää rahaa omaan työhönsä ihan yhtä lailla kuin keittäjä voi vaatia lisää rahaa ruokaan. Siis ihan turha mennä vaatimaan yhtään mitään. Se, kuinka paljon kunnalla on käyttää rahaa oppilaiden koulutukseen, päätetään ihan muualla, loppuviimein eduskunnassa. Yhden tai kymmenen opettajan ininä on kuin hyttysen pieraisu siinä vaiheessa.
Ja ei 29, en ole sitä mieltä, että 2000 € + satunnaiset verovähennykset ovat sopiva summa tuollaisesta työmäärästä ja kotona vaadittavasta tilasta. Kerroin vain, millaista on tämän työn todellisuus. Jos opettajat alkavat vaatia lisää liksaa joko itselleen tai kouluja varten, se tarkoittaa kunnallisverojen nostoa, ja silloin alkavat huoltajat heitellä paskaa niskaan ja syyttää, että opettajat vielä kehtaavat valittaa työolojaan, kun on muutenkin lyhyet päivät ja pitkät lomat ja "iso" palkka.
Eikö muissa kouluissa ole vanhempainyhdistystä? Olen ollut nyt muutaman vuoden lasteni koulun vanhempainyhdistyksessä. Yhteistyössä koulun henkilökunnan ja oppilaiden kanssa saamme muutamilla parin tunnin tempauksilla koululle rahaa hyvin. Opettajat ovat sitten yhdessä listanneet asioita mihin heidän mielestään olisi sitä hyvä käyttää, mm. kirjasarjoja, soittimia, liikuntavälineitä, välitunneille leikkivälineitä, retkien bussikuljetuksia, muutosten kevään kukituksiin jne. Vaikka koulu ei ole iso, niin innokkaita vanhempia on auttamassa paljon. Eikö muissa kouluissa ole tällaista?
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 09:12"]
Kustantajilta ei tähän päivään mennessä ole irronnut mustekynää parempaa lahjusta.
Kirjoissakin jo säästämme! Kirjat ovat olleet käytössä kohta kymmenen vuotta ja alkavat olla riekaleina. Olen yrittänyt pitää kirjatilaukset minimissä, jotta tarvikkeisiin irtoaisi rahaa. Koulussamme on kuitenkin 30 muutakin opettajaa, joiden kirjahankintoihin en juuri pysty vaikuttamaan. Kirjoja on nyt viime vuosina jouduttu hankkimaan enemmän, koska muidenkin oppiaineiden kirjat ovat kuluneet loppuun. Osa oppilaista myös onnistuu turmelemaan kirjansa kurjaan kuntoon jo puolessa vuodessa!
ap
[/quote]
Ehkä sulle ei ole tullu lahjaa kustantajalle, mutta jollekkin muulle kyllä.
Miksi käyttää ylipäätään kirjaa? Monessa aineessa selviäisi samalla kirjattomalla oppimateriaalilla ihan helposti.
Maaseutukoulussa ei yläkoulun puolella ole vanhempainyhdistystä. Yritettiin käynnistää, mutta ei kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulumme opettajakunnan hankintoja tältä syksyltä
-Muutama on ostanut tietokoneen käytettäväksi koululla
-1 Ipad tunneille, joilla pitää näyttää oppilaille mallivideoita
-Kalenterin ovat kaikki joutuneet ostamaan itse
-Opettajat ovat tuoneet julisteita ja muuta rekvisiittaa luokkiinsa
-Yksi alakoulun opettaja väläytteli hankkivansa kohta itse dokukameran luokkaansa, kun sitä ei lupailuista huolimatta ole muutamaan vuoteen ilmaantunut
Aika hurjaa! Itse olen joutunut hankkimaan tänä syksynä itselleni välttämättömiä tarvikkeita reilulla kolmellakymmenellä eurolla.
