Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Loma loppu, töihin paluu ahdistaa!!!
Maanantaina pitäis mennä töihin, eikä yhtään haluttaisi. Ahdistaa ja ketuttaa, että taas se sama rumba alkaa kaikkine vastuineen, kiireineen ja velvollisuuksineen. Argh..miksei tämä loma voisi vain jatkua ja jatkua ja jatkua.
Kohtalotovereita?
Kommentit (327)
Jos voittaisin lotossa riittävän isosti niin alkaisin ikiteekkariksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ahdista yhtään!
Päin vastoin, puuduttaa jo tämä makoilu tai väkinäisiin kesäaktiviteetteihin ryntäily.
Ainon mitä jään kaipaamaan lomalta on se, että saa nukkua niin pitkään kuin huvittaa.
Ihanaa päästä töihin ja arkirutiineihin. Onneksi olen työssä josta pidän, ja joka ei kuormita niin paljon että ahdistaisi palata sinne. Kannattaa miettiä alan vaihtoa, jos duuniin paluu aiheuttaa enemmän negatiivisia tunteita.
Olen hyväksynyt sen faktan että nykyisessä työelämässä eletään, ainakin useimmissa organisaatioissa, jatkuvassa, nopeassa muutoksessa. Aiemmin elättelin toiveita että toisessa työpaikassa olisi seesteisempää tai kunhan asian X tai Y yli on päästy niin tulee tasaisempaa. Ei ole tullut, vaan jatkuvat organisaatiomuutokset, työntekijöiden ja työtehtävien vaihtuminen, uudet projektit ja hankkeet, riittämätön suunnittelu, resurssipula jne. ovat normaalia arkea ja elän harhassa jos kuvittelen että "kohta tämä tästä tasaantuu". Ehkä joskus käy vielä tuuri ja sellainenkin ihme tässä tai jossain muussa organisaatiossa tapahtuu, mutta en laske omaa hyvinvointiani sen varaan. Pakko on ollut muuttaa vähän omaa ajattelutapaa jotta työ ei uuvuta ihan niin paljon, eli käyn tekemässä työni hyvin, mutta hyvinvointi, rauhallisuus ja tasapaino tulevat sitten niistä elämän muista osa-alueista.
Vierailija kirjoitti:
Olen hyväksynyt sen faktan että nykyisessä työelämässä eletään, ainakin useimmissa organisaatioissa, jatkuvassa, nopeassa muutoksessa. Aiemmin elättelin toiveita että toisessa työpaikassa olisi seesteisempää tai kunhan asian X tai Y yli on päästy niin tulee tasaisempaa. Ei ole tullut, vaan jatkuvat organisaatiomuutokset, työntekijöiden ja työtehtävien vaihtuminen, uudet projektit ja hankkeet, riittämätön suunnittelu, resurssipula jne. ovat normaalia arkea ja elän harhassa jos kuvittelen että "kohta tämä tästä tasaantuu". Ehkä joskus käy vielä tuuri ja sellainenkin ihme tässä tai jossain muussa organisaatiossa tapahtuu, mutta en laske omaa hyvinvointiani sen varaan. Pakko on ollut muuttaa vähän omaa ajattelutapaa jotta työ ei uuvuta ihan niin paljon, eli käyn tekemässä työni hyvin, mutta hyvinvointi, rauhallisuus ja tasapaino tulevat sitten niistä elämän muista osa-alueista.
Siksi loma on ollutkin tarpeeseen ja siksipä juuri sen loppuminen ahdistaa. Viikko töitä ja on taas kuin ei ois lomalla ollutkaan. Seuraavaa lomaa odotellessa.
Omat lomat on vielä pääosin pitämättä, mutta kyllä oon väsynyt. Loma tulee tosi tarpeeseen. Hirveä kiire, mikään ei toimi, epäselviä ohjeistuksia, jatkuvaa tulipalojen sammuttelua. Hoidan hommat, muttei tuo työ motivoi. Jos pakottavat konttorille, niin kyllä tulee olemaan uuvuttavaa. Joku nosti jo esille noi olemattomat joulun pyhätkin.
Paska vuosi kaikinpuolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voi käsittää, miksi tuhlaatte elämänne ja joistakin kirjoituksista päätellen jopa mielenterveytenne TYÖN takia. En ymmärrä.
