Ollessani nuori, äitini tuli käymään ja sanoi halveksivasti, että en ollut siivonnut, kun hän tulee käymään

Sama tunne, kuin palstan epäempaattisuutta ihmettelevällä, oli silloin itsellä.

Miettikää, miten sairas ajatusmaailma, tulleessaan kylään lapsensa luo on niin täynnä itseään, että jos kotia ei ole siivottu, ottaa sen itseensäkohdistuvana loukkauksena, sen sijaan, että kykenisi myötätuntoon lasta kohtaan, että mikä on, kun et jaksa siivota? Ihan hirveä ihminen, traumatisoiduin hänestä (siis hän ei tuntenut omaa lastaan kohtaan ikinä myötätuntoa. En voi sanoa kokeneeni äitini siksi rakastaneen minua koskaan.)

Minusta äitini olisi pitänyt ajatella, että on kivaa tulla käymään, en tiedä, mikä siinä käynnillä oli hänellä edes motiivina, jos pitää haukkua kuin olisi joku s**tanan valtiovieras, joka ei tunne minua ja virkansa puolesta on pakko pyöriä kämpilläni.

Ap

Aion kos taa hänelle sen, että alensi ja vahingoitti minua siinä vahingoittamalla hänen mieltään ja tunteitaan ja nauttia aikaan saamastani satutuksesta. Nautin siitä, kun epämyötätuntoiset p*skiaiset saavat arvonsa mukaan.