Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Sain poikani 40-vuotiaana ja jää ainoaksi lapseksi. Mun äiti oli teiniäiti ja sai mut 17-vuotiaana niin päätin jo nuorena
07.08.2020 |
et lapsen hankin vanhana. Isäni poistui kuvioista saman tien.
Kommentit (28)
Jaa? Oliko sittenkin parempi, että poistui?
En laske itseäni teiniäidiksi, vaikka synnytin ensi kertaa 18-vuotiaana. Ongelmani oli lapsen takertuva isä, joka ei halunut ymmärtää eron hyötyjä.
Ei meidän elämämme lapsen kanssa ollut sen ihmeempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet lähes 60 kun poika tulee täyteen ikään.
Mun äiti sai ekan lapsen 18-vuotiaana (siskopuoleni), minut 27-vuotiaana. Erosi omasta isästäni, kun olin 8.
Äitini kertoi, ettei jaksanut 27-vuotiaana enää puuhata samalla tavalla kuin 18-vuotiaana. Ei äitini vienyt koskaan minua puistoon tms, joskus kesällä kerran rannalle. Isäni vei minua paikkoihin. Äitini oli yrittäjä. Myöhemmin sairastui alkoholismiin.
Itse olen saanut ekan 20-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Edelleen puuhataan paljon kaikkea, lapset saavat osallistua ja olla monessa mukana. Meillä on kaikki hyvin, on ok-talo, 2 autoa, sijoituksia ja säästöjä (myös lapsilla). Olen vasta 30. En voisi kuvitella tekeväni enempää lapsia varsinkaan tähän maailman tilanteeseen. Tämä on hyvä määrä. Lapseni ovat myös erittäin suosittuja ja esikoiseni on luokan priimus, saanut hymypatsaan jne.
T: Nuorena äidiksi tullut ❤️
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai ekan lapsen 18-vuotiaana (siskopuoleni), minut 27-vuotiaana. Erosi omasta isästäni, kun olin 8.
Äitini kertoi, ettei jaksanut 27-vuotiaana enää puuhata samalla tavalla kuin 18-vuotiaana. Ei äitini vienyt koskaan minua puistoon tms, joskus kesällä kerran rannalle. Isäni vei minua paikkoihin. Äitini oli yrittäjä. Myöhemmin sairastui alkoholismiin.
Itse olen saanut ekan 20-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Edelleen puuhataan paljon kaikkea, lapset saavat osallistua ja olla monessa mukana. Meillä on kaikki hyvin, on ok-talo, 2 autoa, sijoituksia ja säästöjä (myös lapsilla). Olen vasta 30. En voisi kuvitella tekeväni enempää lapsia varsinkaan tähän maailman tilanteeseen. Tämä on hyvä määrä. Lapseni ovat myös erittäin suosittuja ja esikoiseni on luokan priimus, saanut hymypatsaan jne.
T: Nuorena äidiksi tullut ❤️
Mun äiti sai mut, esikoisensa, 19-vuotiaana. Mä sain esikoiseni 31-vuotiaana. IKINÄ ei äitini puuhannut mun kanssa,niin kuin mä olen omien kanssa touhunnut. Että ei ole kyse iästä, kyse on asenteesta ja halusta.
Mun äiti sai mut 33 vuotiaana ja mä päätin että haluan ite hankkia lapset alle 30v. Ensimmäiset (kaksoset) syntyi kun oli 18. Nyt lapsia on viisi ja oon 29.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ne äidit vaan määrää tyttäriensä tulevaisuuden, tavalla tai toisella.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai ekan lapsen 18-vuotiaana (siskopuoleni), minut 27-vuotiaana. Erosi omasta isästäni, kun olin 8.
Äitini kertoi, ettei jaksanut 27-vuotiaana enää puuhata samalla tavalla kuin 18-vuotiaana. Ei äitini vienyt koskaan minua puistoon tms, joskus kesällä kerran rannalle. Isäni vei minua paikkoihin. Äitini oli yrittäjä. Myöhemmin sairastui alkoholismiin.
Itse olen saanut ekan 20-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Edelleen puuhataan paljon kaikkea, lapset saavat osallistua ja olla monessa mukana. Meillä on kaikki hyvin, on ok-talo, 2 autoa, sijoituksia ja säästöjä (myös lapsilla). Olen vasta 30. En voisi kuvitella tekeväni enempää lapsia varsinkaan tähän maailman tilanteeseen. Tämä on hyvä määrä. Lapseni ovat myös erittäin suosittuja ja esikoiseni on luokan priimus, saanut hymypatsaan jne.
T: Nuorena äidiksi tullut ❤️
Äitisi väsähti perhe-elämään, ei se iästä johtunut. Hän oli ehkä masentunut synnytyksen jälkeen ja masennus jäi päälle ja johti alkoholismiin. 27-vuotias normaalisti jaksaa kyllä erinomaisesti lasten kanssa. Vai oletko itse jo ihan poikki?