Itse downshiftaan eli teen lyhyttä työaikaa, tällä hetkellä 40% työaika. Tämä vastaa kahta kokonaista päivää viikossa tai yhtä lauantaita tai sunnuntaita viikossa (tuplapalkka). Tämä vaatii luonnollisesti ainakin kohtalaisen peruspalkan, jotta vähempi tulo riittää elämiseen. Lisäksi työn on oltava sellaista, joka on tehtävissä muuten kuin kiinteinä aikoina ja esimiehen tuen.
Kiteytettynä vaihdan siis osan palkastani lisääntyneeseen vapaa-aikaan. Tulonmenetykset eivät ole niin suuria kuin voisi kuvitella, koska verotus laskee enemmän. Jos teet esimerkiksi 20% vähemmän töitä, tulot eivät laske kuin noin 15% - johtuen verotuksesta.
Olen nykyään erinomaisessa kunnossa myös fyysisesti. On aikaa keskellä viikkoa harrastaa liikuntaa ja kaikkia, mitä olen koskaan halunnut. Myös maapallo kiittää - vähemmän kulutusta, koska on vähemmän rahaa. Ruokaa on aikaa tehdä terveellisistä ja edullisista aineksista ja lisääntynyt vapaa-aikaa näkyy myös ruoan laadussa. Ei pitkän työpäivän jälkeen aina jaksanut kokkailla. Nämä vasta pieniä esimerkkejä kaikesta hyvästä.
Suosittelen suoraan sydämmestäni tätä ratkaisua kaikille, jotka tuntevat vapaa-ajan puutetta tai halua muutokseen. Parempipalkkaiseen ammattiin voi kouluttautua myös vanhempana ja nelikymppiselläkin on työuraa jäljellä jopa 30 vuotta. Kukaan ei kuolinvuoteellaan ajattele, että olisin voinut tehdä enemmän töitä. Yksi elämä, käyttäkää se hyvin.
Kaikki työpaikat eivät ole sellaisia että voisi työaikaa noin vaan vähentää. Lyhyemmälle työajalle kun pitää aina olla peruste. Ja sijainen puuttuvalle osalle.
Töihin ylihuomenna. Kesäloma oli pitkä, mutta nähtävästi riittämätön. Ahdistaa mennä töihin. En tiedä, miten taas selviän, kun työmääräni on ylimitoitettu. Määräaikaisena työntekijänä vähän vaikea asiasta valittaakaan. Vaihdan varmaan työpaikkaa heti kun löytyy uusi. Ongelma vaan on siinä, että en tiedä, missä työmäärä olisi suunniteltu sopivaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eläkkeellä ja korvaus enempi kuin sairaanhoitajan palkka, on tää ihan kiva olla. Ikää 44.
Työtä kannattaa vaihtaa rohkeasti ja usein. Itse teen niin jos ketuttaa. Useilla työpaikoilla on kiire, stressi ja huono henki. Myös liian kova verotus masentaa ihmisiä. Siksi moni hakee isoa muutosta, pois oravanpyörästä. Etätöitä aion suosia jatkossa. Enään en aja tuntia per sivu. Haavailen myös alan vaihdosta, olen kiireinen inssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkossa sanon suoraan haastattelussa että se on etätyö... Ota tai jätä. Tästä en aio tinkiä. Korona muutti maailmaa nyt Tämän suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa täälläkin. Kiire, tietyt veemäiset kollegat, ja asiakkaat.
Myös pelottaa se, että mitä jos uuvun.
Ärsyttävää kyllä, että itselläkin on vaan mielessä koko loman ajan se, että ahdistaa palata töihin. Oikein korostuu se tyytymättömyys omaan työhön. Ei voi sanoa pystyvänsä rentoutumaan lomallakaan ollessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nahkatakki kirjoitti:
Työtä kannattaa vaihtaa rohkeasti ja usein. Itse teen niin jos ketuttaa. Useilla työpaikoilla on kiire, stressi ja huono henki. Myös liian kova verotus masentaa ihmisiä. Siksi moni hakee isoa muutosta, pois oravanpyörästä. Etätöitä aion suosia jatkossa. Enään en aja tuntia per sivu. Haavailen myös alan vaihdosta, olen kiireinen inssi.
