***ELOista lauantaina***

Meni otsikko vähän niin ja näin...älkää välittäkö...



Kirkkaan siniseltä taivaalta paistelee tuo aamuaurinko. Lämpöä ei ole vielä paljon mitään eikä paljoa yli 20 astetta ole edes lupailtu. Eilen tuuli ainakin niin lujaa, että varjossa tuntui hieman viileältä. Yön sai nukuttua hyvin, kun ei ollut kuuma.



Calathea: Koitahan ottaa muutama viikko niin levon kannalta kuin voit, että pikkuinen ei vielä sanoisi yksiönsä vuokrasopimusta irti.



Kerutus: Nekku taitaa olla sitkeää luonteenlaatua. On päättänyt istua ja pysyy päätöksessään. Mitäs nyt sitten? Synnytätkä vauvan perätilassa vai tehdäänkö sektio?



Minulla oli eilen oikein suppailupäivä. Vähän väliä vatsa kovettui niin, että henkeä salpasi, mutta onneksi yö toi rauhan. Verenpainekin hissasi päivällä edestakaisin. Piti oikein pysähtyä puuskuttamaan välillä ja käsien nostaminen ylös aiheutti heti huonon olon. Jospa tänään olisi parempi päivä. Mies on koko päivän pois, joten täytyy toivoa parasta.



Mies kertoi hyvän ystävänsä ehdottaneen neljän päivän Lapin reissua syyskuussa ja täytyy sanoa, että tyrmäsin sellaiset puheet kyllä kerta laakista. Taisi tuo ymmärtää yskän, sillä sanoin, ettei avain taida sopia lukkoon enää palatessa, jos reissuun lähtee ja jättää minut viiden lapsen kanssa heti yksin jonkun perhanan hupireissun takia.



Jaaha sitten on taas rutistu koko rahan edestä, joten poistun takavasemmalle. Palaan sitten lukemaan kuulumisianne!



Opemamma ja vimpula rv 33+4

Mitenkähän tämä aina meneekin niin, että kerrankin kun pikkuneiti on viety mummilaan yökylään niin mamma pomppaa ylös sängystä klo 6.30... Tänään on ihan pakko yrittää ottaa päikkärit, tuli nukuttua niin lyhyet yöunet. Mieskin näytti viritelleen herätyskelloa päälle illalla, yrittää reppana varmaan järjestää mulle jotain synttäriyllätystä, aamiaista sänkyyn tai jotain, mutta täällä sitä jo istuskellaan koneella eikä yllättymässä sängyn pohjalla:)



Tsemppiä kaikille vauvojen perätilan kanssa painiville! Toivottavasti muksut ymmärtävät kääntyä ajoissa ja jos eivät, niin onnea matkaan, päädyitte sitten sektioon tai perätilasynnytykseen!



Miesten reissuista on myös ollut puhetta ja ette arvaa miten lohduttaa lukea, että joillakuilla muillakin on riitaa samaisista aiheista... No nyt ei ole mies suunnitellut mitään suurempia kuin jotain päivän reissua poikien kanssa mikroautoilemaan + baariin elokuulle ja toivottavasti ei muuta tule enää tässä vaiheessa ehdottelemaankaan, muuten todellakin palaa hihat!! Musta ainakin välillä tuntuu, että ukko tuijottaa vain ja ainoastaan laskettua aikaa eikä pidä sitä ollenkaan mahdollisena, että vauva oikeasti voisi syntyä aikaisemmin. Meillä kuitenkin esikoinenkin syntyi nipin napin viikolla 38+2, itseasiassa synnytys käynnistyi illalla 38+1 puolella eli etuaikaisuudestakin kuitenkin on kokemusta.



Tänään ollaan sitten vapaita tekemään koko päivä ihan mitä huvittaa ja haetaan tyttö hoidosta vasta huomenna iltapäivällä. Mitäköhän kivaa sitä keksisi? Ehkä shoppailua, päikkärit, ulos syömään, leffaan... Jee jee!!



Pantoufle 37+5

Täälläkin aurinko paistelee ihanasti mutta onneksi on raikas sää, tuollainen 20 astetta, arvelisin. Totta tosiaan, ihanan paljon parempi nukkua hiukan viileämmissä asteissa.



