tutkinto valtiotieteellisestä on täysin turha

Minä aion opiskella itseni VTM, ja näen tulevaisuuden valoisana ja kiintoisana. Mikä on pääaineesi? 

Ei se tutkinto merkitse, vaan ne suhteet eli ketä tunnet, eikä niinkään se, mitä osaat/mikä lipare sulla on taskussa. Valtsikka, oikis, kauppis, humanistinen ym. perustuvat aika pitkälti suhteille. Opiskele sh:ksi, niin luulisi työllistyvän ilmankin.

Meille ei palkata pienten lasten äitejä. Ei se tutkinto vaan se, että tiedät oikeutesi eli palkka pitää maksaa, vaikka et ehdi töihin.

Haetko liian korkeita paikkoja? Mä oon huomannut, että töitä saa kyllä, mutta enemmän sellaisia koordinaattori-/osastosihteri/assistentti -tasolta, ja sitten kun saa jalkaa oven väliin niin siitä voi suhteellisen nopeastikin yletä. Ainakin mulle on käynyt näin. Mulla on valtiotieteellinen tutkinto ja ainakin tähän saakka (työkokemusta on noin 7v., valmistuin viime vuonna) töitä on riittänyt, ja ihan hyviäkin töitä omalta alalta.

Riippuu varmasti aika paljon pääaineesta... kansantaloustieteellä työllistyy valtiotieteellisestä paremmin kuin esim. politiikan tutkimuksella. Kiinnostaisi tietää mikä on pääaineesi kun niillä on todella paljon eroa loppujenlopuksi...

Minä valmistuin kymmenen vuotta sitten, kun työllisyystilanne oli tiukka. Mutta olin sitkeä ja otin alkuun vastaan työkkärin harjoitteluita ja korkeakouluharjoitteluita. Puoli vuotta meni ennen kuin sain ekan koulutustasoani täysin vastaavan työn. Sen jälkeen olen voinut aina duunia vaihtaessa jopa valita. Olen nykyisin päällikkötasoisissa tehtävissä suuressa pörssiyhtiössä. Samoja tehtäviä teen kuin esim. KTM-tutkintotaustaiset firmassamme. Tosin minullakin on nyt lapsi, ja luulen, että nyt duunin vaihtaminen olisi vaikeampaa. Opiskelukaverini ovat myös työllistyneet kaikki erinomaisesti lähinnä viestinnän ja markkinoinni aloille. Heilläkin lasten saaminen on valitettavasti vaikuttanut haluttavuuteen työmarkkinoilla.

Seiska jatkaa. Pääaineeni oli siis yleinen valtio-oppi.

kiitos asiallisista vastauksista. täytyy jatkaa hakemista sinnikkäästi, tiedän että en ole ainoa tässä tilanteessa.

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 23:51"]

kiitos asiallisista vastauksista. täytyy jatkaa hakemista sinnikkäästi, tiedän että en ole ainoa tässä tilanteessa.

[/quote]

Juuri tällä asenteella! Työmarkkinoiden tilanne on nyt hyvin monella alalla vaikea, joten ei kannata ottaa itseensä. Sitkeästi vaan sisko! Ja jos olet työttömänä, niin se aika kannattaa käyttää hyödyksi ja kysyä työkkäristä harjoittelumahdollisuuksia. Silloin minun aikanani olin harjoittelussa peruspäivärahalla, joten eihän se hääviä ollut. Mutta samalla rahalla olisin joutunut pärjäämään, vaikka olisin vain ollut kotona töitä hakemassa. Eli kannatti ehdottomasti. Minun etuni oli myös se, että olin tuolloin valmis ottamaan pätkätöitäkin. Otin mielenkiintoisia, lyhytaikaisia duuneja vastaan, kun joku toinen etsi sitä vakkaripaikkaa tylsemmällä työnantajalla. Sain hyvää referenssiä ja lopulta myös vakkariduunin. Kannattaa myös ilmoittautua henkilövuokrausfirmojen CV-pankkeihin. Siellä on kyllä muitakin duuneja kuin aulaemännän pestejä tarjolla.

Valtiotieteilijöiden työllisyystilanne voi yhä heikentyä rajustikin, kun julkinen sektorikin suunnittelee säästötoimia. Nykyään jo voi kuulemma olla esim. 160 hakijaa per paikka yhteiskunta-alalla, mitenköhän kokemusta omaavien määrän lisääntyessä yt:iden myötä?

Itselläni aiempi työllistyminen oli parempaa kielihumanistina. Nyt sosiologia on joskus herättänyt lähes antipatiaa haastatteluissa, enkä maisterivaiheessa enää saanut edes yhteiskunta-alan harjoittelupaikkaa. Yhteiskunta-alan työkokemustakin olisi, mutta ilman harjoittelurahoitusta ei toivoakaan.

Aiemmin jotkut yhteiskuntatieteilijät nurjeksuivat työllistymistäni. Nyt tajuan ehkä vain olleeni "ilahduttavan tuoreena" eroavalla koulutuksella organisaatioihin palkattava.

Mä olen tyytyväinen VTM -tutkintooni. Valitettavasti teen kuitenkin samoja koordinaattoritasoisia töitä kuin tradenomit. Jollain kornilla tavalla kuitenkin olen helvetin ylpeä siiitä että jaksoin lukea itseni maisteriksi. Joskus se kiitos tulee tavalla tai toisella. Ainakin olen yleissivistyneempi.

Älä hae liian matalia paikkoja!