Jos ei jaksa lapsia 27-vuotiaana, ei niitä jaksa milloinkaan. Ihmisestä se on kiinni. Tutkitusti vanhempien äitien lapset pärjäävät parhaiten koulussa. Sinun kirjoitustavastasi päätellen lapsesi ovat tulleet isäänsä, kun kerran pärjäävät koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän yhden naisen, joka päätti kans kostaa narsisti-äidilleen: hän ei ikinä saisi lapsenlasta. Samalla kyllä ampuu omaan jalkaansa... PAITSI jos tekee lapsen vasta 40-50 -vuotiaana. Silloin oma äiti voi olla liian huonokuntoinen iloitsemaan jälkipolvestaan. Katkeruus on kyllä surullista, kun se periytyy sukupolvesta seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai ekan lapsen 18-vuotiaana (siskopuoleni), minut 27-vuotiaana. Erosi omasta isästäni, kun olin 8.
Äitini kertoi, ettei jaksanut 27-vuotiaana enää puuhata samalla tavalla kuin 18-vuotiaana. Ei äitini vienyt koskaan minua puistoon tms, joskus kesällä kerran rannalle. Isäni vei minua paikkoihin. Äitini oli yrittäjä. Myöhemmin sairastui alkoholismiin.
Itse olen saanut ekan 20-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Edelleen puuhataan paljon kaikkea, lapset saavat osallistua ja olla monessa mukana. Meillä on kaikki hyvin, on ok-talo, 2 autoa, sijoituksia ja säästöjä (myös lapsilla). Olen vasta 30. En voisi kuvitella tekeväni enempää lapsia varsinkaan tähän maailman tilanteeseen. Tämä on hyvä määrä. Lapseni ovat myös erittäin suosittuja ja esikoiseni on luokan priimus, saanut hymypatsaan jne.
T: Nuorena äidiksi tullut ❤️
Mun äiti sai mut, esikoisensa, 19-vuotiaana. Mä sain esikoiseni 31-vuotiaana. IKINÄ ei äitini puuhannut mun kanssa,niin kuin mä olen omien kanssa touhunnut. Että ei ole kyse iästä, kyse on asenteesta ja halusta.
Osittain kyse on asenteesta ja halusta, mutta kyllä iälläkin on merkitystä. Ihmettelin parikymppisenä vanhempia kavereita, jotka eivät muka jaksa samalla tavalla kuin minä. Ajattelin, että minä en ainakaan ikinä hiljennä vauhtia tai tyydy viettämään iltoja kotona telkkarin edessä. Joskus kolmenkympin jälkeen oli pakko myöntää, että muutos on todellinen. Jaksan kyllä, mutta en läheskään samoin kuin kymmenen vuotta nuorempana. Jos tulee yksi uneton yö väliin, olen seuraavan päivän aivan töttöröö, kun parikymppisenä saman huomasi siitä, että ehkä haukotteli pari kertaa päivän aikana. Eikä ollut mikään ongelma bilettää lauantai-iltana ja mennä työvuoroon sunnuntaina. Nyt melkein viisikymppisenä joutuu miettimään lauantaina, viitsiikö ottaa yhtään, ettei sunnuntai menisi raatona maaten.
tldr: tehkää lapset parikymppisinä, jos voitte. Jaksaminen on ihan eri luokkaa kuin vanhempana, vaikka loppupeleissä se lapsen kanssa touhuaminen onkin kiinni asenteesta ja halusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai mut 33 vuotiaana ja mä päätin että haluan ite hankkia lapset alle 30v. Ensimmäiset (kaksoset) syntyi kun oli 18. Nyt lapsia on viisi ja oon 29.
Olisin voinut olla ihan ok äiti vielä 35-vuotiaana, kun biologinen melko soitti viimeisiään. Olin kuitenkin päättänyt että lapset tehdään alle 30 v ja hankin sterilisaation jo aiemmin. Olen siis se, joka synnytti 18-vuotiaana. Toinen lapsi syntyi kun olin 28. Kymmenen vuoden erokin on aika iso ja liki 30 vuoden urakan jälkeen olen hommani hoitanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai mut 33 vuotiaana ja mä päätin että haluan ite hankkia lapset alle 30v. Ensimmäiset (kaksoset) syntyi kun oli 18. Nyt lapsia on viisi ja oon 29.
Olisin voinut olla ihan ok äiti vielä 35-vuotiaana, kun biologinen melko soitti viimeisiään. Olin kuitenkin päättänyt että lapset tehdään alle 30 v ja hankin sterilisaation jo aiemmin. Olen siis se, joka synnytti 18-vuotiaana. Toinen lapsi syntyi kun olin 28. Kymmenen vuoden erokin on aika iso ja liki 30 vuoden urakan jälkeen olen hommani hoitanut.
Biologinen kello.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on hienoa kun niin moni on saanut lapisa silloin kunon halunnut. Tai vasaavasi on ollut saamatta. Itse olen 40 vuotias, enkä halustani, toiveestani ja yriyksistäni huolimatta ole saanut omia lapsia, en vielä sitä ensimmäistäkään. Ja nyt kun olen sinkkuna, niin ellei ihmeitä tapahdu, niin jäänen lapsettomaksi.
