Lue keskustelun säännöt.
Luetko kirjoja?
31.07.2013 |
Mistä aihealueista? Itse lähinnä Suomen historiaan liittyviä tällä hetkellä.
Kommentit (35)
Nyt luen J.Krishnamurtin kirjaa: Erillisyyden päättyminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 20:08"]
Mitä kirjoja luitte lapsena? ap
[/quote]
6 vastaa: luin lapsena niitä kirjoja mitä pienestä lähikirjaston valikoimista löytyi, eli kaikki Viisikot ja Enid Blytonin kirjat, 3 etsivää ja muut vastaavat kirjat, Tiinat, Lotat, Neiti etsivät, koirista kertovat kirjat ja joitakin hevoskirjojakin vaikka en hevosista välittänytkään. Näen silmieni edessä lasten ja nuorten kirjahyllyt, mutta en enää muista mitä kaikkea sieltä löytyikään, harmi.. Kirjasto oli samassa rakennuksessa kuin ala-asteeni oli ja raahasin vähintään parin viikon välein täyden repullisen kirjastonkirjoja kotiin, muistan vielä hyvin kirjastokortin numeronkin. :) Nyt olen 39v. ja siitä ajasta tuntuu olevan tosi pitkä aika!
24, Varsinaisia lukutoukkia av-mammat. :) ap
Luen laadukasta kaunokirjallisuutta, lähinnä palkittua nykykirjallisuutta ja toisaalta klassikoita. Nyt ovat lukujonossa mm. Sadan vuoden yksinäisyys, Hemingwayn Kuolema iltapäivällä, Herta Müllerin Tänään en halunnut tavata itseäni, Markus Nummen Kiinalainen puutarha ja sitten oikea järkäle, nimittäin Forsytein taru.
En lue jännitystä enkä dekkareita. Fantasiaa, elämänkertoja ja tosipohjaisia valikoivasti. Runoutta paljon, varsinkin suomalaista naisrunoutta.
Lapsena olen kahlannut kaikki mahdolliset tyttösarjat läpi. Rakasti Anni Swannia, Montgomerya ym. Luin paljon hevoskirjoja, Tuija Lehtisen nuortenkirjoja, myös Neiti Etsiviä ja viisikkoa. Yläkoulussa sain jostain syystä pakkomielteen toista maailmansotaa ja ylipäänsä sotakirjallisuutta kohtaan. Sen jälkeen en ole sotakirjallisuuteen koskenut. Yläkoulussa luin myös Hietamiestä ja Utriota paljon.
Lisäksi yläkouluaikoina luin Väinö Linnaa ja Tolstoita, mutta nämä lukukokemukset olen toistanut nyt myöhemmällä iällä useampaan otteeseen, silloin kokemukset jäivät vähän pintapuolisiksi.
Rakastan kirjoja, lukemista, kirjastoja, sanoja ja lauseita!
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 20:39"]
Rakastan kirjoja, lukemista, kirjastoja, sanoja ja lauseita!
[/quote]Ooh, niin minäkin. ap :) kirjoitusvirheistä välittämättä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä,
Nyt luen kirjaa nimeltä ' Shantaram' - suosittelen!
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="31.07.2013 klo 20:08"]
Mitä kirjoja luitte lapsena? ap
[/quote]
No, mitä en olisi lukenut. :D
Pekka Töpöhännästä aloitin enkä ole sen jälkeen lopettanut (olen myös tuo viitonen). Tyttökirjoja ahmin, totta kai; tutuiksi tulivat niin Helena-, Ursula- kuin Kitty-kirjatkin (sairaanhoitaja, sairaanhoitaja ja lentoemäntä). Hevoskirjoista ruotsalaiset Bessit ja englantilaiset Laurat. Neiti Etsivät ja totta kai kaikenlaiset Blytonit. Suomalaisista Britta-Lisa Joutsen oli hyvä krijailija (Taivas mikä sisar oli yksi joululahjanikin) ja Margareta Keskitalon Tyttö kuunarilaiturilla on jäänyt mieleeni. Marjatta Kurenniemen Kesälinnun sain muinoin kirjaston tietokilapilun palkintona ja minulla on se hyllyssäni vieläkin. Rauha S. Virtasen iki-ihanan Selja-sarjan luin uudestaan juuri alkukesästä.
Mutta kaikkein eniten niin lapsena, nuorena kuin vielä aikuisenakin olen rakastanut L.M. Montgomeryn Annoja ja Runotyttöjä. niihin ei kyllästy ikinä.
Tässä tuli raapaistua muuten vain vähän pintaa ja venyteltyä muistiani. Olin pienenä varsinainen lukutoukka, ja myös jotkut ns. poikakirjat kiinnostivat. Siihen aikaan ei lapsille ollut mitään fantasiaa, joten en ole näin aikuisenakaan kiinnostunut siitä genrestä.
