Ei se synnyttäminen ollutkaan niin kauheaa.

Ja ne on vain helpottunut ja helpottunut :)

Edellinen ja viimeinen kesti 4h :)

Minulla sama olo esikoiselta. Ihana kokemus! :) kesti kaikkiaan 5 tuntia siitä kun käynnistettiin. (edellis päivänä ole mennyt vedet niin piti käynnistää) Mutta silti jännittää ihan valtavasti toinen synnytys. Jotenki tuntuu, että voiko toinen synnytys olla yhtä helppo.

esikoisen synnyttäminen oli helppo,en ehtinyt edes saamaan kivunlievitystä.

toista synnyttämään mennessä ajattelin edellisen kokemuksen toistuvan,toisin kävi=helvettiä

kolmannen kohdalla olin lähes hysteerinen ja synnytys olikin kaikista pahin

Esikoisen synnytys ei nyt ihan helppo ollut, mutta ei nyt kauheakaa. Kuopus vaan tulla tupsahti maailmaan alle 4 tunnissa. Synnytys voi tosiaan olla positiivinenkin kokemus. 

Mulla kuusi helppoa synnytystä takana, siis kuusi synnytystä yhteensä. Ekassa repesin epparista, mutta sekin parani kohtuu nopeasti ja hyvin. Kaikista muista selvinny vaurioitta. En oo ikinä pelänny, mutta jotenkin se on hämmentävää, miten kuitenkin kokemus hämärtyy ja voimakkaimpina muistoina aina se ihana pikkuinen rinnan päällä... 

Itsekään en kokenut luomusynnytyksiäni mitenkään kauheiksi. Ensimmäisen synnytys oli tosin pitkä, lähes vuorokausi tuli ähellettyä, ja se kyllä väsytti, mutta kivut ei juuri kuukautiskipuja kummempia olleet paitsi sen ihan hetken minkä lapsi tuli ulos synnyskanavasta ja repesin hieman. Ompelu sattui siinäkin enemmän kuin itse repeäminen.

Toinen lapsi, vaikka oli paljon isompi, tulikin sitten ihan uskomattoman helposti, 3 tunnissa laitokselle pääsystä, eikä edes repeämiä lainkaan. Kunnon puolesta olisin voinut lähteä vaikka kävellen kotiin suoraan synnytyksen jälkeen.

Supistukset kesti ihan hyvin ilokaasulla ja pinnistaminen ei tuntunut mun mielestä yhtään pahalta. Repeäminen ja ompelu ei myöskään tuntunut. Pahinta oli se kun sanottiin, että ei saa ponnistaa kun tuntuu, että on pakko. Eli pidättäminen oli ehdottomasti pahinta. 

Minulla ei ollut mitään vauvakuumetta ennen kuin esikoinen syntyi. Synnytyksessä kysyin kätilöltä, että pitääkö minun tehdä jotain kun tuntui ihan hassulta vaan siinä lepäillä ja impata ilokaasua. Sitten kun pieni tuli, tuli vauvakuume.

Kakkosta ei oikein kunnolla ehditty synnyttää kun tuli 2 tunnissa. Pikkulapsivaihe oli sitten sellainen että 'nyt riitti, kiitti', vaikka kuulemma olivat huomattavasti keskivertoa helpompia lapsia. Sama se mulle, kun omani hoidan, en muiden.

Ihmettelin helppoja synnytyksiä isosiskolle, sillä kuulemma oli ollut sama juttu. Vähänkö on noloa, kun kaikki kuvittelevat että jokainen synnytys vastaa jotain maratonjuoksua. Mulla vastasi ehkä noin 5 kilometrin mukavaa kävelylenkkiä.