Tämä kotona "lomailu" onsuureksi osaksi ihan tappavaa ://
Olen nyt 4-vkoa lomalla, palkattomalla sellaisella. Ja kotona suurin osa ajasta, mies töissä ja rahat vähissä mm siksi että tätä palkatonta nyt kokonainen kuukausi.
12v ja 10v ja minä, kotipiha-ja kotiympyrät. Lasten kaverit kuka mökillä kuka missäkin, tosin eipä tuolla nuoremmalla ole kiinnostustakaan heitä kohtaan kouluajan ulkopuolella.
Koen stressiä ed iltana seur päivästä, saan sydämentykytyksiä kun aattelen lasten valituksia, nuoremman hepulointeja (erittäin haastava persoona), tylsyyttä ym jne.
Ja tämän pitäisi olla lomaa, rentouttavaa, pään tyhjennystä erittäin raskaasta liki 1v työjaksosta jolle ei loppua näy vaan alkaa uudelleen sitten elokuussa.
Huokaus:´(
Kommentit (15)
Miksi te ette tee mitään lasten kanssa?
Kokeilkaa geokätköilyä, joka on käytännössä ilmainen harrastus jos omistaa älypuhelimen. Eikä tarvitse sitäkään jos osaa tulkita karttaa.
No herranen aika, tehkää jotakin. Pyöräretki rannalle eväiden kanssa, metsään poimimaan mustikoita ja opetat lapsille mustikkapiirakan tekemisen, lähdette junalla jonnekin lähikaupunkiin (Hesaan?), käytte jätskillä, jossain museoissa.
Tai pidätte lettukestit kotona, pyydätte muutamia ystäviä kylään. Tai sitten yksinkertaisesti siivoat kaappeja niin ainakin seuraavana päivänä on hyvä fiilis!
Ja me on kyllä retkeilty koko halvatun kesä, mies lasten kanssa täällä ollessaan ja/tai yhdessä esim vkonloppuisin. Ja on käyty säänn pelailemassa palloa ja on käyty uimassa ja on käyty minigioffaamassa. Mutta kun noita asioita on tehty siitä toukokuun vikasta vkonlopusta niin..
ap
Voi kauheaa! Oletko joutunut olemaan ihan kokonaisen vuoden töissä? Ja vielä toinenkin edessä? Ja nyt on lomallakin kauheaa. Otan osaa. Jaksuja. Voimahali.
Hah, hiemanko olet hapan:DD happamia sanoi kettu jne:D
ap
ps. oikein hienosti taattuun av-tyyliin oikoluit ja teit ihme päätelmiä tekstistäni, reppana kun et happamuudeltasi edes osaa lukemaasi ymmärtää. Mutta kiitos, sain ansiostasi makoisat naurut, sen verran surkean säälittävä olet:DD Tiesitkö muuten että kateellisuus ja tuollainen happamuus rumentaa ihmistä aikalailla..
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 09:55"]
Voi kauheaa! Oletko joutunut olemaan ihan kokonaisen vuoden töissä? Ja vielä toinenkin edessä? Ja nyt on lomallakin kauheaa. Otan osaa. Jaksuja. Voimahali.
[/quote]
Jos lohduttaa, meillä samanlaista.
No, elämä on. Ei elämä muillakaan mitään kovin hääppöistä näytä olevan.
Mitä jos keksisitte jotain uutta tekemistä, siis lapset saisivat suunnitella päivän tekemiset ja sitten toteutatte suunnitelmat. Ehkä lapsetkin huomaavat ettei se olekaan ihan helppoa suunnitella lähes ilmaista, huippujännää ja mielenkiintoista päivää.
Sun pitäis päästä edes muutamaksi tunniksi tekemään jotain kivaa. Päästä olemaan ilman huolia ja valvollisuuksia. Kyllä tuon ikäiset pärjää päivällä jo muutaman tunnin kahdestaan. Ymmärrän hyvin, että lasten kanssa voi pinna kiristyä. Mulla käy ihan samoin. Otapa joku irtiotto, lähde vaikka kirjastoon, jumppaan, tai bändiä kuuntelemaan ystävän kanssa, niin jaksat taas niitä kitisijöitä.