En pysty tekemään tätä ilman merkittävää palkanalennusta. Olen työpaikassa joka maksaa alani parhainta palkkaa, muissa alan työpaikoissa saisin 500-1000 euroa vähemmän/kk. Parempaa palkkaa kuin nyt saisin vain vaihtamalla esimiestehtäviin, mutta niissä ei ainakaan stressi pienene. Minulla on toinenkin ammatti mutta myös siihen takaisin vaihtamalla ansiot putoaisivat reilusti, ei ole varaa tehdä sitä.
Nahkatakki kirjoitti:
Työtä kannattaa vaihtaa rohkeasti ja usein. Itse teen niin jos ketuttaa. Useilla työpaikoilla on kiire, stressi ja huono henki. Myös liian kova verotus masentaa ihmisiä. Siksi moni hakee isoa muutosta, pois oravanpyörästä. Etätöitä aion suosia jatkossa. Enään en aja tuntia per sivu. Haavailen myös alan vaihdosta, olen kiireinen inssi.
Olen ihan samaa mieltä, että kannattaa rohkeasti vaihtaa työpaikkaa. Se ei kuitenkaan aina auta. Itse olen vaihtanut nyt viime vuodet melkeinpä vuoden välein työpaikkaa, koska joka paikassa on ollut esim. älytön työmäärä tai luokattoman huonoa johtamista. Nyt olen kuitenkin todennut, että enää ei vaihtamalla parane, ellen vaihda alaa. Se onkin sitten jo vähän vaativampi proggis, kun muuhun ei koulutusta tai kokemusta ole. Olen kyllä valmis tekemään kohtuullisesti työtä alanvaihdon eteen, mutta motivaatio yhtään mihinkään työhön on niin huono ja kun ei ole mitään "intohimon kohteita" niin en oikein tiedä mihin suuntaan lähtisin. Yhtään ei myöskään auta se, että tuntuu jokaikiseltä alalta kuulevan ihan samoja ongelmia. Ei se työmäärä, huono johtaminen, yms ole alasta kiinni, joten pitäisi löytää niin mukavat työtehtävät että nuo miinuspuoletkin kestäisi.
Juuri tänään sain kehuja työstäni ja se lämmitti mieltä. Tuli mieleen, että onko tämä työ sittenkään niin kovin ahdistavaa. Mutta kyllä se on. Siinä hetkessä oli mukavaa ja antoi se intoa hetkeksi, mutta niin harvoin tulee vilpitöntä kiitosta, että ei se jaksa pidemmän päälle kantaa.
Vierailija kirjoitti:
Samat fiilikset!! Just miehen kans ihmeteltiin lottomiljonäärejä, jotka jatkavat töissä vaikka eivät tarvitsisi. Miksi lotata jos ei mikään muutu?? En ikupäivänä menisi enää töihin jos voittaisin pääpotin lotossa!
Se on vähän sama homma kun eläkkeellä. Silloin ei ole pakko käydä työssä niin se maistuu ihan eri tavalla mukavalta.
Laiskottelijat mats takaisin sorvin ääreen! Ei teille makaamisesta laiturin nokassa makseta!
Huomenna töihin ja odotan kovasti. Kiva työ ja mukavat työkaverit. Teen suorittavaa työtä ja niin sanottua p***aduunia.
Viikko vielä vapaata. Lomani ei rentouta, vaan töihin palaaminen tulee olemaan ihan ok.
Mt sairas lähimmäinen, sekakäyttäjä, joka ei syö lääkkeitään, pitää huolen siintä että olen koko ajan stressitilassa. 24/7.
Diagnooseja löytyy, monta.
Töissä kun olen niin en kerkeä häntä miettiä.
On pelastukseni.
Alue: Aihe vapaa
Viikko vielä lomaa ja irtisanoutuminen on jo vahvasti mielessä.. Ei sen puoleen, joka vuosi näihin aikoihin, mutta aina vaan sinnitellään.. no kattellaan. Rahaa on mukavasti säästössä ettei sekään motivoi. Haluaisin vaan eroon mokomasta oravanpyörästä!