16v ja raskaana..

Vanhempani ovat erittäin tiukkoja, ja kielteisiä seksiin. Ollaan seurusteltu isän kanssa jo 2.5vuotta eikä olla öitä saatu viettää yhdessä koskaan. olen ite puhunut aborttia vastaan mutta en todellakaan osaa olla äiti. 

Ap

Entä jos siinä tapauksessa antaisit lapsen adoptoitavaksi? Aborttia ei varmasti kannata tehdä, jos olet itse sitä vastaan. Toisaalta et ole ainakaan minusta välttämättä yhtään liian nuori äidiksi, jos vain oikeasti haluat. Sain oman ekan lapsen 27v ja alkuraskaudesta ihan paniikissa, mutta kummasti siihen äitiyteen kasvoi raskausaikana :)

Oon aina ihmetellyt miten adoptioon antavat äidit ja isät voi elää tietäen että jossain kasvaa oma lapsi muttei voi olla heidän elämässään mukana. :/ tietnki se olisi epäitsekkäintä tässä tilanteessa.. 

Ap

Jos isäkin on 16vee..milläköhän he ajattelevat tulevansa toimeen jos ei vanhemmat auta? Harvempi 16 vuotias on valmis äidiksi, kiva katella kun kaverit menee eikä itse pääse..

Ainiin, tiedän että selviäisin kyllä tästä mutta en tiedä onko se hvä ratkaisu piettää lapsi itseni tai hänen kannalta. Naapuripaikkakunnalla tuttuni tuttu sai lapsen nimittäin 14vuotiaana ja ihan hyvin on pärjännyt.

Ymmärsin ensin että seurustelet isäsi kanssa. Onneksi joku hoksasi että tarkoittanet lapsesi isää et omaasi.

Miksi ette ole ehkäisseet? 

Itselläni tytär joka aloitti seurustelun 15-vuotiaana ja koin velvollisuudekseni ohjata lapsen ehkäisyneuvolaan poikaystävänsä kanssa.

[quote author="Vierailija" time="02.08.2013 klo 22:38"]

Vanhempani ovat erittäin tiukkoja, ja kielteisiä seksiin. Ollaan seurusteltu isän kanssa jo 2.5vuotta eikä olla öitä saatu viettää yhdessä koskaan. olen ite puhunut aborttia vastaan mutta en todellakaan osaa olla äiti. 

Ap

[/quote]

Ollaan ehkäisty, en tiedä missä virhe kävi. Olen ollut huolellinen ehkäisyn kanssa aina, mutta ei näköjään toiminut..

Ap

Taas yksi lapsivaimo Suomessa. Eiko teita jo haveta?

Mitäs teki munaa mieli

Tsemppiä!

Äitiys on usein todella raskasta ihan aikuisellekin, siis sellaisellekin, joka on jo tottunut pitämään huolta itsestään ja jonka elämä on jo monilta osin "valmis" (jos näin voi edes sanoa). Ei sitä osaa etukäteen kuvitellakaan, kuinka sitovaa se tulee olemaan, ja kuinka paljosta tulet luopumaan, mikäli lapsen pidät. 

[quote author="Vierailija" time="03.08.2013 klo 07:17"]

Ota huomioon, että harvinaisessa mutta poahimmassa tapauksessa abortissa kohtusi tms. vaurioituu niin ettet enää koskaan voi saada lapsia. Haluatko ottaa sellaisen riskin?

[/quote]Ota myös huomioon, että harvinaisessa mutta pahimmassa tapauksessa sekä sinä että vauva kuolette synnytyksessä. Haluatko ottaa sellaisen riskin? 

Suosittelen, että kuuntelet itseäsi, mutta et rakenna mitään pilvilinnoja siitä, että millaista elämäsi on lapsen kanssa, joka on teini-iässä 15- vuoden päästä ja sinusta riippuvainen vielä pitempään. Uhmaikäinen, haluaa että leikit ja laitat joka päivä ruokaa, hankit vaipat, viet tarhaan ja selvittelet riitoja kaverien kanssa. Haluaa toetokoneelle, vaikka sinä olet koneella ja tarvitsee terveelliset elämäntavat ja terveellistä ruokaa.

Ja jos taas päädyt aborttiin, niin sitä ei kannata pitää syyllisyyden aiheena, se on sinun päätöksesi ja abortti suojelee sinua. Lasta ei tule jos se abortoidaan, ja se on hyvä, jos ei lasta haluta. Ei se sen kummempaa ole. 

Vaikka vauvan saantia joskus romantisoidaankin, niin syytä on lapsi hankkia vain, jos on valmis kantamaan vastuun hänestä.

Onneksi olkoon! :) Minäkin tulin raskaaksi ekan kerran 16-vuotiaana. Ja älä nyt ainakaan sitä murehdi, ettet osaisi olla äiti. Ei kukaan osaa, ennen kuin oikeasti tulee äidiksi. Jos päädyt pitämään lapsen, lupaan että elämästäsi ei koskaan puutu sisältöä, aikuistut varhain, sinusta tulee vastuuntuntoisempi ja onnellisempi ihminen. Toisinaan myös väsyneempi ja tympääntyneempi.. Mutta se ei poista sitä suurta onnea, mitä lapsi tuo tullessaan.

PS. En ole koskaan kaivannut ns. menetettyä nuoruutta, mitä useimmilta teiniäideiltä voivotellaan menetetyksi. :)