Miten lopetit tupakoinnin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri sai keuhkosyövän ja kuoli siihen ihan muutamassa kuukaudessa. Kun ”terve” ihminen on saattohoidossa 3 kk ja yritetty hoitaa kaikilla mahdollisilla tavoilla siinä välissä niin tajusin että tämä ei taida olla sen arvoista ja hain apteekista inhalaattoreita.

Siis selvennän: työkaveri oli terve, tuli ekat oireet (yskä, laihtuminen), sai diagnoosin ja hoidot alkoi samantien. Diagnoosin jälkeen 3kk oli tullut tieto että saattohoito on enää jäljellä.

Kamalaa. :( Taidanpa lukea lisää tupakoinnin terveysvaikutuksista, vähän lisämotivaatiota. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri sai keuhkosyövän ja kuoli siihen ihan muutamassa kuukaudessa. Kun ”terve” ihminen on saattohoidossa 3 kk ja yritetty hoitaa kaikilla mahdollisilla tavoilla siinä välissä niin tajusin että tämä ei taida olla sen arvoista ja hain apteekista inhalaattoreita.

Mitä inhalaattoreita hait, oliko käsikauppalääke vai reseptillä? Mikä oli diganoosi jos jälkimmäinen?

Apteekista ihan niconitel tms, kuitenkin se sama merkki mitä myy tyyliin citymarketit. Meilläpäin sen merkin inhalaattorit löytyy parhaiten apteekista, mutta siis voi olla ihan ruokakaupoissakin. Sit mä aina vaihdoin siihen just uuden patruunan kun olisin mennyt röökille normaalisti että potkaisi vähän niinkuin rööki, eli just ruuan jälkeen, aamukahvin kans jne. 2 viikkoa meni niin ja sit yks päivä vain unohdin sen johonkin. Sit pitää vain pitää kovaa kuria itselleen; kun se tuntuu ettei tupakka enää houkuta niin silloin on suurin vaara retkahtaa.

Syöpädiagnoosi. Shokin takia ei käynyt mielessäkään enää, vaikka 30 vuotta tupakointia takana.

Lopettakaa hyvät ihmiset ajoissa, vaikka tekisi tiukkaa.

Nikotiinisuihke on paras keino.

Sitä ei mielestäni ole suunnitellut joku elämäntapaterve ankeuttajaprofessori vaan itsekin tupakkakoukussa rimpuillut insinööri.

Aluksi suihkeessa on sen verran volttia, että laittaa se hikkaamaan. Ikeneen suihkutettuna "sätii" kunnolla. Nyt 5 kuukautta ilman tupakkaa 35 vuoden polttamisen ja lukuisten epäonnisten lakkojen jälkeen.

Helpoin kokemus ikinä, koska en katso varsinaisesti lopettaneeni vaan ainoastaan vaihtaneeni pahetta.

Vierailija kirjoitti:

Lopetin tupakan ostamisen, kun ei osta tupakkaa ei voi polttaa.

Itsestään askit ei hyppää ostoskärryyn.

Ei hyppääkään ostoskärryyn koska ne otetaan vasta kassalla.

Tässä youtube-videossa kerrotaan tutkimuksesta, jonka mukaan kerralla lopettaminen on toimivampi tapa kuin vieroittaminen nikotiinivalmisteilla:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri sai keuhkosyövän ja kuoli siihen ihan muutamassa kuukaudessa. Kun ”terve” ihminen on saattohoidossa 3 kk ja yritetty hoitaa kaikilla mahdollisilla tavoilla siinä välissä niin tajusin että tämä ei taida olla sen arvoista ja hain apteekista inhalaattoreita.

Siis selvennän: työkaveri oli terve, tuli ekat oireet (yskä, laihtuminen), sai diagnoosin ja hoidot alkoi samantien. Diagnoosin jälkeen 3kk oli tullut tieto että saattohoito on enää jäljellä.

Kamalaa. :( Taidanpa lukea lisää tupakoinnin terveysvaikutuksista, vähän lisämotivaatiota. Ap

Tämä oli mulle motivoiva teksti:

https://www.apollonia.fi/uutishuone/tiedeuutiset/tupakoinnin-lopettamis…

Niitä syöpiä voi herkästi tulla muitakin kuin tuo harmillinen keuhkosyöpä.

