Lue keskustelun säännöt.
Millä perusteella olette nimenneet lapsenne?
03.08.2013 |
Usein kuulee nimivalintaa perusteltavan sillä, että nimi kulkee suvussa. Toiset taas valitsevat nimen sen alkuperäismerkityksen mukaan. Sellaisiakin perusteluja näkee, että esikoisen nimi on jokin tietty ja muille lapsille halutaan samalla kirjaimella alkava nimi. Sitten on vielä nämä, jotka nimeävät lapsensa jonkun julkkiksen mukaan. Kaksi viimeksi mainittua perustetta ovat omasta mielestäni himpun verran vaikeasti ymmärrettäviä.
Itselläni on esikoinen vasta tekeillä, mutta nimiasia tuntuu hankalalta. En erityisemmin pidä kummankaan suvuista, joten en tunne tarvetta valita nimeä suvussa kulkevien joukosta. Tuo merkitysten etsiminenkään ei tunnu omalta, saati sitten että nimi valittaisiin julkisuuden henkilön mukaan - olipa tämä sitten kuinka hieno ja ansioitunut ihminen tahansa.
Millä perusteella te olette tehneet nimivalintoja? Kyselen, josko saisin ideoita siihen, miten voisin alkaa asiaa lähestyä omalla kohdallani.
Kommentit (46)
Kutsumanimi valittu näillä perustein:
- Vanha suomalainen (tai suomalaistunut nimi) ei siis esim. Charlotta, vaikka sekin toki kaunis nimi on.
- Nimen pitää sopia sukunimeen (savolainen -nen -päätteinen nimi) vrt. edellä.
- Nimen pitää olla "positiivinen" eli ei outoja tai negatiivisia mielleyhtymiä. (Esim. Saimi esikoisen nimenä ei käynyt koska Saimi Hoeyrilla ei ollut kulmakarvoja --> outo mielleyhtymä :-)
Yksi nimistä molemmilla lapsilla suvun perua (Ilona ja Valdemar) ja kolmas nimi valittiin parhaiten rimmaavaksi edellisten kanssa.
Näillä perustein nimiksi tuli:
Helmi Ilona Aurora
Onni Oskari Valdemar
Monia muitakin hyviä nimi oli listalla, nämä nyt kuitenkin tuntui meistä parhaille. Sekään ei haittaa että Helmi ja Onni ovat kovin suosittuja nimiä.
Terkkuja tutuille :-D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
23 lisää vielä että ehdolla olleista nämä tuntuivat parhailta lasten synnyttyä eli ovat molemmat nimiensä oloisia.
- Kumpikin pitää nimestä. Jo tällä perusteella jäi melko pieni määrä nimiä. :)
- Nimi ei saa olla todella suosittu. Miehen etunimi on todella yleinen hänen ikäryhmässään, joten joka paikassa on helposti kaima tai pari, eikä hän halua samaa lapsellemme.
- Nimi ei saisi olla liian eksoottinen, koska sen on soinnuttava yhteen ihan perussuomalaisen sukunimemme kanssa. Nimen on kuulostettava hyvältä kokonaisuutena (etunimet+sukunimi).
- Nimen pitäisi olla erottuva, mutta ei liian omituinen. Voi olla harvinainenkin, mutta ei liian ihmeelliseltä kuulostava.
- Nimi ei saa tuoda mieleen heti jotain tuttua ihmistä, varsinkaan negatiivisessa mielessä. Tässäkin karsiutui pois muutamia kivoja nimiä.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 19:57"]
- Kumpikin pitää nimestä. Jo tällä perusteella jäi melko pieni määrä nimiä. :)
- Nimi ei saa olla todella suosittu. Miehen etunimi on todella yleinen hänen ikäryhmässään, joten joka paikassa on helposti kaima tai pari, eikä hän halua samaa lapsellemme.
- Nimi ei saisi olla liian eksoottinen, koska sen on soinnuttava yhteen ihan perussuomalaisen sukunimemme kanssa. Nimen on kuulostettava hyvältä kokonaisuutena (etunimet+sukunimi).
- Nimen pitäisi olla erottuva, mutta ei liian omituinen. Voi olla harvinainenkin, mutta ei liian ihmeelliseltä kuulostava.
- Nimi ei saa tuoda mieleen heti jotain tuttua ihmistä, varsinkaan negatiivisessa mielessä. Tässäkin karsiutui pois muutamia kivoja nimiä.