Meillä sama homma , lapset 10v, 8v ja 4v. Lisäksi jatkuvaa tappelua, joka minua hermostuttaa eniten. Olen ollut niiden kanssa nyt 8vk ja mies kotona vain viikonloppuisin. Vielä jaksaa 2 viikkoa, jaksaa...jaksaa... On tehty kesälomareissu, on retkeilty. Mutta rajat asettaa se, että rahat on täysin lopussa ja lisää tulee elokuun viimeinen päivä. No, tietty ruuat saadaan maksettua. Pääsis jo töihin, alkais koulu ja päiväkoti. Pelkkä ruuanlaitto ja jatkuva miettiminen mitä seuraavaksi syödään ja kodin siivoaminen vie minulta voimat. Ei tämä minulle mitään lomaa ole, työleiri tämä on.
Meillä "vain" neljän viikon loma. Alkukesän nuorempi oli päiväleirillä ja isompi on liehunut kavereiden kanssa. Mua kypsyttää eniten se, ettei mies taaskaan pidä kesälomaa. Viikonloput vietetään yhdessä. Lapsia olen raahannut mökille yms. isompi kitisee, haluaisi olla vain kavereiden kanssa. Nyt tämä on toiminut jotenkin, muutama päivä reissussa/mökillä ja muutama päivä kotona. Nuoremmalle löytynyt kavereita vaihdellen, välillä on tehty päiväretkiä/kyläilyjä yms. kahdestaankin. Oma loma mennyt siis 24/7 lasten kanssa, viikonloppuisin olen halunnut tehdä perheenä juttuja, että lapsilla olisi olo että ovat kesällä olleet isänsäkin kanssa. On siis kiva olla lasten kanssa, mutta se että toinen olisi mukana kuuntelemassa sitä kitinää ja tappelua, olisi todella tervetullutta. Nyt olen järjestänyt pari omaa menoa sillä on pakko saada omaakin aikaa.
En aloituksesta oikein saanut selville, mikä sinua niin nyrpii ja ahdistaa loma-arjessa. Onko se jokin näistä?
- Et keksi lapsillesi mitään jännää tekemistä.
- Lapsesi meuhkaavat ja tappelevat koko ajan.
- Et jaksa tehdä kotitöitä. Ravintolaan ei voi mennä, koska rahaa ei ole.
- Et halua viettää lomaa ilman miestäsi.
- Tahtoisit viettää vapaa-aikaa ilman lapsiasi. Et voi koskaan rentoutua, jos sinun samalla pitää huolehtia lapsistasi.
- Sinua ahdistaa jo nyt tuleva raskas työvuosi ja aavistat, ettet elokuuhun mennessä ehdi kuitenkaan rentoutua tarpeeksi.
Vai onko ongelma jokin muu? Jos miettisit tämän ensin, eli jos pilkkoisit suurta ongelmaasi tällaisiin palasiin, voisi ongelman ratkominenkin onnistua paremmin.
[quote author="Vierailija" time="24.07.2013 klo 11:03"]
Meillä sama homma , lapset 10v, 8v ja 4v. Lisäksi jatkuvaa tappelua, joka minua hermostuttaa eniten. Olen ollut niiden kanssa nyt 8vk ja mies kotona vain viikonloppuisin. Vielä jaksaa 2 viikkoa, jaksaa...jaksaa... On tehty kesälomareissu, on retkeilty. Mutta rajat asettaa se, että rahat on täysin lopussa ja lisää tulee elokuun viimeinen päivä. No, tietty ruuat saadaan maksettua. Pääsis jo töihin, alkais koulu ja päiväkoti. Pelkkä ruuanlaitto ja jatkuva miettiminen mitä seuraavaksi syödään ja kodin siivoaminen vie minulta voimat. Ei tämä minulle mitään lomaa ole, työleiri tämä on.
[/quote]
Ihanaa kuulla, ettei loman vietto muissakaan lapsiperheissä ole pelkkää onnea. On ollut huono omatunto itsellä kun välillä tekis mieli karata yksin asumaan jonnekin ilman noita riiteleviä kakaroita. (Olen kyllä muutaman kerran viikossa karannutkin jonnekin). Nyt lapset on keskenään kun palasin töihin. Tiedä vaikka osaavat paremmin sopia riitansa itse, kun en ole paikalla.
voi ei! Tutulta kuulostaa. Voisitteko tehdä pikku retkiä johonkin lähelle tai lähde yksin kun lapset noin isoja.