Mikä itseäni ärsyttää pakkoruotsikeskustelussa

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:44"]

Hyvä aloitus.

Meidänkin pääkaupunkiseudun kehyskunnassa on kielivalikoimassa yleisimmät kielet, mutta kun niihin ei muodostu ryhmiä. Nykyisillä säännöillä ryhmäkoot ovat sellaisia että A1 kieli on aina käytännössä englanti. Lähes kaikki valitsevat englannin ja jos ehdottomasti haluaisi toisen kielen (jos edes niin moni valitsi saman kielen koko kunnassa) niin se tarkoittaisi lapsen siirtymistä toisen koulun oppilaaksi. Ja koulu voi olla kymmenien kilometrien päässä ja etukäteen ei ole saatavilla mitään tietoa koulusta.

jne.

[/quote]

Tässä skenariossa nyt on vain se ongelma, että se pohjautuu nykytilanteeseen. Nyt tiedetään, että pakkoruotsi tulee seitsemänneltä luokalta kaikille, joten tietenkin kolmannen kielen (lasken englannin kaikille toiseksi) valitseminen on monelle riski. Jos ruotsi olisi yksi kieli muiden joukossa, niin resursseja vapautuisi muillekin kielille. Pieneenkin kouluun olisi mahdollisuus järjestää edes yksi saksan ja/tai ranskan ryhmä, koska ruotsia ei tarvitsisi enää opettaa kaikille. Silloin esimerkiksi opettaja liikkuisi koulusta toiseen. Mikä tässä on niin pelottavaa? Ongelmia tietenkin voisi syntyä, mutta olisivathan hyötynäkökohdat suuremmat, niin henkilökohtaisesti kuin yhteiskunnankin kannalta.

Ahvenanmaalla on jo vapaa kielivalinta. Se malli voitaisi kopioida mannersuomeenkin, ei pyörää tarvitse keksiä uudestaan.

Hienoja perusteluja! Itsekään en ole löytänyt pakkoruotsille positiivisia perusteluja, ainakaan sellaisia joissa olisi jotain järkeä.

http://aikalainen.uta.fi/2013/03/22/vain-englantia-ja-huonoa-ruotsia/

"Huoli ei koske niinkään kielten erikoisosaajia vaan sitä, että muilla työelämän aloilla ei ole riittävästi hyviä vieraiden kielten taitajia. Jukka Havu oli Suomen Ranskan-instituutin johtajana Pariisissa, kun Suomen koulutusmalli sai mainetta Pisa-tulosten ansiosta.

– Opetusministeriössäkään ei ollut ketään, joka olisi pystynyt kertomaan suomalaisesta koulujärjestelmästä ranskaksi. Eikö paljon puhuttua kansainvälistymisvelvoitetta voisi ulottaa myös ministeriöiden virkamiehiin? Ranska on sentään englannin jälkeen yleisin pääkieli kansainvälisissä organisaatioissa. Entä sitten espanjan kieli, jota puhuu maailmassa melkein 400 miljoonaa ihmistä? Kummankaan kielen osaajia ei Suomessa liiemmälti ole.

Havu harmittelee sitä, että saksan opiskelijoiden määrä on romahtanut, vaikka historialliset yhteydet Saksaan toimivat yhä. Saksaa luetaan kouluissa nyt melkein yhtä vähän kuin ranskaa.

– Venäjän lukijoiden määrä on pysynyt matalalla huolimatta useilla elämänaloilla räjähdysmäisesti kasvaneista yhteistyömuodoista Venäjän ja venäläisten kanssa.

Venäjä ei saa suosiota edes Itä-Suomessa, jossa sille on paljon tarvetta. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella ruotsin hakijoiden määrä nousi ja venäjän hakijoiden laski.

– On ihan väärin ajatella, että venäläistaustaiset ratkaisevat tämän kieliongelman. Eiväthän suomenruotsalaisetkaan sitä ole ratkaisseet. Kyllä valtaväestöllä pitäisi olla kielitaitoa vähän enemmän."

Kielellisesti heikkolahjaisille pitäisi olla mahdollisuus valita lisäkielen tilalle tukiopetusenglanti. Sääli 5 englannilla ei kannata pakottaa ruotsia opiskelemaan.