[/quote]
Aikalailla samat perusteet meilläkin. (Kirjoitin myös viestin 21)
Esikoinen vasta tuloillaan, mutta emme tiedä sukupuolta, joten nimet on keksitty sekä tytölle, että pojalle. Kriteerit:
- suomalainen nimi ja kirjoitusasu
- ei tämän hetken suosituimpien nimien listalla
- sointuu sukunimeen
Toiseksi nimeksi kummallekin on valittu nimi suvusta, pojan toinen nimi löytyy kummankin suvusta, tytön miehen puolelta.
Nimien keksiminen oli kyllä hankalaa, periaatteista oltiin samaa mieltä mutta ei kummatkaan tykätty suurimmasta osasta toisen ehdotuksia, mutta onneksi löytyi ne, joista kummatkin pitivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän Anne Ricen kirjoista ja valitsin tyttärelleni "kuolemattoman" lapsen nimen eli Claudia.
Kiva nimi, helppo lausua, kansainvälinen, ei ärrää, on myös suvussa. Toinen nimi on mun isän nimi ja kolmas nimi anopin puolelta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olemme ortodokseja ja nimen piti löytyä ortodoksisesta kalenterista. Kuin sattumalta lapselle tuli sama nimi kuin lääkärillä ,joka leikkasi minut pelastaen henkeni.
Kiitos kommenteista!
Aika monella näyttäisi olevan joukko poissulkukriteerejä, ja ne täyttävien nimien joukosta on sitten valittu nimi, joka "kuulostaa hyvältä".
Luulen kuitenkin, että monen täällä inhoamat Pirjot ja Ritvatkin on aikanaan valittu juuri noin. Se, mikä kuulostaa hyvältä, muuttuu ajan myötä. Olisi kiva keksiä jokin muu tekniikka nimen valintaan!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli nämä kriteerit:
äänteellisesti kaunis
yksiselitteinen kirjoitusasu, ei siis mitään Noah, Nooa
NimI sopii aikuiselle, ei siis Nuppu, Vili tms.
Ei sisällä R-kirjainta
on kohtuudella äännettävissä samalla tavalla suomeksi ja englanniksi
ei tarkoita itse tuntemillamme vierailla kielillä jotain hassua tyyliin Fanni, fanny
- perinteinen suomalainen nimi
- kelpasi molemmille
- ei kaveripiirissä eikä etenkään kummankaan exä
- ei negatiivisiä mielleyhtymiä
- lopulta kaikki kolme tuli valittua vähän hätäisesti, syntyivät keskosina ja hätäkastenimet jäi voimaan. Elämä on yllätyksiä täynnä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me otettiin nimipäiväkalenteri käteen ja tehtiin kumpikin oma lista nimistä, joista pidettiin. Sitten vertailtiin listoja. Käytiin pari kertaa senkin jälkeen almanakkaa läpi, nimi nimeltä ja perusteltiin miksi tää ois hyvä ja miksi tätä ei missään tapauksessa. Mietittiin myös millaisia asioita nimistä tulee mieleen. Esim. Siirillä pitäisi olla tumma tukka ja Aino on kiltti ja joustava.
No, kun tyttö syntyi niin se ei näyttänyt yhdeltäkään listan nimistä. Sai sitten etunimensä sen mukaan, minkä nimiseltä näytti parin ensimmäisen elinvuorokautensa aikana :D Toinen nimi vaan sopi ensimmäiseen.
Ajaton, kansainvälinen, tyylikäs, ei liian yleinen, sopii sukunimeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- ei Raamattu-nimeä
- ei suvussa kulkevaa nimeä
- ei negat. mielleyhtymiä
- miellyttää molempia
Itse asiassa mies halusi vaikuttaa vain etunimeen, kaksi muuta minä sain päättää.
Ensimmäisen nimi määräsi kahden muunkin nimet
Niinpä kaikilla on:
ensimmäisenä nimenä 5-kirjaiminen kalenterissa oleva nimi (nimissä on muitakin yhtäläisyyksiä, mutten viitsi paljastaa, koska joku voi tunnistaa)
toisena nimenä M-kirjaimella alkava 7-kirjaiminen nimi, joka ei ole kalenterissa
kolmantena nimenä 6-kirjaiminen nimi, joka on kalenterissa
Jokaisella yksi nimi liittyy Kreikkaan (sattuma) ja jokaisella on yksi prinsessanimi.
Kauneusvirheitäkin jäi: ekan lapsen kolmannessa nimessä on vain kaksi tavua, muilla on kolme. Ekalla on nimessään 7 vokaalia (kolmea eri ), toisella 9 (viittä), kolmannella 8(kahta).
