Lue keskustelun säännöt.
Hoitoalan parhaimmat työpaikat?
11.08.2020 |
Enkä tarkoita yksittäisiä työnantajia vaan siis työympäristöjä, minkä tyyppiset parhaimpia? Ja jos olet tulossa sanomaan "ei mikään" niin jätä mieluummin kokonaan kommentoimatta. Kiitos!
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa on ainakin suurimmaksi osaks ärsyttäviä ihmisiä töissä.. 🤣 Vanhustentalolla mukavempia ja yhteistyökykysempiä. Vammaistyössä alkaa sitten olemaan jo hauskojakin persoonia ja rennompia 😊
Ai, kiva saada tänne kommenttia niiltäkin, joilla on omaa kokemusta. Kuinka moni vanhus muuttuu ilkeäksi saatuaan sitä donezepiili- valmistetta? Ei mun tuttu voi olla mikään yksittäisitapaus. Onneksi huomasin, ettei hänelle olisi saanut sitä edes aloittaa, kun on sydänoireita, eteisvärinää. Mistä se eteisvärinä saa alkunsa? Kauheesti oli kaapissa erilaisia makuvalmisteita, joissa on ainakin d-vitamiinia. Oliko tuo syönyt niitä huvikseen, vai määrääkö niitä joku?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä nuo nollatoleranssit ja "kyllä puututaan" jutut on ihan pelkkiä muodollisuuksia varsinkin lääkäreiden tapauksessa. Ei yliopistosairaala irtisano erikoislääkäriä siksi, että tämä haukkuu ja huutaa hoitajille tai heittelee tavaroita salissa.
Valittaneelle hoitajalle kyllä kerrotaan, että asiaan puututaan ja on nollatoleranssi. Silti sama jatkuu vuodesta toiseen.
No eikö sinne yliopistosairaalaankin mahdu vaikka kuinka paljon erilaisia työpaikkoja ja eri työyhteisöjä? Mahdotonta kai se on sanoa automaattisesti yliopistosairaalaa huonoksi työpaikaksi? Itse opiskelijana kyllä tykkäsin yliopistosairaaloista, koska niissä oli niin totuttu opiskelijoihin. Ohjaus oli aina suunniteltu laadukkaasti, oli kunnon infot alkuun ja kaikki. Ehkä minulle vaan sattumalta osui sitten aina kivat harkkapaikat?
Vierailija kirjoitti:
No eikö sinne yliopistosairaalaankin mahdu vaikka kuinka paljon erilaisia työpaikkoja ja eri työyhteisöjä? Mahdotonta kai se on sanoa automaattisesti yliopistosairaalaa huonoksi työpaikaksi? Itse opiskelijana kyllä tykkäsin yliopistosairaaloista, koska niissä oli niin totuttu opiskelijoihin. Ohjaus oli aina suunniteltu laadukkaasti, oli kunnon infot alkuun ja kaikki. Ehkä minulle vaan sattumalta osui sitten aina kivat harkkapaikat?
No joo, toisaalta en ole kyllä mennyt sinne kuitenkaan töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö sinne yliopistosairaalaankin mahdu vaikka kuinka paljon erilaisia työpaikkoja ja eri työyhteisöjä? Mahdotonta kai se on sanoa automaattisesti yliopistosairaalaa huonoksi työpaikaksi? Itse opiskelijana kyllä tykkäsin yliopistosairaaloista, koska niissä oli niin totuttu opiskelijoihin. Ohjaus oli aina suunniteltu laadukkaasti, oli kunnon infot alkuun ja kaikki. Ehkä minulle vaan sattumalta osui sitten aina kivat harkkapaikat?
No joo, toisaalta en ole kyllä mennyt sinne kuitenkaan töihin.
Mutta viihdyin kyllä siis hyvin ja ohjaus oli selvästi paremmin suunniteltu kuin muualla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaalathan on ihan valtavia työpaikkoja, ihan varmaan sinne mahtuu yhtä sun toista työpaikkaa ja tyytyväisiä sekä tyytymättömiä työntekijöitä. Eri osastojen välillä voi todellakin olla tosi suuria eroja.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista, näin hoitoalan ulkopuolisena olisi kuvitellut yliopistosairaalojen olevan parhaita työpaikkoja.
Ilmeisesti tässä ketjussa on kyse hoitajien kannalta, ei lääkärien tai muunkaan henkilökunnan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naisvaltainen hoitoala: Epäasiallista kohtelua, juoruilua, pahan puhumista ja työpaikkakiusaamista. Kahvihuoneessa, taukotuvassa ja kansliassa notkumista omalla älypuhelimella. Töitten välttelyä.