Summa on se, mikä on opettajan moraali työtään kohtaan.
t. kulttuurialan akateeminen, jonka itse maksettavat työkulut vuodessa ovat n. 10 prosenttia vuosituloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.08.2013 klo 10:02"]
Koulumme opettajakunnan hankintoja tältä syksyltä
-Muutama on ostanut tietokoneen käytettäväksi koululla
-1 Ipad tunneille, joilla pitää näyttää oppilaille mallivideoita
-Kalenterin ovat kaikki joutuneet ostamaan itse
-Opettajat ovat tuoneet julisteita ja muuta rekvisiittaa luokkiinsa
-Yksi alakoulun opettaja väläytteli hankkivansa kohta itse dokukameran luokkaansa, kun sitä ei lupailuista huolimatta ole muutamaan vuoteen ilmaantunut
Aika hurjaa! Itse olen joutunut hankkimaan tänä syksynä itselleni välttämättömiä tarvikkeita reilulla kolmellakymmenellä eurolla.
[/quote]
No kyllä voi peiliin katsoa, jos on niin typerä, että jotain omia tabletteja ja kameroita alkaa kouluun tuoda. Opetus on sitten vaan kivikaudelta, jos välineitä ei anneta.
Kohtuullista olisi 0 euroa.
Itse toimin lastenohjaajana seurakunnalla. Koska ei ole täysiä tunteja enää, niin palkka on nettona vain 1400 euroa. Koska meillä arvostetaan "aktiivisuutta", joka tarkoittaa, että on valmis satsaamaan esim. cd-levyihin, jotta lauluhetkistä tulee monipuolisia, niin näitä joutuu itse hankkimaan. Samoin käsinukkeja, kankaita, erikoiskynttilöitä, ristejä, talvella kukkia jne. Olen ostanut myös kanteleen ja kitaran, koska meillä alkoi ne, joilla oli soittimet ja käyttivät niitä työssään saamaan enemmän tunteja. Virallisestihan tätä ei ole kerrottu. Seuraavaksi onkin sitten vuorossa erikoisrytmisoittimia, raamattunukkekirjoja (näiden selässä on kirja) ym. ostoa.
Valitettavasti tässä taloudellisessa tilanteessa en uskalla jättää ostamatta. Uutta työpaikkaa etsin tuon pomon takia. Ainahan toki hän painottaa, että mitään ei tarvitse itse ostaa, mutta tunteja saavat kuitenkin enemmän ne, jotka käyttävät itse ostamiaan tavaroita...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 14:59"]
En tajua, miksi jotkut tässä ketjussa eivät ymmärrä, että opettajat eivät todellakaan voi vaatia lisärahaa materiaaleihin noin vain. Rehtori ei päätä, kuinka paljon rahaa antaa koulun käyttöön. Rehtori päättää, miten koulun saama rahasumma jaetaan. Siinä ovat jakajina paitsi opettajat myös siivoojat, ruokala, kiinteistönhuoltofirma ja sijaisuuksiin uppoavat menot. Jos koulun katto alkaa vuotaa, se on pakko korjata ennen homevaurioiden syntyä, ja silloin saa olla onnellinen, jos seuraavana lukuvuonna saa edes yhden uuden pallon liikuntatunneille. Jos opettajat sairastavat paljon esim. influenssan takia, sijaisuuksiin uppoaa seuraavaksi lukuvuodeksi aiottu uusi oppikirjasarja johonkin aineeseen. Vieläkö ihmettelette, miksi opettajat tulevat töihin vaikka pää kainalossa? Täydennyskoulutuskurssit ovat opettajillekin ihan laissa määritelty oikeus, mutta ainakin meidän koulussamme on sanottu suoraan, että jos jokin täydennyskoulutus osuu samaan aikaan kuin pidettävä oppitunti, on turha yrittää saada lupaa mennä koulutukseen, koska sitten pitäisi saada jostain rahaa oppitunnin sijaista varten.