Tasa-arvo ennen kaikkea :-)
En ehdottomasti halunnut mitään suvuissa kulkevia nimiä, enkä myöskään mitään sukulaisten tai tuttavapiirin parissa vastaan tullutta nimeä ekaksi nimeksi, ja tätä noudatin kaikkien lasten nimeämisperusteena. Halusin esikoiselleni kivan kuuloisen, suomalaisen kuuloisen nimen, joka ei ollut ihan perusnimi Suomessa kuitenkaan. Toisin sanoen saan korjailla esikoiseni nimen kirjoitusasua vähän väliä, mutta mitäpä siitä :) kyseessä on yhden kirjaimen ero kirjoitusasussa, väärin kirjoitettuna nimi on vanha suomalainen nimi, oikeassa kirjoitusasussaan länsi-eurooppalainen vastine samalle nimelle. Toiseksi nimeksi valitsin nimen, jonka olin joskus nuorena ajatellut että sen lapseni nimeksi haluaisin, mutta sattuikin olemaan miehen serkun nimi, joten ei voinut sitä ottaa etunimeksi. Se kuitenkin sointui kivasti etunimeen. Kolmannen nimen valitsin Raamatusta. Kahden seuraavan nimeä valitessa otin huomioon myös sen, että ensimmäinen nimi sointuisi myös esikoisen nimeen, mutta mitään sama eka kirjain -mentaliteettia en noudattanut. Molemmilla on ensimmäinen nimi perinteinen suomalainen nimi, ja ne sointuvat myös kivasti yhteen, vaikka ovatkin täysin ja selvästi erilaisia keskenään, ei mitään Aapo ja Kaapo -tyyliä. Toinen nimi on valittu niin, että se on kiva nimi ja etunimeen sopiva, ja kolmas nimi on Raamatusta. Toki myös sukunimeen sopivuutta on huomioitu.
[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 21:41"]
Kiitos kommenteista!
Aika monella näyttäisi olevan joukko poissulkukriteerejä, ja ne täyttävien nimien joukosta on sitten valittu nimi, joka "kuulostaa hyvältä".
Luulen kuitenkin, että monen täällä inhoamat Pirjot ja Ritvatkin on aikanaan valittu juuri noin. Se, mikä kuulostaa hyvältä, muuttuu ajan myötä. Olisi kiva keksiä jokin muu tekniikka nimen valintaan!
ap
[/quote]
No luulisi, että jos ottaa nimet, joita on annettu jo monina vuosikymmeninä tasaisesti, niin välttää tuon.
Ap täällä taas. Tuo että on tai ei ole kalenterissa onkin hyvä ohjenuora, joka ei ollut tullut minulle mieleen jostain syystä! Siitä sain nyt ainakin yhden hyvän poissulkukriteerin. Myöskään Raamatussa olevaa nimeä en taida haluta, ja muutkin pyhät kirjat joutuvat jonon jatkoksi.
Negatiivisia mielleyhtymiä en tietenkään haluaisi lapseni nimestä tulevan, mutta mistäs sen tietää mitä kaikkea muille ihmisille mistäkin tulee mieleen? Pitääkö tulla av:lle kyselemään sitten kun on nimi mielessä?
Nimipäiväkalenterista puheenollen, kuinka siellä ei ole esimerkiksi sellaista nimeä kuin Jessica? Kaikenlaiset Suomettaret ja Jaakkimat kyllä löytyvät. Eikö tuota pidetä tarpeeksi "suomalaisena" nimenä vai mistä kiikastaa?
ap
Meillä ei vielä ole lapsia, mutta nimeämisperiaatteet on kyllä mietitty :D Olen itse miettinyt sekä tytölle että pojalle toisen ja kolmannen nimen, jotka kolmas nimi tulee minun/miehen suvusta ja toiset nimet ovat muuten vaan kivoja. Ensimmäinen nimi sitten mietitään silleen, että se kuulostaa kauniilta ja sopii yhteen sekä toisten nimien että sukunimen kanssa. Eiköhän sitä plarailla almanakkoja ja laiteta lempinimilistoja, joista sitten karsitaan :) Tietysti kaikki entisten kumppanien ja muuten vaan ärsyttävien lapsuuden koulukavereiden nimet yms. karsii joitakin nimiä varmasti pois :D
Suvuissa kulkevia (muunnoksia myös), ei raflaavia ja sukunimeen sopivia. Hölmö kun olen, niin kuulostavat hyviltä omissa korvissa. ;)