Opemamma, kuulostivat nuo sinun eiliset supistukset juuri samoilta kun omani tästä parin päivän ajalta. Soitin eilen Jorviin mutta eivät nyt suorilta käsin sanoneet että lähde tulemaan. Lepoa vaan...juu, mitenköhän se oikein onnistuu 2 lapsen kanssa =) Laitoin sitten Titi-nalle -videon pikkukakkoselle eilen iltapäivällä kun supistukset olivat oikein voimissaan. Pikkuinen oli aivan haltioissaan. Ja minä aivan kanttuvei sohvalla. Siitäpä se olo kumminkin rauhottui kummasti lepäillessä eli loikoilu tosiaan auttoi.



Tänään taas pähkitään kylpyhuonerempan kanssa, toisin sanoen pesutorneja pitäisi lähteä katsomaan. Pitikin kyselemäni onko kellään kokemusta kuivaavasta pesukoneesta? Niitä on nyt näköjään markkinoilla mutta ei montaa merkkiä (tais olla vaan Whirlpool ja Electrolux). En tiedä uskaltaisiko sellaisen hankkia jos niissä on vielä kovasti lapsuksia. Toisaalta tilan säästö houkuttaisi ja hitusen halvemmllakin pääsisi. Katsellaan...





Hyvää oloa ja aurinkoista eloa kaikille!



t.tuuli72 + jumppatyttö rv34+3

moni on joo kirjotellu että ollaan lähtökuopissa ja tuntuu että pääsis pian synnyttämään...... TÄÄLLÄ EI TUNNU MILTÄÄN! eipä tuntunu koskaan ekassakaan raskaudessa, samaa kaavaa täällä noudatetaan mitä viimeks.... no onneks ei ole iso maha ni jaksaa kärvistellä....



jaahas, pitää mennä....



hanneli

Täällä heräilty noin tunti sitten. Ihanasti tuo tyttö nukkui melkein kahdeksaan ja heräsin itsekin vasta, kun alkoi huutelemaan äitiä huoneestaan.



Tuulista säätä ja ulkona lämpötila 20 asteen tuntumassa. Mies on kavereiden kanssa Tammerfesteillä, jonne hänet patistin. Halusi lähteä, mutta on varsin varovainen ehdottelemaan, että jättäisi minut itsekseen kotiin. Minä taas halusin, että menee, koska nyt me pärjätään tytön kanssa kahdestaan ihan hyvin, enkä minä olisi reissuun jaksanut lähteä kuitenkaan. Nyt aamusta lähdetään mummin ja vaarin luokse. Meillä lomat loppuu viikon päästä, mies töihin ja minä äitiyslomalle, ja sitten ollaan jumissa Ruotsissa. Nyt pitää käyttää tämä loma-aika hyvin ja tehdä kivoja juttuja, joiden voimalla jaksaa sitten syksyä.



Eilen oltiin kahden kaverin ja kolmen lapsen kanssa, kullakin yksi mukana, taidenäyttelyssä. Lapsetkin nauttivat värikkäiden taulujen katselusta. Oli oikein mukavaa.



LASKETUSTA AJASTA: Vauvat voivat kyllä helposti yllättääkin maailmaan tulollaan. Yksi kaveri sai omansa vuosi takaperin 5 viikkoa etuajassa. Mielestään ei mitään ennakkovaroitusta saanut. Oli juuri käynyt neuvolalääkärillä ja paikat tiukasti kiinni. LÄhtivät reissuun toiselle puolelle Suomea ja niinpäs päätti vauva syntyä. Miehelle kertasin tämän. Totesi, ettei oikein osaa ajatella, että vauva voisi syntyä ennen elokuuta. Vaikea itsenikään uskoa, mutta koskaan ei tiedä...



Palaan illemmalla lukemaan viestejänne.



Velho78 35+3

En ole tällä viikolla kerinnyt täällä pahemmin käymään kun on mennyt koko viikko Helsinki Cupissa esikoista kuskatessa ja pelejä jännätessä... Kisat meni paremmin kuin ikinä olisi kukaan voinut kuvitellakaan! Voitto tuli :D Tuntuu että me vanhemmat leijutaan enemmän pilvissä kuin tytöt ;)



PANTTERILLE oikein paljon onnea pojasta! Nuo syntymätiedot vois käydä laittamassa esittelypinoonkin niin sitten kun niitä alkaa todenteolla tupsahtelemaan niin on helpompi ylläpitää syntyneitä kun ne löytyy yhdesta ja samasta paikasta *vienosti pyytää hän* :)



Täällä ei mitään ihmeitä raskausrintamalla, mies on alkanut kyllä vähän paremmin nyt huomioimaan kun on ollut tän viikkoo lomalla.