Se, kuinka paljon rahaa koulun käyttöön tulee, on koulutusviraston ja koulutoimenjohtajan takana. Oppilasmäärä ratkaisee asian. Jos oppilaita on esim. 300, rahaa tulee vaikkapa 1,2 x 300 x tietty summa. Koulutusvirasto myös päättää, mikä tuo kerroin on mitäkin koulua kohti. Saman kunnan toinen koulu voi saada rahaa isommalla kertoimella kuin toinen koulu, esim. yhden koulun kerroin on 1,15 ja toisen koulun kerroin on 1,6 ihan riippuen siitä, miten rehtori on saanut asian lobattua koulutusvirastossa. Ja tuota rahasummaa siis ovat sitten jakamassa eri tahot siinä määrin kuin rehtori sitten rahaa jakaa.
Opettaja voi vaatia lisää rahaa omaan työhönsä ihan yhtä lailla kuin keittäjä voi vaatia lisää rahaa ruokaan. Siis ihan turha mennä vaatimaan yhtään mitään. Se, kuinka paljon kunnalla on käyttää rahaa oppilaiden koulutukseen, päätetään ihan muualla, loppuviimein eduskunnassa. Yhden tai kymmenen opettajan ininä on kuin hyttysen pieraisu siinä vaiheessa.
Ja ei 29, en ole sitä mieltä, että 2000 € + satunnaiset verovähennykset ovat sopiva summa tuollaisesta työmäärästä ja kotona vaadittavasta tilasta. Kerroin vain, millaista on tämän työn todellisuus. Jos opettajat alkavat vaatia lisää liksaa joko itselleen tai kouluja varten, se tarkoittaa kunnallisverojen nostoa, ja silloin alkavat huoltajat heitellä paskaa niskaan ja syyttää, että opettajat vielä kehtaavat valittaa työolojaan, kun on muutenkin lyhyet päivät ja pitkät lomat ja "iso" palkka.
[/quote]
Yksi opettaja ei voikaan vaatia mitään. Jos kaikki Suomen opettajat alkaisivat vaatia ja menisivät lakkoon, eiköhän alkaisi tapahtua.
Ihan sama, mitä veronmaksajat inisevät. Saivathan sairaanhoitajat ja lääkäritkin lisää liksaa. Siinähän inisevät. Aina opettajat vetoaa tuohon, että jos nyt me vaaditaan jotain, niin ei kunnan rahat riitä. Miettiikö muut ammattiryhmät tuollaisia? Kun firmassa työntekijät vaatii lisää palkkaa ja etuja, miettiikö ne pätkän vertaa, että mitä se tuote sitten ostajalle tulee maksamaan? Ei. Miksi opettajat kelaa tällaisia?
Juuri tuon vuoksi en liity OAJ:hin. Kun yleinen asenne on se, että ei me voida mitään vaatia, kun mitä ne muut sitten ajattelee, piippiip. Mulle on ihan sama, mitä muut ajattelee. Haluan tehdä työtäni hyvin ja se vaatii kunnon työkalut. Haluan saada työstäni kunnon korvauksen ja se vaatii kohta alan vaihdon.
Itse en osta kouluun yhtään mitään. Ei se kaupan kassahenkilökään omaa maksupäätettä sinne kauppaan mukana tuo.
Pahoin pelkään, että pian saamme olla tyytyväisiä, jos palkka maksetaan ajallaan. Kuntamme kassa on tyhjä ja talvelle on jo väläytelty opettajien ja koko muun henkilökunnan lomautukset. Tässä tilanteessa uusia tarvikkeita on turha toivoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="09.08.2013 klo 11:52"]
Minä olen bg-ope ja olen ostanut joka toinen vuosi töissä käytettävää materiaalia sen verran, että saan ne sitten verovähennykseen. Jos ostaisin joka vuosi vaikka 200 eurolla, niin en saisi mitään verohelpotuksiakaan, mutta kun ostan yli tulonhankkimisvähennyksen menevän määrän (630 euroa), niin sitten saan ne vähentää verotuksesta.