Halvin malli sisältäisi vain Ruotsin ja tuki englannin. Mutta aluksesta vois selvitä ilman ruotsia.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:02"]

..on konkreettisten ehdotusten puuttuminen. Olisi kiva lukea malleja siitä, miten kieltenopetus hoituisi, jos ruotsi ei olisi kaikkialla pakollinen vaan joillakin paikkakunnilla pakollisena olisi venäjä. Minusta tämä voisi olla järkevä ratkaisu, mutta miten toimittaisiin siinä tilanteessa, että pakkovenäjää lukenut oppilas muuttaisi pakkoruotsialueelle, tulisiko tällaisista oppilaista väliinputoajia siinä mielessä, että he sitten päätyisivät lukemaan molemmista kielistä alkeet eivätkä suorittaisi kummassakaan kielessä kunnon oppimäärää?

Jos siis tosiaan jatketaan sillä, että joku "pakkokieli" on, miten näkisit sen toteutuvan?

[/quote]

No jos olisikin vain yksi pakollinen kieli, muut vapaaehtoisia. Kukin koulu päättäköön mitä tarjoaa. 

Pakkoruotsikeskustelussa minua häiritsee tämä:

"onhan se nyt hirveää tuhlausta opettaa ruotsia koko kansalle, kun suurin osa sitä ei tule koskaan tarvitsemaan ja harvat, jotka ehkä tarvitsisivat joskus, yleensä eivät sitä kuitenkaan (enää) osaa."

Opiskelin vapaaehtoisesti koulussa espanjaa ja venäjää, kumpaakaan en ole koskaan tarvinnut, enkä kumpaakaan enää osaa. Pakkoruotsia olen tarvinnut ja osaankin sitä hyvin. Mitä tuhlausta...

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:02"]

..on konkreettisten ehdotusten puuttuminen. Olisi kiva lukea malleja siitä, miten kieltenopetus hoituisi, jos ruotsi ei olisi kaikkialla pakollinen vaan joillakin paikkakunnilla pakollisena olisi venäjä. Minusta tämä voisi olla järkevä ratkaisu, mutta miten toimittaisiin siinä tilanteessa, että pakkovenäjää lukenut oppilas muuttaisi pakkoruotsialueelle, tulisiko tällaisista oppilaista väliinputoajia siinä mielessä, että he sitten päätyisivät lukemaan molemmista kielistä alkeet eivätkä suorittaisi kummassakaan kielessä kunnon oppimäärää?

Jos siis tosiaan jatketaan sillä, että joku "pakkokieli" on, miten näkisit sen toteutuvan?

[/quote]

Miksi pitää olla mitään pakkokieltä? Englanti ehkä mutta miksi muu? Jokainen opiskelkoon mitä opiskelee.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:35"]

Hyvä avaus. Tähän asti tulleet ehdotukset ovat hyviä,  mutta tulisivat  järjettömän kalliiksi.Olen oikeasti sitä mieltä, että suomalaisten lasten  mahdollisuudet oppia kieliä eivät paranisi, ja se ei näytä ideologisista syistä ruotsia vastustavia paljoa haittavan, koska argumentti on usein myös säästöt. [quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:02"]

..on konkreettisten ehdotusten puuttuminen. Olisi kiva lukea malleja siitä, miten kieltenopetus hoituisi, jos ruotsi ei olisi kaikkialla pakollinen vaan joillakin paikkakunnilla pakollisena olisi venäjä. Minusta tämä voisi olla järkevä ratkaisu, mutta miten toimittaisiin siinä tilanteessa, että pakkovenäjää lukenut oppilas muuttaisi pakkoruotsialueelle, tulisiko tällaisista oppilaista väliinputoajia siinä mielessä, että he sitten päätyisivät lukemaan molemmista kielistä alkeet eivätkä suorittaisi kummassakaan kielessä kunnon oppimäärää?

Jos siis tosiaan jatketaan sillä, että joku "pakkokieli" on, miten näkisit sen toteutuvan?

[/quote]

[/quote]

Ruotsi on hyödytön kieli. Täysin ja totaallisesti hyödytön. Jopa ruotsalaiset käyttävät englantia kielenä kaupassa. Sitä ei tarvitse missään. Kielenä se on aivan liian pieni jotta sitä edes kannattaa opettaa.

Kaikki "tarvitseminen" tulee vaan siitä että valtio on päättänyt että ruotsi on toinen kieli. Eli sitä tarvitsee vain julkisessa työssä jossa joutuu lain mukaan palvelemaan ruotsalaisia ruotsiksi. Mutta jos se poistetaan niin missään ei ruotsia tarvita

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 23:39"]

Pakkoruotsikeskustelussa minua häiritsee tämä:

"onhan se nyt hirveää tuhlausta opettaa ruotsia koko kansalle, kun suurin osa sitä ei tule koskaan tarvitsemaan ja harvat, jotka ehkä tarvitsisivat joskus, yleensä eivät sitä kuitenkaan (enää) osaa."

