Lue keskustelun säännöt.
Mies muuttui toisen lapsen jälkeen
06.08.2020 |
Minulla(29) ja miehelläni(34) on kaksi lasta. Mies oli se joka esikoisen jälkeen rupesi puhumaan että voisimmeko yrittää toista lasta. Mieheni on halunnut kovasti lapsia kanssani. En ole siis häntä painostanut lasten tekoon.
Kun esikoisemme(Tyttö) syntyi oli mies todella onnellinen ja ylpeä pienen tytön isä. Hän kertoi innoissaan heti läheisille että "Tyttö syntynyt" Mies hoiti tyttöä paljon, häntä kiinnosti kehitysvaiheet, neuvola/lääkäri käynnit, hän tykkäsi leikkiä ja jutella tytölle kovasti ja oli tosi läsnä tytön vauva aikana.
Kun kuopuksemme(Poika) syntyi mies oli oikeastaan aika tavallisen oloinen. Tai no kertoi ystävilleen ja muutamille läheisille vasta viikkojen päästä synnytyksestä että "Poika syntynyt" Miestä ei kiinnostanut hoitaa poikaa ellei ollut ihan pakko. Miestä ei myöskään kiinnostanut pojan neuvola/lääkäri käynnit joskus harvoin ryhdistäytyi ja esitti paikan päällä että kiinnostaa. Ehkä joskus harvoin pari minuuttia mies löperteli pojalle jotain ja sitten se oli siinä.
En vain ymmärrä mitä tapahtui. Kun odotimme kuopusta niin mies oli vielä mukava, iloinen, positiivinen oma itsensä. Mutta heti kun kuopus syntyi hänestä tuli, hiljainen, välttelevä, suuttumisen herkkä, omissa oloissa oleva, ja jotenkin ailahteleva ja "kylmä".
Olen yrittänyt kysyä mieheltäni varovasti että " Onko kaikki hyvin?" Vaivaako joku mieltäsi?" Mutta mieheni kertoo kuulemma kaiken olevan ihan hyvin.
En tiedä muutakun sen että mieheni muuttui täysin kuopuksen synnyttyä. Olen niin huolissani miehestäni ja mihin meidän suhde ja perhe on ajautumassa.
Osaako kukaan auttaa mikä miestäni voisi vaivata? :(
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Vauva-ajan uutuudenviehätys poissa, tilalle tullut väsymys. Noin se meilläkin meni. Mies kirjaimellisesti itki onnesta esikoisen synnyttyä, vaan ei enää tokan ja kolmosen kohdalla. Osallistuuhan mies lastenhoitoon, mutta paaaljon vähemmän innokkaasti kakkosen ja kolmosen kohdalla. Samalla lailla se näkyy menevän monissa tuttavapiireissäkin, kakkonen ja sitä seuraavat hoidetaan enemmän rutiinilla kuin innolla.
Miksi nainen sitten pystyy aina olemaan niin onnellinen, ja ylpeä ja kerrassaan riemuita jokaisesta lapsesta oli sitten ensimmäinen tai vaikka neljäs. Itse vaan naisena vaikea ymmärtää miksi ei olisi onnellinen uudesta tulokkaasta ja haluisi helliä ja olla läsnä vauvan kasvaessa. Vauvat kun kasvaa niin nopeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kysyin mieheltäni että eikö olekin ihanaa että meillä on kaksi lasta? Mies vastasi myöntävästi. Ja haluaisi jossain kohtaa kuulemma lisää lapsia. Olen kuitenkin todella ihmeissäni asiasta, kun häntä ei poikansa hoitaminen tai asiat kiinnosta. Enemmän pystyy tyttären kanssa leikkimään ja tytön menot (neuvola,päiväkoti,lääkärit) kiinnostaa hyvinkin paljon. Mitä jos kolmaskin lapsi olisi poika? Kysyin myös mieheltäni että eikö ole mahtavaa että meillä on molemmat tyttö ja poika niin hän vastasi tähänkin asiaan myöntävästi.
En tiedä sitten mitä ajatella..
AP
Kuulostaa kauhealta, sillä juuri luin täältä ne kultalapsi/syntipukki-ketjut. Eihän miehellä ole narsismiin taipumusta?
Mies on mustasukkainen poikanne takia.
Miehellä voi olla jotain omia huolia