Peeveli rv 35+1

Mitäkähän tuota järjestäisi lapsille, että tuntuisi aktiviteettiakin olevan?



Opemamma kyselit synnytystavasta: Siitä ei tehty vielä päätöstä en kieltäytynyt perätilasynnytyksestä, mutta en luvannutkaan vielä. Lantiokuvat otettiin ja vauvaa mittailtiin tarkasti. Tiistaina on palaveri jossa röntgenlääkäri, gynegologi ja lasten lääkäri pohtivat tilannetta. Minulla on soittoaika tuon jälkeen ja sitten ollaan viisaampia. Nyt näyttäisi että Nekku on meidän pienin vauva ja voisi mahtua tulemaan alakauttakin...kun useampi on jo tietä näyttänyt. Mutta, jos se kasvaa noin nelikiloiseksi niin sektio on ainoa vaihtoehto. Niin ja miten vauva on jalkojaan ja peppuaan tarjoamassa vaikuttavat asiaan tietenkin. Inhottavaa kun tällaiseen valintatilanteeseen joutuu:( En haluaisi riskeerata vauvan terveyttä alatie synnytyksellä, mutta vakuuttelevat kyllä ettei mitään riskeerata ja sektioon lähdetään heti jos tilanne siltä näyttäisi. Sektiokaan ei houkuta siksi siis annoin luvan tutkia, mutta varmaan Nekku joskus kokee olonsa masussa tukalaksi ja tulee pois tavalla tai toisella.



Kait nämä on niitä asioita jotka vaan ratkeavat omalla painollaan????

Podottipa tällaisen uudelleen synnyttäjänkin maan pinnalle - mikään ei mene suunnitelmien mukaan kun on kyse synnytyksestä. Niin ja kun on kyse synnytyksestä mitään ei voi ennustaa. Yllatyksiä tuli Erialle ja Pantterillekin ja joku jolle on ennusteltu ennenikaista synnytystä paikkojen aukiolon vuoksi odottelee vielä 40+ viikoilla...Joten malttia kait sitä vaaditaan ja jäitä hattuun.



t. Kretukka

Aurinko paistaa ja näyttää kivalle kelille, mutta kylmä siellä silti on! Ehdin vissiin jo tottua helteisiin ja siksi tuntui kummalle pukea tytölle pitkiä housuja ja collegepaitaa uloslähtiessä. Jospa iltapäivällä lämpenisi vähän.



Kuulostaa vähän siltä, että yhdellä jos toisella alkaa vaivoja tulla tässä loppusuoralla. Supisteluja, jomotuksia, vihlontaa... Itselläni on eilen ja tänään ollut tosi ikävä vaiva: keskellä mahaa, noin kohdunpohjan korkeudella suurinpiirtein, on aivan mielettömän arka paikka! Pikkareiden reuna ei saa osua siihen pöydänreunasta nyt puhumattakaan. Kävellessäkin se tuntuu, mutta kaikki kosketus on pahinta. Istuessa on helpointa ja makuulla, mutta eipä niitä koko päivää voi tehdä. Ihan kuin tuntohermot ois yliaktiivisina.



Vauva myllää päivät päästään täysillä, ei tartte liikkeitä laskea edelleenkään. Sitähän sanotaan, että liikkeet vähenee loppua kohti, mutta tämä taitaa olla päinvastainen tapaus meillä. Tokihan vauva on isompi ja pienemmätkin liikkeet tuntuu selvemmin, mitä ennen, mutta kyllä niitä jämäköitä potkuja tulee tosi tiuhaan. Kuinkahan villi tapaus tämä on synnyttyään...



Useamman lapsen äideiltä kysyisin, että miten olette ottaneet vanhemman lapsen mukaan vauvanhoitoon? Mitkä on niitä kaikkein mieluisimpia tehtäviä auttaa äitiä? Meillä tyttö odottaa vauvaa kovasti ja suunnittelee hoitavansa sitä kovasti äidin apuna. Kysyi kyllä kerran, että voiko hän hoitaa välillä Nalle Puhia, jos ei jaksa vauvaa koko aikaa hoitaa... :0))))



Näin muuten viime yönä eka kerran unta tulevasta, imetin vauvaa...



