Pirjo palautti perheen koiranpennun viikon jälkeen: Itkin sitä, että aiheutin lapselleni pahaa mieltä
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010573477.html
Käsite viittaa koiranpennun ottamisen jälkeisiin tunteisiin, jotka voivat olla myös negatiivisia.
Puppy blues voi aiheuttaa muun muassa lyhytaikaista mielialan laskua ja alakuloa. Pentu voi aiheuttaa omistajalleen huolia, pelkoja ja turhautumista. Myös koiraan kiintyminen voi tuntua vaikealta.
Kommentit (31)
Tuollaisille elinikäinen eläimenpitokielto!
Viikon jälkeen?! Huhhuh. No, se oli koiran onni. Mitä nuorempi koira, sitä helpompi on löytää uusi hyvä koti.
Vaikuttaa vähän jyrkältä ihmiseltä, ei ilmeisesti kestä muutoksia tämä nainen elämässään
Quiet Quittingin aiheuttamasta bore-out aivosumusta kärsivät sad beige puppy-blues mamat taas vauhdissa.
Luojan kiitos palautti. Onneksi on järkeviäkin ihmisiä. Eniten surettaa ne koiranomistajat, jotka eivät osaa koiraa hoitaa ja rääkkäävät sekä koiraa että ympäristöään koiranpidolla.
Helvetti kun ei ymmärretä yhtään mitä joku koiranpito voi olla.
Kai sen luulisi olevan aikuiselle ilmiselvää, ettei 10v ole vastuussa eläimestä vaan se aikuinen on..
Vierailija kirjoitti:
Luojan kiitos palautti. Onneksi on järkeviäkin ihmisiä. Eniten surettaa ne koiranomistajat, jotka eivät osaa koiraa hoitaa ja rääkkäävät sekä koiraa että ympäristöään koiranpidolla.
Joo toihan se pahin on. Veikkaan että vähintään puolet koirista kärsii. Liian vähäiset virikkeet, liian vähäinen liikunta, liika yksinolo, omistaja joka ei ymmärrä koirien psykologiasta mitään, omistajan päihde/mt-ongelmat, ei viedä rahanpuutteen takia eläinlääkäriin.
Vaikka tuosta on aikaa vuosia ilmeisesti.. Koirat / lemmikit eivät ole lapsen lelu tai lasten. Niitä ei saisi hankkia lapsille viihdykkeeksi. Ei lasten vastuulla. Vanhempi hoitaa aina koiran. Ja huolehtii ettei pennulle käy mitään. Ehkä halusi sitten perheen, ei koiraa. Onneksi koira palautettiin nopeasti, eikä myöhemmin.
Parempi ehdottomasti palauttaa jos kokee, ettei jaksa huolehtia koirasta. Koira ei ole mikään leikkikalu lapsille vaan perheenjäsen, josta pitää huolehtia, kasvattaa, ulkoiluttaa, virikkeitä, ruoat jne.
Se on oikeasti uskonut että 10-vuotias hoitaa sen koiran ja kun lasta ei huvita niin palautetaan koira. Nuo asiat kuka hoitaa ja ulkoiluttaa pitää miettiä ENNEN koiran hankintaa ja se ei ole lapsen tehtävä, aikuinen sen koiran joutuu kuitenkin hoitamaan ja ainakin katsomaan että lapsi muistaa ulkoiluttaa ja ruokkia koiran. Tuo puppy blues näyttää iskevän vain ihmisiin jotka eivät tiedä eläimistä mitään ja hankkivat pennun ja masentuvat kun siitä on niin paljon työtä ja sisäsiistiksi opettaminen voi viedä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Hävetkää
Hävetkää mitä?
En kehtaisi kyllä julkisesti tunnustaa, että löin hanskat tiskiin viikon jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisille elinikäinen eläimenpitokielto!
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisille elinikäinen eläimenpitokielto!
Miksi?
Melkeinpä lapsenkinpitokielto.
Vierailija kirjoitti:
Se on oikeasti uskonut että 10-vuotias hoitaa sen koiran ja kun lasta ei huvita niin palautetaan koira. Nuo asiat kuka hoitaa ja ulkoiluttaa pitää miettiä ENNEN koiran hankintaa ja se ei ole lapsen tehtävä, aikuinen sen koiran joutuu kuitenkin hoitamaan ja ainakin katsomaan että lapsi muistaa ulkoiluttaa ja ruokkia koiran. Tuo puppy blues näyttää iskevän vain ihmisiin jotka eivät tiedä eläimistä mitään ja hankkivat pennun ja masentuvat kun siitä on niin paljon työtä ja sisäsiistiksi opettaminen voi viedä aikaa.
Voi iskeä sellaisellekin joka on hyvin valmistautunut ja ottanut asioista selvää. Ikinä ei voi täysin etukäteen tietää mitä tulee tapahtumaan. Sama se on lasten kanssa; toiset ovat vauvasta saakka helpompia kuin toiset, toisten kohdalla taas enemmän haasteita, mm. terveysongelmia.
Ensimmäisen viikon aikana koira oli nilkoissa kiinni, sai iltahepuleita, yritti syöpä kaiken vaikka lattioilla ei ollut mitään, ulkona söi kiviä koko ajan. Nukuin 5 h yöunia vaikka kävin töissä. Ne kakkojen puhdistamiset lattioilta kymmeniä kertoja päivässä. Aamusaiivouksen jälkeen en saanut enää unta. Olin hieman järkyttynyt siitä pentuajasta kuinka itselleen vaarallinen pentu voi olla.
Onni oli se, että miehellä oli koirakokemusta, hän teki etätöitä, lapsilla lyhyet koulupäivät ja kesäloma alkoi pian koiran kotiutumisen jälkeen. Koira-aitaus oli käytössä, mutta pennulle se olisi yksi iso hupilelu.
Ensimmäiset viikot oli yhtä hullunmyllyä ja jos olisin ollut koiravastuussa yksin koira olisi palautettu luulen.
Onneksi koiranpentu kehittyy huimasti muutamassa kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisille elinikäinen eläimenpitokielto!
Hyvä esimerkki eläinrakkaasta ihmisestä . Usein se on pelkkää itsekkyyttä .
oisko nykyään nettikirppareiden hupihuutaja?
Hävetkää