Lue keskustelun säännöt.
En pääse yli koiran lopettamisesta
30.07.2013 |
Jouduimme lopettamaan aran koiramme agressiivisuuden vuoksi muutama kuukausi sitten. Koira oli omille ihmisilleen todella ihana, mutta suojeli meitä liikaa ja puri muutaman kerran eri ihmisiä. Lopettamispäätös tehtiin yllättävän ja melko pahan puremisen jälkeen. En pääse itse yli tästä. Itku tulee päivittäin monta kertaa, valtavasti hyviä muistoja ja vaikkakin oli agressiivinen koira oli tosi rakas ja sitä on valtava ikävä. Koira oli minulle kuin lapsi, olin hoitanut sitä pennusta saakka. Paljon mietin myös mýitä tein väärin kun en saanut koirasta yhteiskuntakelvollista. Olin kuiten kokenut koirien kanssa, yli 30 vuotta minulla on ollut koira. Miten olette päässeet surusta yli? En kaipaa hyvä kun lopetit viestejä vaan tukea surun selättämiseen.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uurnan hakeminen oli raskas kokemus. Me teimme päätöksen sirotella tuhkat metsään, paikalle missä lenkkeilimme usein ja missä koiramme nautti olostaan ja ylpeänä esitteli taitojaan kavuta jyrkkienkin kallioiden päälle. Tuo paikka on meille edelleen rakas.
Koska metsä on kaukana ja koska tykkään polttaa kynttilöitä pimeään vuodenaikaan, palaa meillä kotona tai pihassa usein muiden joukossa yksi kynttilä koirun muistolle. Ehkä typerää joidenkin mielestä, mutta mulle tärkeää.