Omia sairauslomia tekaistuilla syillä, kun työ ei maita. Valitusta, vinkumista ja ruikutusta. On selkäsärky, migreeni, päänsärky tai burnout. Kummasti ja äkkiä nämä tekosairaat ihmeparanevat kaljaterasseille, kesämökille ja koti- ja ulkomaanmatkoille.
Opiskelijoiden, keikkalaisten ja sijaisten kiusaamista. Hoitoalalla ei ole hyviä työyhteisöjä ja työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan tämän, yliopistosairaalat pahimpia. Kilpailua ja myrkyllistä ilmapiiriä. Mitä mielukuvituksellisimmilla tavoilla yritetään olla muiden yläpuolella tai parempia "teidän osaston hoitajat ei oo mitään meidän osaston hoitajiin verrattuna".
Kysyt neuvoa tai teet jotain eri tavalla, niin heti valitetaan muille kuinka et osaa mitään.
Teholla ja leikkurissa tämän huomaa potilaatkin, ollaan niin olevinaan ja katsellaan nenän vartta pitkin muiden osastojen hoitajia kun on pakko esittää olevansa jotenkin tärkeämpi, taitavampi tai kyvykkäämpi kuin muut. Suorastaan oksetti leikkurissa työskennellessä monien hoitajien käytös muita osastoja kohtaan vaikka oma työ on oikeasti kevyttä moniin muihin verrattuna.
Et ole kuitenkaan oikeasti työskennellyt leikkausosastolla? Olet ollut opiskelijana? Kyllä mä 30v työkokemuksella ja eri paikoissa työskennellessä sh:na väittäisin, että päivystävä leikkuri on aika rankka paikka työskennellä. Sekä henkisesti että fyysisesti. Leikkurissa on vähän erilaista porukkaa töissä ja työn luonne on sellainen; asiat pitää hoitaa just eikä melkein, myös kommunikointi on lyhyttä ja selkeää. Se voi tuntua pehmeämmästä osastolla työskentelevästä hoitajasta kovalta ja ylimieliseltä. Sitä se ei ole, tarkoitus on varmistaa potilaan ehdottoman turvallinen ja laadukas hoito. Saamme myös usein potilailta kiitosta siitä, että olemme pitäneet hyvää huolta ja saaneet potilaan tuntemaan olonsa turvalliseksi.
Ihan töissä töissä kyllä, myöskin päivystävällä leikkausosastolla. Joku varmaan muistaa uutiset yliopistosairaalan väkivaltaisista lääkäreistä, hoitajaa lyöty esim. pihdeillä. Jokainen voinee päätellä, mitä tämä tekee työilmapiirille ja se kakka tunnetusti valuu alaspäin. Tuollaisen kohtelun monet hoitajat sitten purkavat "alaspäin" esimerkiksi osastolta saliin potilasta tuovaan hoitajaan tai heräämöstä hakevaan hoitajaan.
Jep, se nokittelun tarve on joidenkin kohdalla niin valtava, että saadaan aikaiseksi aika huvittavia raportointeja. Oma suosikkini, ja tämä tietysti potilaan kannalta ihan hirveää, oli yksi omatoiminen, täysjärkinen potilas, joka tarvitsi ennen suunniteltua leikkausta pari tiputusta ja tuli siksi osaston kautta suunniteltuun leikkaukseen. Annoin raportin ja koska oli hyvin rauhallinen päivä, osasin vastata huonolla päällä olleen anestesiahoitajan jokaiseen kysymykseen esim. siitä, oliko potilaan tekonivel laitettu vuonna 1996 vai 98 (tämä siis tapahtui tässä parin vuoden sisällä), joten anestesiahoitaja joutui turvautumaan siihen, että kysyi minulta oliko potilas tauottanut kahdesti vuorokaudessa menevän verenohennuslääkkeensä silloin 7 päivää sitten kotonaan aamusta vai illasta. Silloin oli pakko kääntyä aivan täysjärkisen potilaan puoleen ja kysyä häneltä, sattuuko muistamaan, ottiko vielä silloin viikko sitten lääkkeen vielä aamulla vai ei (kyseisen lääkkeen riittävä tauko ko. toimenpiteeseen on vähintään 48 h, suunnitelluissa pelataan varman päälle.)