Opiskelin vapaaehtoisesti koulussa espanjaa ja venäjää, kumpaakaan en ole koskaan tarvinnut, enkä kumpaakaan enää osaa. Pakkoruotsia olen tarvinnut ja osaankin sitä hyvin. Mitä tuhlausta...

[/quote]

Koskaan ei voi etukäteen tietää mitä tarvitsee. Mutta ei sen takia voi opiskella jokaista maailman kieltä. 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:13"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:44"]

Jokaisessa koulussa pitäisi olla tarjolla vähintään kolmea eri kieltä.

[/quote]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

Lapsen koulussa olisi ollut tarjolla saksa, ruotsi ja mandariinikiina. Lapsi valitsee mandariinikiinan ja vuoden päästä perhe muuttaa toiselle paikkakunnalle, jossa vaihtoehdot ovat espanja, saksa ja arabia. Kun argumentti usein on se, että kielten kirjo lisääntyy, lisääntyykö se todella monellakaan pienemmällä paikkakunnalla? Suurissa kaupungeissa se voi toki lisääntyä ja lapsi voi jatkaa samassa koulussakin vaikka koulumatka olisi vähän pitempi.

Onko siis tuo kielten valitsemisen mahdollisuus todella oikeasti aika näennäinen asia? Monessa koulussa taitaa kuitenkin valintamahdollisuutena pitkiin kieliin olla englanti, ruotsi ja saksa (näin oli omana kouluaikanani). (Saa oikaista jos olen väärässä..)

ap

[/quote]

Miksi pitää olla ollenkaan toista kieltä? Kun suurin osa ei sitä kuitenkaan osaa. Mene satunnaisilta ihmisiltä kysymään että puhuvat ruotsia. Puhu vaikka 5 minuuttia heidän kanssa talouden tilasta. Miten luulet siinä käyvän?

Sitä on jopa testattu useassa ohjelmassa. Eikä missään näytä saavat ruotsinkielistä palvelua ellei erikseen ole sitä varannut. Mutta eikä kaikkien pitäisi osata kieltä kun Suomi kerran on kaksikielinen?

Lopuksi hyvä esimerkki vaikka vähän vitsiksi vedettynä:

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 23:39"]

Pakkoruotsikeskustelussa minua häiritsee tämä:

"onhan se nyt hirveää tuhlausta opettaa ruotsia koko kansalle, kun suurin osa sitä ei tule koskaan tarvitsemaan ja harvat, jotka ehkä tarvitsisivat joskus, yleensä eivät sitä kuitenkaan (enää) osaa."

Opiskelin vapaaehtoisesti koulussa espanjaa ja venäjää, kumpaakaan en ole koskaan tarvinnut, enkä kumpaakaan enää osaa. Pakkoruotsia olen tarvinnut ja osaankin sitä hyvin. Mitä tuhlausta...

[/quote]

Lisätäänpäs lisää ärsytyksen aiheita. Eli se, että koska minä olen tarvinnut ruotsia, niin tämä tietenkin sitten pätee kaikkiin ja ilmeisesti sillä voi sitten perustella pakkoruotsin kuuntelematta muiden mielipiteitä. Kuulostaa kovin itsekkäältä.

Kukaanhan ei tietenkään ole pakottanut sinua opiskelemaan espanjaa ja venäjää, etkä voi myöskään sanoa, etteivät luokkakaverisi olisi koskaan tarvinneet kyseisiä kieliä, joten tuhlaus on ollut aika vähäinen. Verrataanpas sitten sitä, että koko ikäluokkaa opetetaan ja vaikkapa puolet heistä jää kotipaikkakuntansa läheisyyteen, jonne ehkä kerran kymmenessä vuodessa eksyy joku ruotsinkielinen. Silloin puhumme jo varsin suurista summista. Erona vain on se, että ekassa tapauksessa sinä olet tehnyt virheen, toisessa se, että valtio tekee kokoluokkaa suuremman virheen, josta myös kansalaiset kärsivät.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:05"]

Pakollinen 7-luokalla alkava vieras kieli, jonka oppilas saa valita koulun tarjonnasta. Valikoimaan on kuuluttava vähintään kolme kieltä, joista (annetaan nyt tämä pikkusormi) yhden on oltava ruotsi. Ja ryhmäkoko ei saa olla este.