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 23:20"]

Haetko liian korkeita paikkoja? Mä oon huomannut, että töitä saa kyllä, mutta enemmän sellaisia koordinaattori-/osastosihteri/assistentti -tasolta, ja sitten kun saa jalkaa oven väliin niin siitä voi suhteellisen nopeastikin yletä. Ainakin mulle on käynyt näin. Mulla on valtiotieteellinen tutkinto ja ainakin tähän saakka (työkokemusta on noin 7v., valmistuin viime vuonna) töitä on riittänyt, ja ihan hyviäkin töitä omalta alalta.

[/quote]

Valitettavasti jälka oveen väliin tekniikkakaan ei aina auta. Sitä jämähtää siiheen suorittavaa tylsään toimistoduuniin ja tyhmistyy/laiskistuu. Tältä musta itsestä just nyt tuntuu. En mä opiskellut siksi että nipotan pilkkuja sihteerinä, kun olen oikeasti suurpiirteinen ja tutkiva luonne. Olen aika katkera.

Aika paljon työnhaussa painaa työkokemus ja verkostot. Ei pelkästään tutkinto. Varsinkin sitten kun on jo muutama vuosi työkokemusta.

Olen VTM ja minulla on aina ollut töitä. Olen myös ollut kotona lasten kanssa, minkä aikana määräaikainen työsuhteeni päättyi. Sain kyllä töitä heti, kun halusin. Tosin 35-vuotiaaksi tein pienipalkkaisia töitä, joita kutsuttiin asiantuntijatason töiksi. Nyt olen 43 ja kk-palkka 6000.

Ehkäpä työn saanti johtuu onnestakin. Kannattaa joka tapauksessa olla avoin mielin liikenteessä.

Entä jos niitä verkostoja ei syystä tai toisesta ole? Miten ujot ja syrjäänvetäytyvät maisterit työllistyy?

Ujoudesta pääsee eroon. se on itsestään kiinni. Jos päätät olla tomera, olet välittämättä siitä mitä muut sanovat ja teet siltä miltä itsestäs tuntuu. Muutkin ovat vain ihmisiä älä ajattele niitä itseäsi paremmaksi. itse olin ujo, mutta jotenkin kun on tullut kokemusta, ikää ja vastuuta se on vaikuttanut siihen että ujous lähtee, tai muuten saa kärsiä ja olla muiden varjossa. Tai sitten menet jollekin kurssille, jossa opetetaan vapautumaan, hypnoosilla voi kanssa siitä päästä eroon. Ja opettele tuttavien/puolituttujen kanssa. Itselleni verkosto aikonaan luotu sillä että aloin eri paikoissa vain juttelemaan muille, ei siinä kummempaa pitää vain uskaltaa, ei siinä mitään menetä. sekin auttaa jos kirjoitat siitä, yrität ajatella sitä miksi olet ujo ja miksi olet syrjäänvetäytyjä, kun saat asiaa mietittyä konkreettisesti voit huomata asioita ja sillä tavoin alkaa käyttäytymään päinvastoin.

[quote author="Vierailija" time="03.05.2014 klo 21:53"]

[quote author="Vierailija" time="23.07.2013 klo 23:20"]

Haetko liian korkeita paikkoja? Mä oon huomannut, että töitä saa kyllä, mutta enemmän sellaisia koordinaattori-/osastosihteri/assistentti -tasolta, ja sitten kun saa jalkaa oven väliin niin siitä voi suhteellisen nopeastikin yletä. Ainakin mulle on käynyt näin. Mulla on valtiotieteellinen tutkinto ja ainakin tähän saakka (työkokemusta on noin 7v., valmistuin viime vuonna) töitä on riittänyt, ja ihan hyviäkin töitä omalta alalta.

[/quote]

Valitettavasti jälka oveen väliin tekniikkakaan ei aina auta. Sitä jämähtää siiheen suorittavaa tylsään toimistoduuniin ja tyhmistyy/laiskistuu. Tältä musta itsestä just nyt tuntuu. En mä opiskellut siksi että nipotan pilkkuja sihteerinä, kun olen oikeasti suurpiirteinen ja tutkiva luonne. Olen aika katkera.

[/quote]

Niin no. Tapauskohtaistahan se on ja nyt tuntuu työllisyystilanne olevan ehkä vielä huonompi kuin vuosi-kaksi sitten. Ja riippuu tietty omasta aktiivisuudestakin, täytyyhän niitä avoimia ylemmän tason paikkoja kärkkyä ja tehdä selväksi, että on niistä kiinnostunut. Ja yrittää kehittää sen tylsän toimistoduunin toimenkuvaa niin, että saa tehdä kiinnostaviakin juttuja ja joissain kohdin jopa kehittyä.

Valmistuin maisterisumaan ja olin työttömänä kaksi vuotta, yksi sihteerihomma sinä aikana. Sen jälkeen luin itseni sossuksi avoimen yliopiston kautta ja sieltä maisteriohjelmaan. Valitsin alan siksi, että kelpoisuuslain perusteella ajattelin ainakin työllistyväni vaikka suhteita ei silloin ollut. Lisäksi halusin päivätyön lasten hoidon takia. Työ on aika rankkaa, mutta helpompi ratkaisu kuin työttömyys tai koulutusta vastaamattomissa töissä jatkaminen. Saa kuitenkin suunnitella itse työnsä ja kalenterinsa. Palkka ei ole huimaava, mutta parempi kuin sihteerinä.

Olen VTM (historia-aineesta) ja löysin helposti koulutusta vastaava työtä lähes tyhjällä CV:llä, mutta tämä tapahtui vuonna 2004, kun pelättiin työvoimapulaa. Jos nyt tulisi kenkää, en tiedä, löytäisinkö töitä.