Neeuska rv 36+3

Pikaisesti tulin täällä käymään, kun Kretukka se eilen kyseli perätilavauvoista. Täällä taidetaan myös keikkua pt:ssa. Viimeisillä neuvolakerroilla ei hoitaja ole saanut mitään käsitystä " Rusinan" asennosta, paitsi että se mitä ns. alhaalla tuntuu, ei ole pää.. Potkut tuntuvat enimmäkseen nivusessa ja kyljessä, välillä olen ihan erottavinani kantapäät porautumassa alas kylkeeni.

Näin ensisynnyttäjänä perätilasynnytys ei kovasti houkuttele, mutta ei myöskään sectio. Jospa siis tajuaisi Rusina kääntyä! Alkavalla viikolla on onneksi lääkärikäynti, jospa se jo hieman helpottaisi kun tietää tarkemmin, mikä on tilanne.



Mutta nyt ei juuri muuta. Tadan lähteä ostoksille, kun on hieman viileämpi päivä ja mieskin puuhailee omiaan. Mukavaa lauantaita!



Terkuin Kumkwatti rv35+

Täällä on välillä alkanut tuntua ihmeellistä hermokipua jossain häpyluun tienoilla joka säteilee sitten jalkoihin. Taitaapa vauva siellä häiritä jotain hermoja kun niin säteilee...



Kumkwatti ja Nekun mamma: Toivottavasti nyt vauvat kääntyisi vielä itsestään...Luin jostain jenkkilähteestä, että 4%:ko vauvoista oli pt:ssä eli ei nyt hirveän harvinaista kuitenkaan. Mun sisko oli viime vuonna sektiossa kolmatta lasta tekemässä kun oli pikkainen pt:ssa ja hyvin meni kaikki.



Täällä suunnitellaan ikea reissua eli sisustusta uusimaan vauvan huoneeseen ja sitten vielä h&m alea voisi mennä vielä katsastamaan, jos jotain kivaa vaikka sattuisi löytämään.



Hyvät viikonloput kaikille!



Pia 37+x

eli kommentteja ennenaikaisuuteen.



meillä tässä neljännessä raskaudessa rv 30 muutti koko kesän suunnitelmat. silloin jouduin ekaa kertaa lähtemään lomareissulla paikalliselle synnärille hakemaan jotain supistuksia rauhoittavaa.



kaksi viikkoa sen jälkeen kotona ollessani supistuksia alkas tuleen kolmen minuutin välein ja niin mua vietiin ambulanssilla lujaa vauhtia kohti oulua juhannusaattoa edeltävänä yönä, matkaa vain hieman yli 200 km. siinä meinasi jo itseltä usko loppua, sillä tiesin, että jos matkalle syntyy, niin mahdollisuudet selvitä ovat tosi heikot. oyssissa sitten makoilin juhannuksen yli ja sairaalasta pääsin pois sillä ehdolla, että ainakaan viikkoon en saa kotia vielä mennä. mies ja lapset ouluun ja ystävien luokse viikon visiitille. seuraavalla viikolla polille tarkastukseen ja taas osastolle sisään, koska vauvan sydänäänet heittelivät käyrässä kuperkeikkaa. mutta onneksi seuraavana päivänä kotiin.



kotonaoloa kesti tasan viikko ja taas alkoi supistelut ja taas uusi ambulanssireissu ouluun. vaan jälleen oli väärä hälytys. toki sai aikaan sen, että enää ei kotia mennä synnytystä odottelemaan, vaan nyt ollaan oulussa syntymään asti, aikaa tosin voi kulua, sillä la on vasta 14.8. tässä kuitenkin elelee toivossa, että ei ihan niin kauaa tarvitsisi odotella, yliaikaiseksi kun ei ole yksikään aiemmin mennyt.



tänään lähti mies sitten kotia kohti hakemaan lapsukaisia myös evakkoreissulle. kuinka tyypillistä olisikaan se, että juuri tänään käynnistyisi synnytys ja just kun mies olisi lähes kotona, saisin soittaa, että viitsitkö kääntyä takaisin, olen juuri menossa taksilla sairaalaan päin...

Nyt on sellainen keli josta minä pidän :)

Pihalle mennessä ihan yllätyin kun oli viileää. Kaikenlaista on jo aamusta ehtinyt puuhailemaan ja jaksaminen on ihan eri luokkaa kun ei helle verota voimia.



Miesten menoista on ollut juttua. Meillä isäntä on miettinyt menoa Helsinkiin katsomaan formuloita. menköön mun puolesta, kyseessä ei kuitenkaan ole kuin päivän reissu. Tai no jos laitoksella just olen punnertamassa tulokasta niin voipi olla että miehellä jää meno väliin :) sitä kun ei koskaan tiedä..



