Voiko psykoottinen itse ymmärtää oman tilansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen tajuaa kyllä olevansa psykoottinen. Psykoosissa oleva ihminen ei ymmärrä olevansa psykoosissa. Psykoottinen ja psykoosi on eri asioita.

Okei. Voiko soittaa ihan vaan lähimpään terveyskeskukseen jos epäilee olevansa sairas? Vai viedäänkö heti johonkin suljetulle

Miksi ajattelet olevasi sairas?

Vaikeeta selittää mutta tuntuu että ympäristössä olis joku muuttunut. Pelottaa kun tuntuu siltä että kaikki naapurit puhuu minusta ja kyttää. Pelkään mennä ovesta ulos enkä pysty nukkumaan. Ei ole mitään näkö tai kuuloharhoja vaan tuollaista vainoharhaisuutta..

Kyllähän tuo psykoottisuudelle kuulostaa kun järki vielä pelaa ja olet sairaudentuntoinen. Päivystys voi olla hyvä kohde käydä.

Tuollainen vainoharhaisuus ei ole mikään päivystyksen asia.

Ap:lle: Mulla ei ole ikinä ollut näkö- tai kuuloharhoja, mutta vähän vainoharhaisuutta kaikenlaisista piilokameroista sun muista kyllä, joskus harhatuntemuksia/pelkoa ötököistä iholla. Sen takia diagnosoitu määrittämätön psykoottinen häiriö. Olen aina ollut täysin tietoinen tilastani. Jossakin pahassa akuutissa psykoosissa ei ehkä ole sairaudentuntoinen, mutta muuten psykoosisairaat kyllä yleensä tietävät ihan hyvin mistä on kyse.

Ensisijainen hoito kuvailemiisi oireisiin on lääkitys ja lähete psykiatriselle poliklinikalle hoitajalle juttelemaan. Kävin itse psykoosiklinikalla pari vuotta enkä suostunut lääkkeisiin ja se oli täysin hukkaan heitettyä aikaa. Nyt käyn oikeassa terapiassa ja siitä on ollut paljon apua (mulla on muitakin ongelmia).

Eikö ole kuitenkin pääasia että soittaa jonnekkin jossa on töissä ihmisiä jotka voivat avustaa eteenpäin? Itse olen ensimmäisen kerran soittanut tk kun hain apua. Minun puheluni yhdistettiin samantien terveyskeskuksen psykiatriselle lääkärille joka otti minut heti vastaan. Siellä sain lähetteen polille.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkoisen likeltä tai oikeastaan kokenut oman lapsuudenperheeni yhden veljeni ns. "sekaisin menemisen", ja ne ajanjaksot olivat hirveitä aikoja lapsuuden perheessäni.  Veljeni elämä jäi kuitenkin varhaisen kuoleman takia (ei itsemurha kuitenkaan) melkoisen lyhyeksi, hän kuoli alle viisikymppisenä, ja häneltä jäi vaimo ja muutama lapsi perään suremaan.  Veljeni pystyi kuitenkin lyhyistä sairaalan osastohoitojaksoistaan huolimatta olemaan vakituisesti työelämässä mukana. Lääkitys oli kylläkin noin 18 vuotiaasta asti pysyvä. 

Jtk. Lisään vielä, että veljelläni ei ollut skitsofrenia, mutta eräänlainen sekoitus kaksisuuntaisesta mielensairastumisesta. Hän oirehti jo varhaisteinin ikäisenä, mutta sitten lopullinen ns. maaninen sekoaminen tapahtui juuri armeijan astumisen kynnyksellä, ja hänen armeijaan menonsa lykkääntyi ekasta osastohoitojaksosta, pakkohoitoon piti toimittaa, koska hän ei ollut todellisuudentajuissaan, vaan aivan "pihalla"; ja sen huomasivat jo muutkin kuin me lähiomaisensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen tajuaa kyllä olevansa psykoottinen. Psykoosissa oleva ihminen ei ymmärrä olevansa psykoosissa. Psykoottinen ja psykoosi on eri asioita.

Okei. Voiko soittaa ihan vaan lähimpään terveyskeskukseen jos epäilee olevansa sairas? Vai viedäänkö heti johonkin suljetulle

Miksi ajattelet olevasi sairas?

Vaikeeta selittää mutta tuntuu että ympäristössä olis joku muuttunut. Pelottaa kun tuntuu siltä että kaikki naapurit puhuu minusta ja kyttää. Pelkään mennä ovesta ulos enkä pysty nukkumaan. Ei ole mitään näkö tai kuuloharhoja vaan tuollaista vainoharhaisuutta..

Kyllähän tuo psykoottisuudelle kuulostaa kun järki vielä pelaa ja olet sairaudentuntoinen. Päivystys voi olla hyvä kohde käydä.