[/quote]
Sä muistit Ursulat! :) ja Annat. Minkä ikäinen olet? Mä muuten muistan lukeneeni muutaman fantasiakirjan, mutta ne olivat mun makuun outoja myös ja sen jälkeen en ole siihen aiheeseen enää kajonnut. Nuorten osastolta siirryin sitten sujuvasti naisten kevyeen lukemistoon ja ahmimme kaverimme kanssa siskojemme Harlekiinit sun muut romanttiset hömpät. :) t. 6 ja 24
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26 jatkaa: olen toki kahlannut läpi myös Cooksonit, Mustoset, Kinsellat ym kevyen kirjallisuuden. Niitä otan yhä edelleen luettavaksi, mikäli on oikein stressaavaa. Monet ovat tosin niin laaduttomia, että tuppaavat jäämään kesken. Mutta hyviä välipaloja, ja joskus joukossa on helmiä... Esimerkiksi Eve Hietamiehen Yösyöttö.
Minä luin nuo Annat eka kerran 7-vuotiaana, siitä eteenpäin aina ajoittain uudestaan:) Ikää on nyt 34. En ole kyllä se keneltä kysyttiin, vaan ehkä vastasin nrolla 13.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukeminen on mieluisin harrastukseni. Tänä kesänä luettua on esim. Haruki Murakamin 1Q84, John Steinbeckin Vihan hedelmät, Susan Fletcherin Meriharakat, John Boynen Kuudes mies, Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin ja Katri Lipsonin Kosmonautti.
En lue fantasiaa, dekkareita tai chick lit -tyylisiä kirjoja. Tietokirjat ja elämäkerratkin kiinnostavat, mutta kaunokirjallisuus on intohimoni. Ajanpuutteen takia on oltava jonkin verran valikoiva.
Luen, olen lukenut siitä asti kun hiukkasen vaille 6-vuotiaana opin lukemaan lehtien sarjakuvista. Sadut upposivat hyvin, eläinsadut, hölmöläiset ym. Tuhannen ja yhden yön saduista muutamat olivat kauhean pelottavia. Pekka Töpöhännät, Tiinat, Annat ja muut lasten- ja nuortenkirjat "kuluivat" käsissäni. Lainasin kunnankirjastosta ja koulukirjastosta vinoja pinoja.
Aikuisena olen lukenut äärestä laitaan kaikkea. Nykyään luen mieluiten todellisuuspohjaisia kirjoja, historiallisia romaaneja, muistelmia, elämäkertoja ja matkakirjoja. Yhteen aikaan ahmin dekkareita, mutta viime aikoina en niitä juuri ole lukenut, pari kappaletta vain tänä kesänä. Olivat käännöskirjoja ja kääntäjä ei valitettavasti ollut sanataituri. Ärsytti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä opin lukemaan neljävuotiaana; olin kateelinen isoveljelle joka oppi 6-vuotiaana ja mulle tuli niin kova halu oppia, että kinusin äidin opettamaan ja opinkin sitten aika nopeasti. Varhaisimmat muistikuvat on minullakin Pekka Töpöhännästä. 6-7-vuotiaana luin Vaahteramäen Eemelit. joskus kolmosluokalla aloitin Viisikot, Tiinat, Neiti etsivät ja sitä kesti seiskaluokalle asti. Vähän päälle 10-v luin Pikku Naisia, pieni runotyttö, Anni Swan ym. Lisäksi kummitätini papin rouva tilasi minulle jonkun hengellisen kirjakerhon, mutta en muista oikein nimeltä niitä kirjoja, jotain hengellisiä romaaneja, mutta luin ne kaikki. Agapetuksen kirjoja luin myös ala-asteiässä.
Millainen tuo Mooses Mentulan Isän kanssa kahden on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen kyllä, vaikka nykyään todella vähän siihen verrattuna kuin ennen kaksosia. Tyttären kanssa luetaan samojakin kirjoja. Ongelma on se, että omistan myös paljon kirjoja, ja nyt pitäisi niitä karsia kun ei mahdu hyllyihin, ajattelin luopua esim. Danielle Steelin ja Robin Cookin kirjoista, luulen että en niitä enää lue, mutta toisaalta, jos tytär vaikka haluaa joskus lukea, malttaako niitä hävittää? Mä olen vähän sellainen tuttujen yksityiskirjasto :) Tyttären lapsuuden kirjat olin ehtinyt antaa jo siskon tytöille, ja nyt tulikin vielä kaksospojat, no nyt on saanut taas ostaa kymmeniä kirjoja, juuri nyt mies lukee pojille iltasatua, siitä on tullut jokailtainen tapa. Kun opin ekalla luokalla lukemaan, avattiin meidän kaupunkiin uusi kirjasto, ja sieltä lainasin sitten hirveät määrät kirjoja, lasten osasto ensin, sitten nuorten, ja lopuksi aikuisten osastoa yläasteella kun alkoi olla kaikki hyvät luettuna. Nuorten kirjoja luin kaikki paitsi hevosaiheiset, ja ihan poikamaisimmat poikien kirjat.
18, ap ei muista nyt palkittua saksalaisnaista, mutta julkaissut kaksi tosi hyvää nykyaikaista dekkaria ja sitten toinen tämä norjalainen, joka vasta toissa viikolla julkaisi uutukaisen.