Myöhemmin hain saman potilaan samalta anestesiahoitajalta heräämöstä. Lääkärin määräyksissä oli puhalluspulloharjoitusten aloittaminen poikkeuksellisesti jo heräämössä toimenpiteen luonteen vuoksi. Kysyin sitten olivatko antaneet pullon vai Acapellan ja saammeko osastolle mukaan, kun kumpaakaan ei missään näkynyt. Hoitaja valehteli kirkkain silmin, että heitti pullon jo pois, mutta hyvin olivat puhallukset jo sujuneet. Potilas ihmettelemään tässä kohtaa ääneen, että mitään ole tietääkseen puhaltanut. Siinä nyt tietysti auttanut kuin sanoa, että aloitetaan sitten heti osastolla ensitöiksemme. Noh, kyseinen anestesiahoitaja onkin keskimääräistä mul**mpi ja laiskempi jätkä, meidän leikkurissa on paljon myös ihan loistohoitajia töissä.
Jos asia vaivaa sinua olisin siitä yhteydessä ensin ihan omaan esimieheesi, joka voi olla yhteydessä kyseisen anestesiahoitajan esimieheen. Näkisin näiden asioiden ruotimisen olevan hedelmällisempää kuitenkin asianomaisten kesken, eikä täällä vauvapalstalla. Tämäntyyppiset asiat on hyvä selvittää, ettei kauna ja katkeruus pääse liian isoksi. Tällöin syntyy herkästi vastakkainasetteluja eri osastojen välillä ja kärpäsestä syntyy härkänen. Tämä aika jota elämme kuormittaa valtaosaa meistä hoitoalalla työskentelevistä, silloin kannattaa pyrkiä selvittämään asiat ja puhaltaa yhteen hiileen. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää. Uhriutuminen ja mielensäpahoitus on hyvin yleistä myös hoitoalalla, asioita voi ja kannattaa viedä eteenpäin, vaikka välillä voi tuntua, että siitä ei ole mitään hyötyä.
Toki tein puhalluspulloasiasta haipron, koska potilaan tarvitsema hoito oli jäänyt toteutumatta ja toipuminen toimenpiteesta vaarantunut (kyse tosiaan sellaisesta jutusta, jossa tuo pupu:t heti kun on hereillä oli aika tärkeä juttu) ja se tietysti meni kyseisen anestesiahoitajan esimiehen tiedoksi. Mutta ei jokaisesta kettuilusta ja huonosta asenteesta jaksa alkaa valittaa. Yleisellä tasolla asiasta on keskusteltu omien esimistemme kanssa osastotunneilla, kun uusia työntekijöitä, kesätyöntekijöitä yms. ei oikein uskalla lähettää leikkuriin ja opiskelijoidenkin kanssa ei ikinä voi etukäteen sanoa, että tutustu tähän potilaaseen, niin annat hänestä raportin, vaan joutuu sanomaan, että tutustu tähän potilaaseen, katsotaan sitten siellä salissa, annatko sinä vai minä raportin (siis riippuen kuka anestesiahoitaja siellä on raporttia vastaanottamassa.) He kertovat vieneensä viestiä leikkurin esimiehelle, mutta ei se muutosta ole tuonut. Mukavat ja fiksut ovat edelleen mukavia ja fiksuja ja mul**t mul**uja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo nollatoleranssit ja "kyllä puututaan" jutut on ihan pelkkiä muodollisuuksia varsinkin lääkäreiden tapauksessa. Ei yliopistosairaala irtisano erikoislääkäriä siksi, että tämä haukkuu ja huutaa hoitajille tai heittelee tavaroita salissa.
Valittaneelle hoitajalle kyllä kerrotaan, että asiaan puututaan ja on nollatoleranssi. Silti sama jatkuu vuodesta toiseen.
Ja vielä vähemmän pienempi sairaala. Varsinkin, jos on jonkun pula-alan erikoislääkäri.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo nollatoleranssit ja "kyllä puututaan" jutut on ihan pelkkiä muodollisuuksia varsinkin lääkäreiden tapauksessa. Ei yliopistosairaala irtisano erikoislääkäriä siksi, että tämä haukkuu ja huutaa hoitajille tai heittelee tavaroita salissa.
Valittaneelle hoitajalle kyllä kerrotaan, että asiaan puututaan ja on nollatoleranssi. Silti sama jatkuu vuodesta toiseen.