Kysyisin teiltä TURVAISTUIMISTA. Eli koska teillä on lapset kääntyneet nokka meno suuntaan päin? Suositushan taitaa olla se 3v. onko kellään tietoa, että onko tärkeämpää tuo ikä vai lähinnä lapsen koko?

meillä esikoinen täyttää pian 2v ja pituutta on 94cm (kotona mitattu) ja painoa lähimmäksi 15kg. ongelman muodostaa pojan pituus. Hänellä jalat ovat mutkalla tuolissa istuessaan ja koko ajan hän on potkimassa kuljettajaa. (Poika istuu etupenkillä selkä menosuuntaan päin). kädetkin ovat niin pitkät, että usein ajajalla on ihan henkilökohtainen apukuljettaja mukana kun kaveri vääntää tuulilasinpyyhkijöitä päälle (uusi villitys :( ) olemme miettineet pojan siirtämistä taakse istumaan ja jalkatilan ahtauden vuoksi olemme miettineet uutta istuinta. Olisiko kenelläkään antaa vinkkiä hyvästä, pitkään kestävästä turvaistuimesta?



olipas vuodatus. Toivottavasti joku jaksoi lukea :)



pubu ja Unski rv35+1

Tuli herättyä aamuyöstä 04.00 aikaan...pari tuntia valvoin ja laittelin parin vuoden takaiset häämatkakuvat kansioon. Pitäisi lähteä päikkäreille ennen kuin poitsu herää, että jaksaa illan taas tallustella.



TURVAISTUIMISTA...haluaisin minäkin tietää, että kumpi on turvallisempaa jalat koukussa selkä menosuuntaan vain kääntää istuin toisin päin vaikka ikää on vasta vajaat kaksi. Turvaistuin on nyt takana keskipenkillä ja saatiin vähän lisää jalkatilaa, muttei se taida vuotta riittää ja on aika hankala nostella poika sinne.



nyt mentävä lepäilemään ennen kuin on liian myöhäistä...



petraelena 35+1

KRETUKKA ja muut perätilalliset: Ymmärrän erittäin hyvin tuon adistuksen valintatilateen edessä. Minä olin siinä tilanteessa reilun viikon, ennenkuin Kättärin tutkimuksissa selivisi, että rt:ssa siellä oltiin pää jonnekin syvyyksiin vain painuneena. Lääkäri ja terkkari sitä eivät vain löytäneet. Ihan samat ajatukset oli kuin Kretukallakin, olisin antanut mittauttaa jne. ja jos vauva mahtuisi tulemaan, olisin varmaan päätynyt alakautta synnyttämään. Siis jos asiantuntijat ehdottomasti ovat sitä mieltä, että alakautta onnistuisi. Toisaalta onhan sekin hirvittävä ajatus, mutta mulle silti parempi kuin ajatus sektiosta (suunnitellusta). KUMKWATILLE, että ensisynnyttäjälle ei kai kovin helposti pt-alatiesynnytystä aleta tarjoamaan.



SItten seuraa valitusta miehestä ja anopista...ihan vaan oman pään tyhjentämiseksi. Toissapäivänä anoppi ja appiukko kävivät vierailulla ja olin illan taas ihan kuuppa täynnä niiden hösötystä. Viimenen pisara oli, kun anoppi ilmotti tulevansa tänne tekemään suursiivousta, kun olemme miehen kanssa sairaalassa. Mitä hemmettiä? Näyttikö meillä niin likaselta, vai mistä tuo ajatus tuli? Pitäis varmaan olla kiitollinen avusta, mutta en todellakaan halua hänen tekevän mitään SUURsiivousta. Kuvittelin hänen heti kääntävän kaikki kaapit ja muut henk.kohtaset " piilot" ympäri täällä. Sanoin, että enemmän arvostaisin apua lastenhoidossa. Suivaantuneena olenkin eilisen ja tämän päivän siivonnut ja kuurannut lattioita pitkin taloa. EI herkkua tällä mahalla, mutta saakeli soikoon täällä paikat kiiltää tästä hetkestä lähtien aina sairaalaan lähtöön asti. JOudun varmaan parin viikon päästä kyykkimään uudestaan, mutta ei se mitään, kunhan pysyy anoppi pois mun huushollista.