Tuollainen vainoharhaisuus ei ole mikään päivystyksen asia.

Ap:lle: Mulla ei ole ikinä ollut näkö- tai kuuloharhoja, mutta vähän vainoharhaisuutta kaikenlaisista piilokameroista sun muista kyllä, joskus harhatuntemuksia/pelkoa ötököistä iholla. Sen takia diagnosoitu määrittämätön psykoottinen häiriö. Olen aina ollut täysin tietoinen tilastani. Jossakin pahassa akuutissa psykoosissa ei ehkä ole sairaudentuntoinen, mutta muuten psykoosisairaat kyllä yleensä tietävät ihan hyvin mistä on kyse.

Ensisijainen hoito kuvailemiisi oireisiin on lääkitys ja lähete psykiatriselle poliklinikalle hoitajalle juttelemaan. Kävin itse psykoosiklinikalla pari vuotta enkä suostunut lääkkeisiin ja se oli täysin hukkaan heitettyä aikaa. Nyt käyn oikeassa terapiassa ja siitä on ollut paljon apua (mulla on muitakin ongelmia).

Kyllä se ensikertalaiselle voi olla sellainen asia mikä vaatii akuuttia puuttumista. Sellaiselle joka sitä vuosia sairastaa, se on tavallista elämää. 

Jos sua Vainoo oikeesti joku jotkut konkreettisesti ei se tarkoita että olet hullu . Tai jos joku uskontolahkoinen vainoaa sua tai joku fanaatikko tai joku varastelee sun tavaroita et ole vainoharhainen nimittäin usein on niin että psykiatrit hoitajat on itse niissä uskontolahkoissa ja varastelevat myös noituudessa . Kun pyydät apua voit uskoa täysillä että saat tuhat diagnoosia ja ihan ilkeydestä sekä sinua pidetään työpinnarina surkeana eikä kukaan ymmärrä mikä sua voisi vaivata tai edes että kuuntelisi sinua . Nimittäin palkkaraha juoksee työntekijöillä kaavan mukaan . Piirrä kuva terapeuttisi näkee siinä käärmeitä koska se on kaavan mukaan .

Menikö tosiaan sekaisin . Vai oli huumattu . Koulussa saattaa jo olla huumejengiä jotka huumaa ihmisiä . Saattaa olla väkivaltaa tai raiskausta myös poikia raiskataan . Pahat henget noituus aiheuttaa sekavuutta jopa ihan jotkut viinat .

Ne on vain sanoja jotka on joku keksinyt. Ei kukaan voi ehdottomasti sanoa mitä joku toinen ymmärtää tilastaan. Lääkärit tietysti haluaisivat asioiden olevan yksiselitteisiä koska aikaa on vähän, potilaita paljon.

Satanismi on osa psykiatriaa kirjoitti:

Jos sua Vainoo oikeesti joku jotkut konkreettisesti ei se tarkoita että olet hullu . Tai jos joku uskontolahkoinen vainoaa sua tai joku fanaatikko tai joku varastelee sun tavaroita et ole vainoharhainen nimittäin usein on niin että psykiatrit hoitajat on itse niissä uskontolahkoissa ja varastelevat myös noituudessa . Kun pyydät apua voit uskoa täysillä että saat tuhat diagnoosia ja ihan ilkeydestä sekä sinua pidetään työpinnarina surkeana eikä kukaan ymmärrä mikä sua voisi vaivata tai edes että kuuntelisi sinua . Nimittäin palkkaraha juoksee työntekijöillä kaavan mukaan . Piirrä kuva terapeuttisi näkee siinä käärmeitä koska se on kaavan mukaan .

Jos trollaat niin aika mautonta.

Aloittaja, suosittelen sinua soittamaan terveyskeskukseen. Sieltä välittävät sinun puhelusi varmasti oikeaan paikkaan. Oireilusi on mielestäni sen verran vakavaa, että jonkinlainen hoitokontakti on tarpeen. Hyvä, että osasit itse havaita, ettei kaikki ole aivan kunnossa.

Ennen vanhaan sanottiin, että jos ihminen itse huomaa olevansa mielenterveytensä puolesta hoidon tarpeessa, niin sellaisella ihmisellä on vielä toivoa jopa parantua mielensairaudestaan, mutta jos ihminen aika ajoin menee aivan sekaisin eli pakkohoitokuntoon, ettei nuku yhtään, vaan valvoo, ja käytös aivan sekopäistä touhottamista, ja puheet muuttuvat aivan sekaviksi uskonasioista jankkaamista ym. sellaista sekavaa, niin vain osastohoito jonkin aikaa ja säännöllinen mielensairauslääkitys auttaa parantumaan ns. normiksi. 