Vaihdoin sähkötupakkaan vuonna 2013. Olin polttanut 4 vuotta tavallista tupakkaa. Sen jälkeen ei ole tupakka kiinnostanut pätkääkään. Yhtäkään en ole polttanut 7 vuoteen.

Aloitin nuuskaamisen, ei oikein tarvetta tupakalle enää. En aikonut lopettaa tupakointia mutta tuli itsestään.

Mä hain lääkkeen vieroitukseen, champix taisi olla nimi. Rööki alkoi maistua kamalalle. Samalla luin Stumppaa tähän kirjaa.

3 jatkaa vielä sen verran, että lopettaminen kannattaa aloittaa silloin, kun on lomaa tai hiukan pidemmät vapaat esim. viikonlopun yhteydessä. Itse en nimittäin parina ensimmäisenä päivänä olisi kyennyt yhtään mihinkään sellaiseen, missä piti käyttää aivoja. Jo pelkkä tiskikoneen tyhjennys tuntui hankalalta, kun tuntui että aivojen tilalla olisi ollut sahanpurua. Onneksi tosiaan parin päivän jälkeen helpotti, mutta en tiedä miten olisin töissä selvinnyt 😅

Itselleni auttoi alkuun, kun mietin kaikki huonot asiat röökinpoltosta. Googlailin niitä mustien keuhkojen kuvia, ynnäilin sitä järkyttävää rahamäärää mikä oli mennyt savuna ilmaan jne. Kehittelin päänsisäistä vihaa röökiä kohtaan, niin houkutus hiipui nopeastikin.

heitin pois tupakat, en ostanu lisää koskaan.

Toimivaksi todettuja keinoja eräillä vuosikymmeniä polttaneilla:

-lopeta maanantaina (kun uusi viikko alkaa, on hyvä aloittaa uusi elämä...joillakin toimii tämä)

-aloita samalla ainakin muutaman viikon/kuukauden mittainen alkoholilakko (hönössä tulee aloitettua taas polttaminenkin)

-lopeta heti (ei nikotiinipurkkaa tai -laastareita, lohturuokaa...kun lopetetaan, niin sitten lopetetaan kunnolla!)

Masennuslääke Voxra (bupropion) vie myös tehokkasti nautinnon tupaksta jo 150mg päiväannoksella. Jos aamulla ottaa niin lounaan jälkeinen tupakka ei enää tunnu missää, kuin mitä tahansa savua hengittäisi.

Sitten taas laihdutuslääke Mysimba joka myös sisältää bupropionia, ei vähennä nautintoa tupakasta joten riippuu paljon missä muodossa/annoksena tuo bupropion on.

Tein positiivisen raskaustestin. En halunnut aiheuttaa sikiölle hapenpuutetta, joten lopettaminen seinään oli ainoa vaihtoehto.

Vähitellen nikotiinista irrottautuminen on aivan toimiva keino, mutta niin kuin kaikki lopetustavat, se vaatii päättäväisyyttä.  Positiivisina puolina keho ei joudu yhtäkkiseen shokkiin, tule korvaavia paheita tai lisäkiloja. Hankalaa ei ole itse lopettaminen, vaan päätöksessä pysyminen.

Minullakin loppui positiiviseen raskaustestiin. Tai no oikeastaan, kyseessä oli yllätysraskaus joten mentiin puolison kanssa terassille tupakalle miettimään mitä tehdään. Tultiin siihen lopputulokseen, että nythän on oikeastaan ihan hyvä hetki perheen perustamiselle: tumppasin tupakan enkä enää koskaan sytyttänyt uutta.

Aloin tukilakkoon kun vaimo tuli raskaaksi. Nikotiinittomalla purkalla ja porkkanatikuilla selvisin kun oli motivaatio kohdillaan.  Pojalle tuli juuri 8 vuotta täyteen joten kymmenen savuttoman vuoden rajapyykki lähestyy. 18 vuotta ehdin polttaa ennen kuin lopetin.

Sähkötupakalla, ja myöhemmin muutin savuttomaan taloon. Kynnys lähteä kerrostalon ylemmistä kerroksista pihalle on sen verran iso, että helpompaa jättää tupakoimatta.