[/quote]
Muuten oikein, mutta ammattikirjallisuutta ja -materiaalia voi kyllä ostaa ilman tuota kahden vuoden rajoitetta verotuksen kannalta. Keräät vain kuitit yhteen ja laitat verotukseen sinä vuonna, kun verotuksen kynnysarvo ylittyy (tuo reilu 600 €). Kuitin ei tarvitse olla siis siltä samalta verovuodelta, jossa se ilmoitetaan. Voit tarkastaa tämän vero-oppaista.
Vaikka veroedun saakin, eivät hankinnat ole ilmaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi ei, ap. Tilanteesi kuulostaa kamalalta.
Täytyy sanoa, että eipä ole koulutuksellisesta tasa-arvosta tietoakaan. Itse olen onnekkaassa asemassa, kun olen töissä koulussa, jonne valmistui muutamia vuosia sitten uusi koulurakennus ja vanhempi koulun osakin remontoitiin täysin.
Kaikissa luokissa on videotykki, dokumenttikamera, älytaulu ja tietenkin siis tietokone opettajan käyttöön. Lisäksi luokissa on kaksi tietokonetta oppilaskäyttöön.
On tosi mukavaa opettaa, kun sähköiset opetusmateriaalit ovat käytössä monessa oppiaineessa. Myöskään opettajien lomautuksia ei kunnassamme harkita.
Kuntien heikossa taloudellisessa tilanteessa ei ole kyse ei ole OAJ:sta ja sen heikkoudesta eikä surkeista, säälittävistä nynnyopettajista. Näissä kehnon taloustilanteen kunnissa (kuten ap:lla) mikään kunnan toimiala ei elä leveästi. Voin kuvitella millaista on tk:ssa tai päivähoidossa.
Epäreiluahan tuo on sekä opettajan että oppilaan näkökulmasta.
Mä en ymmärrä.
Mulle ei tule just nyt mieleen yhtään oppiainetta, jonka opettamiseen tarvitsisin ostaa yhtään mitään muuta kun vihkot kynät ja sakset ja liimaa oppilaille muistiinpanoja varten. Ne löytynevät köyhimmästäkin koulusta. Loput materiaalit löytyvät takuulla luonnosta ja kenen tahansa kotoa. Eihän kouluissa ole tilojakaan säilöä loputonta määrää tarvikkeita.
Kirjat, paperikartat ja muu painettu ateriaali on muutenkin vanhanaikaista.
Mun mielestä opettajan ei pidä yhtään laittaa omaa rahaa työhönsä.
Sen sijaan voisi miettiä, että jos vanhempien kanssa saisitte kokoon jonkun tempauksen, jolla kerätä rahaa koululle välttämättömiin asioihin.
Tämmöisissä asioissa sitä talkoohenkeä tarvittaisiin!
Minä olen aika tiukka tässä asiassa; olen pihillä yksityisellä töissä töissä kaksikielisellä paikkakunnalla ja kun en tiennyt erään sanan kirjoitusasua, vihjaisi työnantajani, että edeltäjälläni oli oma sanakirja. Sanoin, että mulla on sanakirja kotona, mutta tarvitsen sitä siellä, netin sanakirjat saa riittää ja kun ko. sanaa sieltä ei löytynyt, niin sitten ei löytynyt. Työnantaja alkoi vihjailla, että saa halvalla kirjakaupasta, sanoin että osta sitten tänne sanakirja. Sen jälkeen on ollut asiasta hiljaa.
Nollalla eurolla. Eihän kunnan tarvitsekaan materiaaleja ja välineitä hankkia, jos opet suostuvat ne maksamaan omasta pussistaan.
ope
Kirjat syövät koko hankintabudjetin. Tarvikkeita on ruinattu jo kymmenen vuotta, mutta juuri mitään ei ole saatu!
Alue: Aihe vapaa
Ynnäilin viimetalven hankinnat yhteen: käytin opetusta havainnollistaviin juttuihin noin 400€. Osa tavarasta säilyy toki monta vuotta ja on tulevaisuudessakin käytettävissä. Jotain kivoja juttuja hankin myös toisten aineiden opettajille. Tämän lisäksi lahjoitin koululle villalankoja, jotta käsitöissä voisivat neuloa lapasia.
ap