Minun ensimmäinen on mieheni kolmas lapsi

Odotan esikoistani ja miehelläni on entuudestaan jo 2 lasta. Kaikki on mennyt tähän asti hyvin, mutta nyt mielialani on vallannut suru siitä, että minä olen ainoa tässä tilanteessa jolle tämä kaikki on uutta ja ihmeellistä. Olen alkanut toivomaan, että myös miehelleni tämä olisi ensimmäinen kerta ja kokisimme yhdessä tämän. Vaikka tietenkin ymmärrän ettei se enää ole mahdollista. Miksi ihmeessä tästä on tullut minulle niin iso asia?! Kun olen kuitenkin koko ajan tiennyt, että miehelläni on jo lapsia. Onko kohtalon tovereita? Miten selvitä tästä tunteesta? Miehelle olen puhunut ja hän kyllä tukee ja yrittää ymmärtää, mutta ei se oloani helpota.