Sitten miehestä. Ihan käy kateeksi PANTOUFLEn laatuaika miehen kanssa...meillä kun mies ei halunnut jättää lapsia yhdeksi yöksi mummulaan, että oltais saatu vähän keskinäistä aikaa. Loukkaannuin perusteellisesti, ja keksin marttyyrinä, että hän ei enää kehtaa tällaisen helteistä hikisen valaan kanssa kulkea kahdestaan ihmisten ilmoilla. Eilen sitten siivoutouhujen ohessa pyysin häntä tekemään pari pientä juttua auttaakseen, esim. laittamaan pojille shortsit ja sandaalit, että voisivat mennä tuohon pihaan. Molemmilla kerroilla vastaus oli " Mikset laita/tee itse, osaathan sä itsekin" . Ja taas kiehahti...taidan olla melko herkkänä. Päätin antaa takas, lapsellinen minä. Siirtelin heidän ulkoillessaan täällä huonekaluja ja miehen siitä jälkikäteen minulle marmattaessa, että mitä niin painavia olen siirrellyt, tokaisin vaan, että " minä osaan ite!" . Illalla saunan jälkeen mies kävi ehdottelemaan ankeasta tunnelmasta huolimatta vaakamamboa, johon tokaisin vaan, että " mikset tee itse, osaathan sä itsekin" . Nukkumaan mennessä vielä ajattelin, että jos nyt lähipäivinä tuliskin lähtö, saisi mies seurata tapahtua salin toiselta laidalta, sillä en tarvitse hänen tukeaan, osaanhan minä itseki synnyttää. Voi että mä jaksan olla kärttynen ja pitkävihainen!!!!



Jospa tämä viilentynyt sää vähän jäähdyttelis munkin ajatuksia, kun alkaa selvästi olemaan liikaa kierroksia. Vedin juuri kunnon tirsatkin poikien kanssa, mutta yhtä ärsyttävältä mies vaikutti herättyänikin. Noh, onhan se kuitenkin kiva, että miehellä on nyt loma ja on kotona auttelemassa. Outoa vaan katsella sen pärstää 24h, vähemmästäkin alkaa ärsyttämään ;-)



Pumpuli

Eli kun asia oli mulle ajankohtainen, päätin kokeilla kaiken mahdollisen, mikäli kääntäminen ei olisi onnistunut. Ensinnäkin vyöhyketerapiaa ajattelin kokeilla, se maksaa jonkin verran, mutta on myös rentouttavaa. Toisekseen älyttömän mutta ilmaisen konstin kuin täältä palstalta. Joku oli saanut taskulampun avulla vauvan kääntymään. Vauvathan reagoivat kirkkaaseen valoon ja jotenkin valokeilaa ylhäältä alas vetämällä vauva oli käännähtänyt pää alaspäin...uskomatonta. Mutta olisin totakin kokeillut epätoivoisena. Löytyisköhän vinkkejä haulla?

Täällä ollaan yksin kotosalla, mies lähti pojan kanssa viikonlopuksi mökille. Sinne on melko pitkä venematka, enkä näin tuulisella säällä uskalla enää veneillä, kyyti on melkoisen pomppuista. Mies saa puolestani mennä (kunhan ottaa pojan mukaan), mökillä mies pääsee irti työkuvioista, kotona se ei oiken onnistu, yrittäjä kun on.



Olen sitten täällä kotosalla vaan koettanut lepäillä, katsonut TV:tä ja lukenut lehtiä, suuremmin ei oiken mikään sosiaalinen elämä juuri nyt innosta. Huvituin muuten äsken ruokamarketissa, kun vanhemmat täti ihmiset hymyilivät mulle (ja mahalleni) niin ymmärtäväisesti. Muutenkin tuntemattomat ihmiset ovat avuliaita ja kohteliaita, se kiva puoli ainakin näissä viimeisissä viikoissa.



Kävin tällä viikolla sairaalan ä-polilla seurannassa, mulla kun oli viime raskaudessa HELLP raskausmyrkytys, joka on oman gyneni mukaan raskausmyrkytyksen katastrofimuoto. Nyt näyttää kuitenkin ihan hyvältä toistaiseksi, eikä tuo taida yleisesti mikään uusiutuva sairaus ollakaan. Neuvolakäynnit on nyt kuitenkin 2 kertaa viikossa ja reilun viikon päästä taas toksemiakokeet sairaalassa. Jos jotain löytyy niin käynnistettäneen heti. Sairaalan ultrassa vauveli köllötteli melkoisen alhaalla pää alas päin. Nukkumista on vähän vaikeuttanutkin se melkoisen alhaalla oleva pää, painaa takapuoleen.



