Mieheltä puuttuu auktoriteetti..

Häneltä puuttuu aikuisen ihmisen auktoriteetti jä jämäkkyys. Alusta lähtien olen pitänyt itsestäänselvänä että kumpikin hoitaa lasten perusasioita (tosin miestä joutunut vaatimaan..) mutta meidän perheessä vastuu aina vaan kasaantunut minulle. Tai muuten ne lääkärit jäänyt käyttämättä, päiväkotivaatteet viemättä. Olen puhunut asiasta miehelle paljon, muttei muuta otettaan.

Hänet on ainokaisena lapsena ja kiltin äitin poikana passattu pilalle. Äitinsä ihmetteli, miten meidän nelivuotias pukee jo itse, hänhän puki poikansa vielä koululaisenakin! Nyt mies antaa aikaa lapsille, mutta mitään aikuisen ihmisen kunnioitusta ja auktoriteetti ei omaa. On sellainen "uninen nuhjake" kotona, jos jonnekin lähdetään on aina viimeinen ja pienet lapset huolehtivat että isillä on asiat mukana, muuten ne jää ja unohtuu, mies tajua ajatella kaikkea, siis lapset huolehtivat isistä! Ruokapöydässä tulee viimeisenä syömään, pienet lapset jo juoksevat pöydästä kun isi tulee, mies tuijottelee pihalle tai lautasen pohjalle. Autossa odottaa vaikka ½h että kaksivuotias suostuu menemään paikalleen istumaan, lapsi vedättää miestä pelleilyillä minkä kerkiää.. tai sitten isä sen vartin jälkeen laittaa lapsen paikalleen kiukkuisena ja ärisee että pahalla sitten kun ei hyvällä, älä yhtään siinä kilju, kiristän vyöt kohta kunnolla tiukalle! Menee sitten vihaiseen ääripäähän.

Miten tuohon mieheen saisi fiksuutta kasvatuksen ja esimerkin antamisen suhteen? Olen jättänyt paljon keskenään lasten kanssa, ei siitäkään kyse, mutta mies ei vaan ole tuon jämäkämpi ja fiksumpi. Ja se kyllä näkyy lapsissa. Minullakin sujuvampaa olla keskenään pienten kanssa kuin niin, että mies on paikalla velttoilemassa.