Lue keskustelun säännöt.
Olen raskaana & kaikki ahdistaa :(
07.08.2013 |
Yritimme lasta monta kuukautta. Lopulta plussatestin tehtyäni en ole lainkaan osannut iloita asiasta. Ahdistaa kaikki, kärsin valtavasta uupumuksesta ja pahoinvoinnista. Välillä kaduttaa, että edes ryhdyimme tähän. Eniten pelkään omaa pärjäämistäni. Onneksi raskaus on vasta alkumetreillä, niin kerkeän ehkä tottua uuden vauvan tuloon...
Esikoista odottaessa oli ihan päinvastaiset tunteet. Olin aidosti onnellinen.
Onko muilla ollut vastaavia tunteita aluksi?
Kommentit (6)
Samat sanat. Kaikki muut kokivat euforiaa, minä ahdistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koko raskaus on aina ihan perseestä! Ihan kamalaa aikaa kaikin puolin. On sekä fyysisesti että henkisesti kamala olo ja kahdella viimeisestä kerrasta, olen ollut varma, etten edes tule rakastamaan lasta. Onneksi niin ei ollut asia. Mutta tsemppiä kovasti, mikään ei ole kauheampaa kuin raskaana oleminen. Hormonit ovat ottaa vallan, et ole oma itsesi juuri nyt!
Mä olin tosi onnellinen koko raskausajan vaikka muuten olenkin masennukseen taipuvainen.
Mieleni teki heittää mies mäkeen raskauden alussa, se oli kaikista ärsyttävintä. Lähes jokainen asia, mitä se suustaan päästi (jos vähänkin muisti jotain väärin tms.), sai mut näkemään punaista. Myös tolkuton väsymys ja pahoinvointi oli hirveää. Niin ja rintojen arkuus. Huuuh.
Minäkin toivoin kovasti lasta, mutta nyt vaan tuntuu rasittavalta kaikki oireet, jatkuva väsymys ja ison mahan kanssa oleminen. Edes keskiraskaudessa en ole alkanut olla energisempi, vaikka niin aina lupaillaan. Toivon vaan, että aika menisi nopeasti ja vauva saataisiin terveenä maailmaan. Olen myös huolissani lapsen terveydestä, onko hän esim. vammainen. Tsemppiä, ihan normaaleilta ajatuksesi kuulostavat omiini verrattuna ainakin :)
On on! Täällä on varmaan tuhansia ketjuja aiheesta. Muakin ahdisti tosi paljon koko raskausaika.