Nyt lähden nautiskelemaan äsken ostamastani Kopparbergin alkoholittomasta omppusiideristä=) Vointeja ja viikonlopun jatkoja kaikille!



Omppupomppu rv36+1

Nyt on vaavin huoneeseen haalittu uusi matto ja kävin hm alennusmyynnistä vielä hakemassa

muutaman söpön vaatteen, jotka sopisi nyt sekä tytölle että pojalle. Vaalean beessit sammarihaalarit

ja muuta mukavaa.



tildamaria: Huh, sulla on tosiaan rankkaa ollut ja vieläkin jos joudut kotoa olemaan

evakossa :( Toivotaan, että vauva pysyy masussa niin kauan, että

on turvallista syntyä. Onneksi nyt viikkojakin alkaa sinulla olla mukavasti! Mutta kyllä tosiaan

mahtoi mennä kaikki kesäsuunnitelmat pilalle tosiaan. Mäkin jouduin sairaalassa käymään

jo viikolla 24 mutta nyt ei sitten olekaan mitään supistelua enää, vaikka se olisi nyt ihan OK

ja pian jopa toivottavaa.



pumpuli: Mäkään en kyllä anoppia ottaisi meille missään tapauksessa siivoamaan...

Kotini on linnani :)



Pia taas

pitipä tulla taas pinoutumaan.



Tildamarialle jaksamista. Sullahan on onneksi jo 35 viikkoa täynnä, ja eikös silloin anneta jo vauvan tullakin, jos on tullakseen? Jaksamista joka tapauksessa. On ollut varmasti todella rankkaa.



Kretukka ja muut perätilavauvan odottajat: Täytyy toivoa, että tilanne selviää jollain tapaa pian. Ja voivathan ne vauvat vielä tässä vaiheessa kääntyäkin jos hyvä onni käy. Toi taskulamppujuttu kuulosti hauskalta. Lisäksihän on niitä asentoja, joissa vauva voipi kuulemma muljahtaa rt:aan. En tiedä onko niistä sitten ihan todellisuudessa hyötyä.



Kaikenlaista kremppaa sitä alkaa meillä jo näin loppuvaiheessa ilmetä. Toisaalta se tietenkin on ihan normaalia. Kadehtien luen teidän juttuja, jotka jo alatte valmistautua synnytykseen. Just joku päivä täällä marisinkin, että minä varmaan roikun palstalla elokuun loppuun asti. Ellei sitten taas ala joku raskausmyrkytys uhkaamaan, kuten edellisessä raskaudessa.



Toisaalta toivon synnytystä, toisaalta taas ajattelen sitä kauhulla. Että taas pitää se tehdä :o/ Ristiriitaisin tuntein siis katson elokuuta.



MIESTEN reissuista: meillä mies on lähdössä vähän yli viikoksi ulkomaille ensi viikosta. Eikä sieltä sitten ihan parissa tunnissa tullakaan takaisin, mutta koska käytännössä mitään ei ole vielä tapahtunut tuolla " alakerrassa" , niin tuskinpa mitään ihmeellistä tapahtuukaan lähiaikoina.



Eilen siivosin kylpyhuonetta ja sain palkkioksi kamalan iskiaksen yöllä. Hyvä kun pääsin vessaan. Tämä päivä on ollut kamala, hermo särkee ja jalka meinaa aina välillä lähteä alta.



Tulipahan lörpöteltyä, jätän nyt tilaa muillekin.



Jamssa rv36

Taisin viime viikolla viimeksi kirjoitella. viime lauantaina oli onnistunut reissu puuhamaahan. Päivä oli tosi kuuma mutta selvittiin hengissä kun muistettiin koko ajan juoda. Lapsilla oli tosi hauskaa. Mikä oli pää asia. Nyt odotellaan valokuvia kun meillä ei oo digikameraa. Mitä nyt mies otti puhelimella muutaman kuvan.



ukkosen ilmat teki jonkun jipon koneeseen kun ei toiminut nyt on mies korjannut koneen niin taas pelittää.



Nyt iski tännekin pesän rakennus vietti jo kerkesin tuskailemaan kun en mitään oo saanut vauvalle valmiiksi ja kohta se jo syntyy. Nyt on vaatteet paikallaan. Ens viikon alussa meen hakeen kaverilta pinnasängyn. Vaunujen kankaat otin irti ja pesin olipas kuopus saanut ratasosan kankaat likaiseksi. Nyt sitten vaihdan ratasosan paikalle vaununkopan.