Tällä kannalla olen kyllä itsekin. Kovasti toitotetaan, että no tehkää asialle jotain. Jep, kyllä on monta kertaa nostettu esille esim. lääkärin käytöstavat. Hoitajien kanssa keskustellessa hokee v*ttua kun ilmeisesti työnteko on niin pe*seestä. Eli siis päivystävälle lääkärille soitettaessa räyhää puhelimeen että voi v*ttu sentään sitä ja tätä. Asiakkaista puhuu rumasti jne. Minkäänlaisia toimenpiteitä ei ole tehty valituksista huolimatta. Pelkkää sanahelinää tuo asioille jotain tekeminen ja ”käsitellään yksikössä”, kyllä kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nuo nollatoleranssit ja "kyllä puututaan" jutut on ihan pelkkiä muodollisuuksia varsinkin lääkäreiden tapauksessa. Ei yliopistosairaala irtisano erikoislääkäriä siksi, että tämä haukkuu ja huutaa hoitajille tai heittelee tavaroita salissa.
Valittaneelle hoitajalle kyllä kerrotaan, että asiaan puututaan ja on nollatoleranssi. Silti sama jatkuu vuodesta toiseen.
Taas yleistäen on sanottava, että lääkärit ovat keskimäärin varsin hyväkäytöksistä porukkaa hoitajiin verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Naisvaltainen hoitoala: Epäasiallista kohtelua, juoruilua, pahan puhumista ja työpaikkakiusaamista. Kahvihuoneessa, taukotuvassa ja kansliassa notkumista omalla älypuhelimella. Töitten välttelyä.
Omia sairauslomia tekaistuilla syillä, kun työ ei maita. Valitusta, vinkumista ja ruikutusta. On selkäsärky, migreeni, päänsärky tai burnout. Kummasti ja äkkiä nämä tekosairaat ihmeparanevat kaljaterasseille, kesämökille ja koti- ja ulkomaanmatkoille.
Opiskelijoiden, keikkalaisten ja sijaisten kiusaamista. Hoitoalalla ei ole hyviä työyhteisöjä ja työpaikkoja.[Mikään ei ole näköjään muuttunut parempaan suuntaan 30 vuodessa. Sama meno siellä jatkuu. Onneksi ei tarvitse tehdä niitä töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Allekirjoitan tämän, yliopistosairaalat pahimpia. Kilpailua ja myrkyllistä ilmapiiriä. Mitä mielukuvituksellisimmilla tavoilla yritetään olla muiden yläpuolella tai parempia "teidän osaston hoitajat ei oo mitään meidän osaston hoitajiin verrattuna".
Kysyt neuvoa tai teet jotain eri tavalla, niin heti valitetaan muille kuinka et osaa mitään.
Teholla ja leikkurissa tämän huomaa potilaatkin, ollaan niin olevinaan ja katsellaan nenän vartta pitkin muiden osastojen hoitajia kun on pakko esittää olevansa jotenkin tärkeämpi, taitavampi tai kyvykkäämpi kuin muut. Suorastaan oksetti leikkurissa työskennellessä monien hoitajien käytös muita osastoja kohtaan vaikka oma työ on oikeasti kevyttä moniin muihin verrattuna.
Et ole kuitenkaan oikeasti työskennellyt leikkausosastolla? Olet ollut opiskelijana? Kyllä mä 30v työkokemuksella ja eri paikoissa työskennellessä s
Ja haavat hoidetaan asianmukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Päiväkodeissa on ainakin suurimmaksi osaks ärsyttäviä ihmisiä töissä.. 🤣 Vanhustentalolla mukavempia ja yhteistyökykysempiä. Vammaistyössä alkaa sitten olemaan jo hauskojakin persoonia ja rennompia 😊
Riippuu firmasta
Jos asia vaivaa sinua olisin siitä yhteydessä ensin ihan omaan esimieheesi, joka voi olla yhteydessä kyseisen anestesiahoitajan esimieheen. Näkisin näiden asioiden ruotimisen olevan hedelmällisempää kuitenkin asianomaisten kesken, eikä täällä vauvapalstalla. Tämäntyyppiset asiat on hyvä selvittää, ettei kauna ja katkeruus pääse liian isoksi. Tällöin syntyy herkästi vastakkainasetteluja eri osastojen välillä ja kärpäsestä syntyy härkänen. Tämä aika jota elämme kuormittaa valtaosaa meistä hoitoalalla työskentelevistä, silloin kannattaa pyrkiä selvittämään asiat ja puhaltaa yhteen hiileen. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää. Uhriutuminen ja mielensäpahoitus on hyvin yleistä myös hoitoalalla, asioita voi ja kannattaa viedä eteenpäin, vaikka välillä voi tuntua, että siitä ei ole mitään hyötyä.