Muuten erilaiset huumeet ovat myös vaarallisia ihmisen aivotoiminnalle ja altistuttavat ihmisen mielen krakaamiseen eli ihminen saattaa saada psykoosin käytettyään tiettyjä huumeita, ja etenkin, jos ihminen on on altis muutoinkin mieleltään sairastumaan.

Onko vtutus psykoottista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen tajuaa kyllä olevansa psykoottinen. Psykoosissa oleva ihminen ei ymmärrä olevansa psykoosissa. Psykoottinen ja psykoosi on eri asioita.

Okei. Voiko soittaa ihan vaan lähimpään terveyskeskukseen jos epäilee olevansa sairas? Vai viedäänkö heti johonkin suljetulle

Suljetulle ei "viedä" vaan päästään. Ihminen voidaan määrätä tahdonvastaiseen hoitoon vain jos tilanne on todella paha, eli on akuutissa vaarassa itselleen tai muille. Se, että sinulla on vähän harhoja tai pahaa ahdistusta ei vie sinua suljetulle.

Siis miksi ihmeessä joku alapeukuttaa tätä? Oletteko te koskaan olleet syvän ahdistuksen vallassa? Se on todellakin helpotus päästä huolenpidon piiriin jossa joku katsoo perään, saat rauhoittua, ja sulle tuodaan ruoka eteen. Suljetulle ei voi jäädä loisimaan pitkäksi aikaa, mutta akuuteissa kriiseissä se on auttanut monen minunkin tuttavani takaisin oikeille urille.

On todella harvinaista joutua tahdonvastaiseen hoitoon, eikä se ole todellakaan tavallisin tapa "joutua" suljetulle.

Suljetulle joutuminen on pahin painajaiseni. Siinä ei todellakaan olisi mistään pääsemisestä kyse vaikka olisi kuinka paha ahdistus. Kiva jos sulle toimi, mutta todella monilta olen kuullut sen vain pahentaneen kaikkea.

Ei kyllä muu auttanut veljeni kohdalla aika-ajoin kuin pakkohoito suljetulla psykiatrisella osastolla, jotta mies saatiin siellä jälleen lääkityksin säätäen normaaliin kuntoon.  En nyt niinkään sanoisi, että suljettu osastohoito olisi pahin painajainen psyykkeeltään sairastuneelle. Siellähän ihminen hoidetaan lääkityksin ja terapian avulla toimintakuntoonsa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen melkoisen likeltä tai oikeastaan kokenut oman lapsuudenperheeni yhden veljeni ns. "sekaisin menemisen", ja ne ajanjaksot olivat hirveitä aikoja lapsuuden perheessäni.  Veljeni elämä jäi kuitenkin varhaisen kuoleman takia (ei itsemurha kuitenkaan) melkoisen lyhyeksi, hän kuoli alle viisikymppisenä, ja häneltä jäi vaimo ja muutama lapsi perään suremaan.  Veljeni pystyi kuitenkin lyhyistä sairaalan osastohoitojaksoistaan huolimatta olemaan vakituisesti työelämässä mukana. Lääkitys oli kylläkin noin 18 vuotiaasta asti pysyvä. 

Jtk. Lisään vielä, että veljelläni ei ollut skitsofrenia, mutta eräänlainen sekoitus kaksisuuntaisesta mielensairastumisesta. Hän oirehti jo varhaisteinin ikäisenä, mutta sitten lopullinen ns. maaninen sekoaminen tapahtui juuri armeijan astumisen kynnyksellä, ja hänen armeijaan menonsa lykkääntyi ekasta osastohoitojaksosta, pakkohoitoon piti toimittaa, koska hän ei ollut todellisuudentajuissaan, vaan aivan "pihalla"; ja sen

huomasivat jo muutkin kuin me lähiomaisensa.

Miten sekavuus ilmeni? Tekikö rahaa sanomalehtipaoerista tms

Vierailija kirjoitti:

Onko vtutus psykoottista?

Eipä taida olla.

Kysytkö jonkun "toisen" puolesta?

Vierailija kirjoitti:

Kysytkö jonkun "toisen" puolesta?

Lue aikaisemmat kommentit. Ap puhui itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen tajuaa kyllä olevansa psykoottinen. Psykoosissa oleva ihminen ei ymmärrä olevansa psykoosissa. Psykoottinen ja psykoosi on eri asioita.

Okei. Voiko soittaa ihan vaan lähimpään terveyskeskukseen jos epäilee olevansa sairas? Vai viedäänkö heti johonkin suljetulle

Suljetulle ei "viedä" vaan päästään. Ihminen voidaan määrätä tahdonvastaiseen hoitoon vain jos tilanne on todella paha, eli on akuutissa vaarassa itselleen tai muille. Se, että sinulla on vähän harhoja tai pahaa ahdistusta ei vie sinua suljetulle.