Olen 21v taaperon äiti ja jaksan hyvin, kiire ei haittaa itseäni. Joka päivä poistutaan kotoa vähintään puistoon leikkimään, tai sitten kyläillään. Touhutaan myös paljon kotona. Leikitään, väritetään värityskirjoilla, tehdään kotitöitä. Illalla opiskelen. Puolisoni kanssa tykätään urheilla, itse lisäksi piirrän ja maalaan harrastuksenani. Pian luultavasti aloitan työt, mitä myös odotan kovasti. Nautin arjesta juuri siksi kun se on täynnä kaikkea uutta ja innostavaa tekemistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti sai ekan lapsen 18-vuotiaana (siskopuoleni), minut 27-vuotiaana. Erosi omasta isästäni, kun olin 8.
Äitini kertoi, ettei jaksanut 27-vuotiaana enää puuhata samalla tavalla kuin 18-vuotiaana. Ei äitini vienyt koskaan minua puistoon tms, joskus kesällä kerran rannalle. Isäni vei minua paikkoihin. Äitini oli yrittäjä. Myöhemmin sairastui alkoholismiin.
Itse olen saanut ekan 20-vuotiaana ja toisen 24-vuotiaana. Edelleen puuhataan paljon kaikkea, lapset saavat osallistua ja olla monessa mukana. Meillä on kaikki hyvin, on ok-talo, 2 autoa, sijoituksia ja säästöjä (myös lapsilla). Olen vasta 30. En voisi kuvitella tekeväni enempää lapsia varsinkaan tähän maailman tilanteeseen. Tämä on hyvä määrä. Lapseni ovat myös erittäin suosittuja ja esikoiseni on luokan priimus, saanut hymypatsaan jne.
T: Nuorena äidiksi tullut ❤️
Hahaha olen nelikymppinen äiti ja todellakin jaksan puuhata lasten kanssa ja viedä paikkoihin. Itse asiassa minusta tuo on helpompaa kuin maata sohvalla ja kuunnella lasten kitinää kun kotona on tylsää. Sun äiti on ollut noin väsynyt ihan jostain muusta syystä kuin siitä että on lapsia, todennäköisesti masentunut. Että joku 27-vuotias olisi jo väsynyt vanhus :DDDDD On tää hauska kun tämä aihe täällä jaksaa mietityttää, että missä iässä kukin saa lapsia. Itse olin pikemminkin nuorena lapamato, epäkypsä ja vähän masennukseen taipuvainen. En ollut vielä tottunut kovaan työntekoon.
Vierailija kirjoitti:
Jaa? Oliko sittenkin parempi, että poistui?
En laske itseäni teiniäidiksi, vaikka synnytin ensi kertaa 18-vuotiaana. Ongelmani oli lapsen takertuva isä, joka ei halunut ymmärtää eron hyötyjä.
Ei meidän elämämme lapsen kanssa ollut sen ihmeempää.
Ai että isä ei tajunnu häipyä kuvioista lapsen synnyttyä?
Nuorena äidiksi tuleminen on erittäin weetee.
Onks weeteetä tehdä lapsi 20-vuotiaana ja silti saada kaikki sama ja enemmänkin mitä 30-vuotiailla ensisynnyttäjällä on?
T: White trash äiti, jolla on nyt 30-vuotiaana 140 000 euron vuositulot, jotka olen itse luonut 😂 Mun lapset on myös tosi hyviä koulussa ja opettajat aina kehuvat meidän lapsia, vaikka olen nuorena lapset saanutkin. Mulla muuten oli 20-vuotiaana jo ammatti ja säästöjä 10 000 euroa, jotka olin itse säästänyt, jotta voisin nauttia lapsen kanssa kotona olemisesta rennoin mielin. Lähipiirissäni edes 35-vuotiailla ensisynnyttäjillä ei ole muuta kuin velkaa ja tuulen huuhtoma perse, vaikka kaikki ollaan akateemisesti koulutettuja nykyään.
Kohta joku 40 v hippi tulee sanomaan, ettei raha ratkaise mitään. Toisessa ketjussa kuitenkin arvostellaan, miten 20-vuotiaat ensiäidit ovat köyhiä ja sossun elättejä ja lapset pitäisi hankkia vasta 30-vuotiaana 😂 Päättäkää jo. Toisaalta on kiva olla tilastollinen ihme kaikessa, siinäkin että mulla on tämän ikäisenä nämä 2 lasta, näin suuret tulot jne! Ei haittaa, mieluummin näin kuin että olisin 40-vuotias äiti, joka ei ymmärrä, että tilastot eivät kerro kaikkea ❤️
HHHMM.
Jaa. Oma äitini sai minut 26-vuotiaana. Päätin jo nuorena, että teen lapset 25-30-vuotiaana. Nyt olen 29-vuotias 1-vuotiaan lapsen äiti ja odotan toista lastani.
Alue: Aihe vapaa
Voi sua.