[/quote]

Kuinka korkeita veroja olet valmis maksamaan? Kaikki on kiinni rahasta. Eivät ne koulutetut ammattilaiset lähde Perä-Hikiälle opettamaan muutamaa viikkotuntia kovinkaan pienellä rahalla.

[quote author="Vierailija" time="04.08.2013 klo 01:50"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 11:05"]

Pakollinen 7-luokalla alkava vieras kieli, jonka oppilas saa valita koulun tarjonnasta. Valikoimaan on kuuluttava vähintään kolme kieltä, joista (annetaan nyt tämä pikkusormi) yhden on oltava ruotsi. Ja ryhmäkoko ei saa olla este.

[/quote]

Kuinka korkeita veroja olet valmis maksamaan? Kaikki on kiinni rahasta. Eivät ne koulutetut ammattilaiset lähde Perä-Hikiälle opettamaan muutamaa viikkotuntia kovinkaan pienellä rahalla.

[/quote]

No kappas, mun vanhassa kotikoulussa siellä Perä-Hikiällä oli sekä saksan että ranskan opettaja. Kuulemma heitä on vieläkin. Ruotsinkin opettajia oli muutama, vai eivätkö he ole sitten ammattilaisia? Jos tuntimäärät pysyvät samana, niin eikös silloin opettajiakin pidä olla sama määrä, opetettava kieli vain vaihtuu.

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:21"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:16"]

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 12:13"]

Miten sitten toimittaisiin, kun lapsi muuton vuoksi vaihtaisi koulua?

[/quote]

Toimitaan tilanteen mukaan.

Joko lapsi vaihtaa kieltä, tai sitten päivitetään koulu 2010-luvulle ja hyödynnetään etäopetusvälineistöä. Opiskeluryhmän voi nykyään kasata vaikka ympäri maata.

[/quote]

Entä jos lapsi muuttaisi kolme kertaa yläasteella ja ei olisi mahdollisuutta syystä tai toisesta tuohon etään, lapsi lukisi sitten kolmen kielen alkeet huonoimmassa tapauksessa. Miten hyödyllisenä näet tämän?

Mielestäni siis kaikista skenaarioista kannattaa keskustella eikä kuitata esittämääni ongelmaa sillä, että "no, kyllähän kaikki oppilaat voi sitten etänä opiskella kieltä x". Perusteluja, kiitos!

Kysymykseni on siis se, tuottaako tuo malli huonoimmassa tapauksessa väliinputoajia, joilla ei ole riittäviä tietoja ja taitoja siitä pakollisesta kielestä.

[/quote]

Onhan tämä ongelma ollut ennenkin (ja nyt). Jos on A1-kieleksi valinnut ranskan tai B2-kieleksi latinan, ei sitä tuskin on tarjolla, jos sattuu muuttamaan, jonnekin Keminmaalle.

Varmasti tähän on siis jo nyt olemassa joku ratkaisu, ei meidän tarvitse sitä keksiä uudestaan. Kun tämä on saatu onnistumaan jo vuosikymmeniä, ilman nettiä ja sen tuomia etäopiskelumahdollisuuksia, ihan varmasti saadaan onnistumaan nykyäänkin.

Ensimmäinen karsinta tulee jo siinä vaiheessa, että vanhemmat, jotka päästävät lapsensa lukemaan jotain erikoista kieltä harkitsevat varmasti tarkemmin "ihan muuten vaan" -muuttoja, kun tietävät sen hankaloittavan lapsen kielen lukemista. Tai eivät laita lapsensa lukemaan swahiliä Helsingissä, jos haaveissa on omakotitalo Nurmijärvellä.

Tarkemmin ajatellen miksi kieli alunperinkään pitäisi valita omasta koulusta? Kai kieltä voisi lukea etänä alusta lähtien? Eikö jossain saamelaisalueilla tms. ole käytetty etäopetusta ihan rutiinisti videoneuvottelun tms. välityksellä? Tuolla ratkaisullahan saisimme aivan mahtavat kielivalikoimat ja hyvän kieliopetuksen aivan kaikkien ulottuville koko Suomessa.

Useat peruskoulut tarjoavat jo tällä hetkellä saksaa ja ranskaa, eli lukkariin voitaisiin laittaa ruotsin tilalle kaksi tuntia valinnaista kieltä: englanti, ruotsi, ranska tai saksa/venäjä koulun tarjonnan mukaan. Jos joku haluaa ottaa kaksi tuntia valinnaista englantia niin senkus opiskelisi sitten pelkkää englantia. Mikäpä siinä?