Siis miksi ihmeessä joku alapeukuttaa tätä? Oletteko te koskaan olleet syvän ahdistuksen vallassa? Se on todellakin helpotus päästä huolenpidon piiriin jossa joku katsoo perään, saat rauhoittua, ja sulle tuodaan ruoka eteen. Suljetulle ei voi jäädä loisimaan pitkäksi aikaa, mutta akuuteissa kriiseissä se on auttanut monen minunkin tuttavani takaisin oikeille urille.

On todella harvinaista joutua tahdonvastaiseen hoitoon, eikä se ole todellakaan tavallisin tapa "joutua" suljetulle.

Suljetulle joutuminen on pahin painajaiseni. Siinä ei todellakaan olisi mistään pääsemisestä kyse vaikka olisi kuinka paha ahdistus. Kiva jos sulle toimi, mutta todella monilta olen kuullut sen vain pahentaneen kaikkea.

Ei kyllä muu auttanut veljeni kohdalla aika-ajoin kuin pakkohoito suljetulla psykiatrisella osastolla, jotta mies saatiin siellä jälleen lääkityksin säätäen normaaliin kuntoon.  En nyt niinkään sanoisi, että suljettu osastohoito olisi pahin painajainen psyykkeeltään sairastuneelle. Siellähän ihminen hoidetaan lääkityksin ja terapian avulla toimintakuntoonsa.

Oletko itse psyykkisesti sairas? Minä nimittäin olen ja vielä sen verran vaikeasti, etten ehkä koskaan pysty tekemään päivääkään töitä. Muistuttaisin, ettei meitä kaikkia voi laittaa yhteen lokeroon. Joillekin suljettu osasto on hyvä juttu. Mulle se olisi traumatisoiva kokemus ja niin on monelle muullekin. Vähän tuntuu, että mieleltään terveet ihmiset eivät oikein yhtään tajua psyykkisesti sairaidenkin olevan ihmisiä kuten hekin, jotka yleensä eivät haluaisi vankilan kaltaisiin olosuhteisiin.

t. tuo, jolle vastasit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Psykoottinen tajuaa kyllä olevansa psykoottinen. Psykoosissa oleva ihminen ei ymmärrä olevansa psykoosissa. Psykoottinen ja psykoosi on eri asioita.

Okei. Voiko soittaa ihan vaan lähimpään terveyskeskukseen jos epäilee olevansa sairas? Vai viedäänkö heti johonkin suljetulle

Miksi ajattelet olevasi sairas?

Vaikeeta selittää mutta tuntuu että ympäristössä olis joku muuttunut. Pelottaa kun tuntuu siltä että kaikki naapurit puhuu minusta ja kyttää. Pelkään mennä ovesta ulos enkä pysty nukkumaan. Ei ole mitään näkö tai kuuloharhoja vaan tuollaista vainoharhaisuutta..

Kyllähän tuo psykoottisuudelle kuulostaa kun järki vielä pelaa ja olet sairaudentuntoinen. Päivystys voi olla hyvä kohde käydä.

Tuollainen vainoharhaisuus ei ole mikään päivystyksen asia.

Ap:lle: Mulla ei ole ikinä ollut näkö- tai kuuloharhoja, mutta vähän vainoharhaisuutta kaikenlaisista piilokameroista sun muista kyllä, joskus harhatuntemuksia/pelkoa ötököistä iholla. Sen takia diagnosoitu määrittämätön psykoottinen häiriö. Olen aina ollut täysin tietoinen tilastani. Jossakin pahassa akuutissa psykoosissa ei ehkä ole sairaudentuntoinen, mutta muuten psykoosisairaat kyllä yleensä tietävät ihan hyvin mistä on kyse.

Ensisijainen hoito kuvailemiisi oireisiin on lääkitys ja lähete psykiatriselle poliklinikalle hoitajalle juttelemaan. Kävin itse psykoosiklinikalla pari vuotta enkä suostunut lääkkeisiin ja se oli täysin hukkaan heitettyä aikaa. Nyt käyn oikeassa terapiassa ja siitä on ollut paljon apua (mulla on muitakin ongelmia).

Kyllä se ensikertalaiselle voi olla sellainen asia mikä vaatii akuuttia puuttumista. Sellaiselle joka sitä vuosia sairastaa, se on tavallista elämää. 

Riippuu täysin oireiden vaikeudesta.

YL

Olen ollut joskus samassa jamassa. Nyt äkkiä lääkärin puheille ja antipsykoottinen lääkitys niin palaudut normaali tilaan.

Ekalla kerralla en tajunnut olevani psykoosissa. Toisella kertaa tajusin, että tämä on taas tätä kun alkoi ajatukset mennä vainoharhaiseksi. Kannattaa hakea apua ajoissa, ei nykyään kovin herkästi joudu sairaalaan. Avohoidossa minuakin hoidettu.