Pieniä ostoksia vielä pitää tehdä kuten vaippoja, tutteja, liivinsuojuksia ja pikku vaippoja. Ostin jo paketillisen pikkuvaippoja mutta ne hävis nuken pikku pyllyihin. Annoin tytöille luvan ottaa yhdet mutta olivat sitten ottaneet äidistä mallia ja vaihtaneet nukelle joka päivä vaipat.

No mitäpä tuosta ostetaan uusia tilalle. Nyt sitten vannotin ettei niitä käytetä nukelle nukella voi olla sama vaippa monta päivää.



Tänään oon pessyt keittiön ikkunan. olipas törkynen. Muutettiin tänne marraskuussa. nyt oli eka kerta kun pesin koko ikkunat. Sisäpuolelta pesasen tasaisen väliajoin suuremmat sotkut pois. Täällä oli valmiina sälekaihtimet ja niiden pesussa meni suurin aika. Meinaan oli niin pölyn ja lian peitossa. Piti pestä enempikin ikkunoita mutta ei oikein kerennyt. Päiviä riittää. Huomenna on päivä uus.



Huomenna olis miehen kummitytön rippijuhlat. onneks yks vanha mekko sopii. Lapsille kävin ostamassa jotain ja äitini osti isommille tytöille mekot.



Jamssa mihis kauas se sun miehes lähtee? Meillä mies lähtee ens lauantaina viikoksi bulgariaan kavereidensa kanssa. juhliin 30 vuotis päiväänsä. Varas matkan ennen kuin tiedettiin tän elokuisen tulosta. Enkä hennonut häntä kieltää lähtemästä. ens torstaina on lääkärineuvola niin tietää sit vähän missä mennään. No noi on kakkosta lukuun ottamatta menneet yli lasketun ajan eli eiköhän tääkin mene. Niin olen ainakin asennoitunut.



Pantterille onnittelut pojasta. Onkos muita elokuisia jo syntynyt? En ainakaan huomannut kun pikaisesti pinoja lukaisin.



Nyt tarvii mennä kun kuopus tuli tohon haiseen.



puuhis ja lauma 97,99,00,02,05 ja masuasukki 35+2

pia74: ei tämä itse asiassa niin pahaa tämä evakossa oleminen ole kuin miltä kuulostaa. paljon ahdistavampaa oli olla kotona ja miettiä koko ajan, että onko tämä supistus nyt sellainen, että tarttis lähteä liikkeelle. matkaa kun tänne ouluun (lähin synnäri, kun omamme on kesäsulussa) on sen verran, että en välttämättä ehtisi perille jos en heti tajua synnnytyksen olevan käynnissä.



mutta se täytyy sanoa, että onneksi on kesä muuten olisi ollut hieman vaikea järjestellä perhemajoituksia. ekan evakkoviikon olimme yksillä kavereilla, jotka olivat pois kotoa loman vietossa. saimme siis olla kaikessa rauhassa perheen kanssa ja oma olommekin oli kuin lomalla olisimme olleet. tämä viikko meni sitten seuraavien kavereiden luona, sillä minun ei tarvinnutkaan jäädä enää sairaalaan. sanoivat, että vauva saa syntyä jos on syntyäkseen ja taas saimme tyhjän talon asuttavaksemme. ja eilen sitten muutimme kolmansien kavereiden tyhjään taloon ja täällä saamme olla seuraavat 2 viikkoa jälleen koko perheen voimin.



ongelmia tulee sitten vasta, jos vaavi ei älyä syntyä seuraavien kahden viikon aikana. elokuussa ei ole enää tyhjiä taloja meidän perheiden tarpeisiin, joten jos vielä olen yhtenä kappaleena, niin se tarkoittaa sitä, että mies ja lapset lähtevät kotiin ja minä jään tänne potilashotelliin asustelemaan ja odottamaan synnytystä. silloin en enää kehtaa kavereita vaivata, heillä kun on lomat ohi ja arki alkanut. mutta sitä ei surra vielä. tänään odottelen kiivaasti miestä ja lapsukaisia luokseni, kyllä voikin olla lapsia ikävä, viimeksi tiistaiaamuna heidät tapasin. toki oli ihan mukava olla miehenkin kanssa muutamia päiviä ihan vain kahdestaan.